{"id":1460,"date":"2014-12-14T12:39:59","date_gmt":"2014-12-14T10:39:59","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1460"},"modified":"2014-12-14T12:39:59","modified_gmt":"2014-12-14T10:39:59","slug":"rockin-potku-stadionilla-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2014\/12\/14\/rockin-potku-stadionilla-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Rockin potku stadionilla \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"
\"BEATLES<\/a>

The Beatles Shea Stadiumilla 15.8.1965.<\/p><\/div>\n

Stadionrockin juuret ulottuvat 1960-luvulle. The Beatles -yhtye esiintyi Shea Stadiumilla New Yorkissa elokuussa 1965, ja \u00e4\u00e4ni vahvistettiin ottelukuulutuksiin k\u00e4ytetyll\u00e4 PA-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 \u2013 tunnetuin tuloksin, sill\u00e4 yleis\u00f6n \u00e4\u00e4nimassa peitti alleen musiikin. Sittemmin areenakonserttien tuotannosta on tullut t\u00e4rke\u00e4 osa populaarikulttuuria, ja t\u00e4h\u00e4n kehitykseen yhdistyv\u00e4t niin teknologinen kuin audiovisuaalinenkin murros. Viime vuosikymmenien aikana on n\u00e4hty toistaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 spektaakkeleita, ajatellaanpa vaikka Pinki Floydin, The Rolling Stonesin, U2:n tai Peter Gabrielin megalomaanisia kiertueita. Stadionkonserttien ammattimaistuminen ja globalisoituminen ovat trendi, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kysymyksi\u00e4. On arveltu, ett\u00e4 tulevaisuudessa live-tapahtumien merkitys musiikkiteollisuudessa olisi erityisen vahva, kun \u00e4\u00e4nitemyyti on digitalisoitumisen aiheuttamassa kriisiss\u00e4.<\/p>\n

\"WP_20141213_002\"<\/a>N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 k\u00e4siteltiin Tauno Nurmela -salissa lauantaina 13. joulukuuta 2014, kun FL Kimi K\u00e4rjen v\u00e4it\u00f6skirja Rakennettu areenat\u00e4hteys. Rock-konsertti globalisoituvana mediaspektaakkelina 1965\u20132013<\/em> esitettiin julkisesti tarkastettavaksi. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Helmi J\u00e4rviluoma-M\u00e4kel\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopistosta. Mediaspektaakkelia oli seuraamassa 93 kuulijaa, ja Nurmela-sali oli kansoitettu ylirivi\u00e4 my\u00f6ten. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 totesi keskustelun alussa, ett\u00e4 kyse on todella relevantista populaarikulttuurin tutkimuskohteesta, josta on toistaiseksi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n analyysej\u00e4\u00a0\u2013 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 suurelliset areenakonsertit ovat n\u00e4kyv\u00e4 osa t\u00e4m\u00e4n\u00a0 p\u00e4iv\u00e4n viihdekulttuuria. Yleis\u00f6lle v\u00e4it\u00f6stilaisuus oli havainnollinen, sill\u00e4 keskustelu siirtyi sujuvasti tutkimuksen keskeisiin k\u00e4sitteisiin, n\u00e4k\u00f6kulmaan ja menetelmiin. Stadionrockin h\u00e4mment\u00e4vyys on siin\u00e4, miten ajatus autenttisuudesta on l\u00e4sn\u00e4 kaikesta teknologisesta vahvistamisesta huolimatta. L\u00e4peens\u00e4 mediatisoitunut spektaakkeli s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskottavuutensa ainutkertaisena el\u00e4myksen\u00e4, vaikka valon ja \u00e4\u00e4nen yhteispeli on monin tavoin prosessoitua. Kiinnostava keskustelu k\u00e4ytiin my\u00f6s stadionkonserttien paradokseista, joista yhtyeet ovat itse tietoisia. Miten perustella kiertueiden painava hiilijalanj\u00e4lki globaalien ymp\u00e4rist\u00f6kysymysten keskell\u00e4? Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 johdatteli keskustelun my\u00f6s metodologisiin kysymyksiin, ennen kaikkea hermenteutiikan soveltamiseen, jota v\u00e4ittelij\u00e4 kutsuu\u00a0\u201dvalon ja \u00e4\u00e4nen hermeneutiikaksi\u201d. Antoisa keskustelu jatkui runsaat kaksi tuntia, ja kustos p\u00e4\u00e4tti v\u00e4it\u00f6stilaisuuden klo 14.15.<\/p>\n

\"kuva<\/a>

Hermeneuttinen keh\u00e4: vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 ja v\u00e4ittelij\u00e4 keskustelussa. Kuva: Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Stadionrockin juuret ulottuvat 1960-luvulle. The Beatles -yhtye esiintyi Shea Stadiumilla New Yorkissa elokuussa 1965, ja \u00e4\u00e4ni vahvistettiin ottelukuulutuksiin k\u00e4ytetyll\u00e4 PA-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 \u2013 tunnetuin tuloksin, sill\u00e4 yleis\u00f6n \u00e4\u00e4nimassa peitti alleen musiikin. Sittemmin areenakonserttien tuotannosta on tullut t\u00e4rke\u00e4 osa populaarikulttuuria, ja t\u00e4h\u00e4n kehitykseen yhdistyv\u00e4t niin teknologinen kuin audiovisuaalinenkin murros. Viime vuosikymmenien aikana on n\u00e4hty toistaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 spektaakkeleita, ajatellaanpa […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[109,112,126,135,155,160,161],"class_list":["post-1460","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-pink-floyd","tag-populaarikulttuuri","tag-rolling-stones","tag-stadionrock","tag-u2","tag-vaitokset","tag-vaitos","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1460","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1460"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1460\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}