{"id":1470,"date":"2015-01-25T12:47:40","date_gmt":"2015-01-25T10:47:40","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1470"},"modified":"2015-01-25T12:47:40","modified_gmt":"2015-01-25T10:47:40","slug":"ruotsalaisen-tyttoelokuvan-jaljilla-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/25\/ruotsalaisen-tyttoelokuvan-jaljilla-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Ruotsalaisen tytt\u00f6elokuvan j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"
\"Kuva<\/a>

Kuva elokuvasta Fucking \u00c5m\u00e5l (1998).<\/p><\/div>\n

Lauantaina 24. tammikuuta 2015 tarkastettiin FM Heta Mularin kulttuurihistorian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja\u00a0New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995\u20132006<\/em>. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi apulaisprofessori Ulrika Dahl S\u00f6dert\u00f6rnin yliopistosta Ruotsista. Olennaista on, ettei aiemmassa tutkimuksessa oikeastaan tunneta sellaista lajityyppi\u00e4 tai elokuvaryhm\u00e4\u00e4 kuin ruotsalainen tytt\u00f6elokuva, vaan Mulari nimenomaan luo uuden k\u00e4sitteen. Monet aikalaiset muistavat Lukas Moodyssonin esikoiselokuvan\u00a0Fucking \u00c5m\u00e5l\u00a0<\/em>(1998), pikkukaupunkiin sijoittuvan tarinan kahden tyt\u00f6n, Elinin ja Agnesin, el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Mulari paikantaa tytt\u00f6elokuvan alkuvaiheet muutamaa vuotta aiempaan ja analysoi tarkasti yhteens\u00e4 19 vuosien 1995 ja 2006 v\u00e4lill\u00e4 valmistunutta tytt\u00f6elokuvaa. Elokuvat osallistuivat ajankohtaiseen keskusteluun tasa-arvosta ja feminismist\u00e4, ja tyt\u00f6st\u00e4 tuli usein muutoksen symboli.<\/p>\n

\"Heta<\/a>

Heta Mularin lektio alkaa. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuuteen Tauno Nurmela -saliin oli kokoontunut 80 kuulijaa seuraamaan vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n ja v\u00e4ittelij\u00e4n antoisaa tieteellist\u00e4 keskustelua. Erityisen kiinnostavaa se oli siksikin, ett\u00e4 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 on ollut Ruotsin feministisen keskustelun keskeisi\u00e4 toimijoita ja h\u00e4net tunnetaan muun muassa\u00a0Femmes of Power\u00a0<\/em>(2008) -teoksen kirjoittajana. Keskustelu liikkui jatkuvasti olennaisissa kysymyksiss\u00e4, l\u00e4ht\u00f6kohdissa, menetelmiss\u00e4 ja k\u00e4sitteiss\u00e4. Haasteellinen oli esimerkiksi kysymys poststrukturalismin m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4, milloin k\u00e4site esiintyy epistemologisessa, milloin diagnostisessa mieless\u00e4. Kahden asiantuntijan dialogi avasi kiinnostavan n\u00e4k\u00f6kulma ruotsalaisen kulttuurin l\u00e4hihistoriaan. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4i miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin eroja. Suomessa seurataan perinteisesti tarkkaan, mit\u00e4 lahden takana tapahtuu. Mutta olisiko meid\u00e4n syyt\u00e4 ter\u00e4st\u00e4\u00e4 keskustelua tasa-arvosta juuri nyt, voimakkaiden sosiaalisten ja poliittisten muutosten kynnyksell\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantaina 24. tammikuuta 2015 tarkastettiin FM Heta Mularin kulttuurihistorian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja\u00a0New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl Films, 1995\u20132006. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi apulaisprofessori Ulrika Dahl S\u00f6dert\u00f6rnin yliopistosta Ruotsista. Olennaista on, ettei aiemmassa tutkimuksessa oikeastaan tunneta sellaista lajityyppi\u00e4 tai elokuvaryhm\u00e4\u00e4 kuin ruotsalainen tytt\u00f6elokuva, vaan Mulari nimenomaan luo uuden k\u00e4sitteen. Monet aikalaiset muistavat Lukas Moodyssonin […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[32,33,154,161,162],"class_list":["post-1470","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-elokuva","tag-elokuvahistoria","tag-tyttotutkimus","tag-vaitos","tag-vaitoskirja","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1470"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1470\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}