{"id":1479,"date":"2015-01-29T15:24:52","date_gmt":"2015-01-29T13:24:52","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1479"},"modified":"2015-01-29T15:24:52","modified_gmt":"2015-01-29T13:24:52","slug":"aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/","title":{"rendered":"Aineistonkeruumatka Avalonin-niemimaalle, eli retki Newfoundlandiin ja takaisin"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-163.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" size-medium wp-image-1480 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-163.jpg?w=199\" alt=\"2014-09-01-DSC_0697 (163)\" width=\"199\" height=\"300\" \/><\/a>Vietin viime syksyn\u00e4 kaksi kuukautta Kanadan Newfoundlandin ja Labradorin provinssin suurimmassa kaupungissa, St. John\u2019sissa. Matkan tarkoitus oli ker\u00e4t\u00e4 aineistoa v\u00e4it\u00f6skirjaani varten, sill\u00e4 Newfoundlandin saarella 1700-luvun lopulla ja erityisesti 1870-luvulla tehdyt lukuisat j\u00e4ttil\u00e4iskalmarihavainnot ovat tutkimukseni kannalta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rkeit\u00e4. \u00a0Newfoudlandissa viett\u00e4m\u00e4ni aika kuluikin melkein yksinomaan tutkimusty\u00f6n merkeiss\u00e4 arkistoja penkoen. Vapaa-aikaa oli v\u00e4h\u00e4n ja sen k\u00e4ytin ihastelemalla Avalonin niemimaan upeita maisemia, kulkemalla kaupungin sumuisia katuja ja tutustumalla paikalliseen kulttuuriel\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 puolisoni ja nelivuotiaan lapseni kanssa, jotka l\u00e4htiv\u00e4t my\u00f6s mukaan matkalle.<\/p>\n<p>Provinssin ainoasta yliopistosta tuli kuin toinen koti matkan aikana, sill\u00e4 Memorial University of St. John\u2019sin historian laitos ja sen yhteydess\u00e4 toimiva merihistorian yksikk\u00f6 ottivat minut hell\u00e4\u00e4n huomaansa tarjoamalla ty\u00f6tilat ja muut tarpeelliset fasiliteetit. Vierailevana tutkijana p\u00e4\u00e4sin helposti k\u00e4siksi Memorial Universityn alaisuudessa toimivien erilaisten arkistojen materiaaleihin, joista erityisesti Center for Newfoundland Studies tuli niin lukusalinsa kuin henkil\u00f6kuntansa puolesta tutuksi. Vastineeksi historian laitoksen ja merihistorian yksik\u00f6n vieraanvaraisuudesta pidin yliopistolla yleis\u00f6luennon lokakuun lopulla otsikolla <em>&#8221;Monster Devil-Fish&#8221; \u2013 Cultural responses to the Giant Squid in the North Atlantic and Newfoundland in the Nineteenth Century<\/em>. Yliopiston aineistojen lis\u00e4ksi ker\u00e4sin l\u00e4hdemateriaalia paikallisten ihmisten omista kokoelmista ja yksityiskirjastoista sek\u00e4 Newfoundlandin ja Labradorin provinssin arkistosta, joka sijaitsee St. John\u2019sin museokeskusksessa The Roomsissa. Museokeskuksen luonnontieteellisess\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 p\u00e4\u00e4sin my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kohtaamaan j\u00e4ttil\u00e4iskalmarin kasvokkain, valitettavasti toinen osapuoli oli lasin takana kuolleena.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1479 gallery-columns-3 gallery-size-medium'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/wp_001101\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"225\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-300x225.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1481\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-2048x1536.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_001101-1568x1176.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-1481'>\n\t\t\t\t L\u00e4j\u00e4p\u00e4in mikrofilmej\u00e4 1800-luvun paikallislehdist\u00e4 Center for Newfoundland Studiesin lukusalista.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/monster_devil-fish\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"228\" height=\"300\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/monster_devil-fish-228x300.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1482\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/monster_devil-fish-228x300.jpg 228w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/monster_devil-fish.jpg 678w\" sizes=\"auto, (max-width: 228px) 100vw, 228px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-1482'>\n\t\t\t\tYleis\u00f6luentoni mainoslehtinen.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/therooms_gs\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"159\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs-300x159.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-1483\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs-300x159.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs-1024x542.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs-768x407.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs-1536x813.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs-1568x830.jpg 1568w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/therooms_gs.jpg 1600w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-1483'>\n\t\t\t\tJ\u00e4ttil\u00e4iskalmari The Roomsin kokoelmista.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>The Roomsin museokeskuksessa esiteltiin my\u00f6s saaren v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 historiaa. Museon monipuolisissa historian n\u00e4yttelyiss\u00e4 tuotiin esille Newfoundlandin 1800-luvulla sukupuuttoon kuollut alkuper\u00e4iskansa Beothukit,\u00a0 Viikinkien mahdollinen maihinnousu saaren pohjoisosaan 1000-luvulla, Newfoundlandin siirtyminen osaksi Brittil\u00e4ist\u00e4 imperiumia 1500-luvulla sek\u00e4 saaren ja sen asukkaiden merkitys monissa sodissa, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikassakin 1700-luvulla riehuneessa seitsenvuotisessa sodassa, jonka viimeinen taistelu k\u00e4ytiin St. John\u2019sin edustalla sijaitsevalla Signal Hillill\u00e4. Newfoundlandin sijainti Pohjois-Amerikan it\u00e4isimp\u00e4n\u00e4 kolkkana onkin m\u00e4\u00e4ritellyt paljon sen historiaa. Se on Eurooppa l\u00e4hinn\u00e4 sijaitseva maa-alue Pohjois-Amerikassa, mink\u00e4 vuoksi esimerkiksi mantereet yhdist\u00e4v\u00e4 lenn\u00e4tinkaapeli johdettiin Irlannista juuri St. John\u2019sin kaupunkiin 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen.<\/p>\n<div id=\"attachment_1485\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignnone\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-255.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1485\" class=\"size-medium wp-image-1485\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-255.jpg?w=300\" alt=\"Vaeltelua Signal Hillill\u00e4.\" width=\"300\" height=\"199\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1485\" class=\"wp-caption-text\">Vaeltelua Signal Hillill\u00e4.<\/p><\/div>\n<p>Arkistoissa istumisen ja museon\u00e4yttelyiden vastapainona mieleeni j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4v\u00e4sti Newfoundlandin suurenmoinen ja kaunis luonto. Atlantin rannikko jyrkkine kallioineen sek\u00e4 n\u00e4kym\u00e4 aavalle merelle, jossa taivaan ja meren rajaa oli mahdoton hahmottaa, j\u00e4tti l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen muistoihini. Kumpuileva maasto ja puistoissa sek\u00e4 pihoilla kasvavat hevoskastanjat sek\u00e4 satama-aluille eksyneet suunnattoman kokoiset meduusat ihastuttivat suuresti. Mieleen j\u00e4i my\u00f6s merelt\u00e4 hetkess\u00e4 noussut v\u00e4lill\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isenkin sankka sumu, jonka keskell\u00e4 k\u00e4velin aamuisin yliopistolle. Erityisen mieleenpainuva luontokokemus oli valasretki Newfoundlandin l\u00e4hivesille. Matkalla en tosin n\u00e4hnyt yht\u00e4\u00e4n valasta, vaikka vietin koko retken laivan kannella t\u00e4hyillen merenpintaa. J\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan haitannut, koska merelt\u00e4 k\u00e4sin n\u00e4hty saaren jyrkk\u00e4reunainen rantaviiva oli jo yksist\u00e4\u00e4n n\u00e4kemisen arvoinen. Newfoundlandin maisemat muistuttivat minua etenkin Irlannin luonnosta. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoksi monet irlantilaiset siirtolaiset ihastuivatkin saareen. Irlannista tulleet siirtolaiset j\u00e4lkel\u00e4isineen ovat nimitt\u00e4in edelleenkin yksi suurimmista Newfoundlandin v\u00e4est\u00f6nryhmist\u00e4 ja he ovat j\u00e4tt\u00e4neet l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4ljen saaren kulttuuriin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy etenkin St. John&#8217;sissa, jonka keskustassa on miltei lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 irlantilaisia pubeja.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1479 gallery-columns-3 gallery-size-medium'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/2014-09-01-dsc_0697-131\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"199\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-300x199.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1488\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-300x199.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-768x511.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-1536x1021.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-2048x1362.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-01-dsc_0697-131-1568x1043.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1488'>\n\t\t\t\tSt. John&#8217;s kuvattuna Signal Hillilt\u00e4.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/2014-09-03-dsc_1015-192\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"199\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-300x199.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1486\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-300x199.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-768x511.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-1536x1021.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-2048x1362.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-09-03-dsc_1015-192-1568x1043.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1486'>\n\t\t\t\tRantakallioita n\u00e4htyn\u00e4 merelt\u00e4 k\u00e4sin.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/wp_000996\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"225\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-300x225.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-2-1487\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-2048x1536.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000996-1568x1176.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-2-1487'>\n\t\t\t\tSumu laskeutuu kaupunginlahdella.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Luonnon lis\u00e4ksi my\u00f6s kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 teki minuun vaikutuksen. Arkkitehtuurin ja kaupunkimaiseman h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vimpi\u00e4 puolia olivat kaupunkikuvaa hallitsevat \u00a0Jelly Bean-talot. Niiden villit v\u00e4riskaalat her\u00e4ttiv\u00e4t ihastusta, mutta v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s syv\u00e4\u00e4 oudoksuntaa. V\u00e4rikk\u00e4\u00e4n arkkitehtuurin lis\u00e4ksi tutustuimme kaupungin kuolleiden asuinalueisiin. Teimme sunnuntairetki\u00e4 hautausmaille, sill\u00e4 yksi tavoitteistani oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nykyisen j\u00e4ttil\u00e4iskalmarimielikuvan kannalta t\u00e4rke\u00e4n henkil\u00f6n, pastori Moses Harveyn, hauta. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyikin lopulta pitk\u00e4llisen etsinn\u00e4n j\u00e4lkeen. Etsint\u00e4\u00e4 vaikeutti se, ett\u00e4 kaupungin monilla eri uskontoryhmill\u00e4 oli omat hautausmaansa eri puolilla kaupunkia. H.P. Lovecraft -fanina ihastuin erityisesti hautausmaiden vanhempiin osiin, joissa aluskasvillisuus oli ottanut jo vallan hautakivist\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 osissa vanhat hautapaadet olivat usein muratin sek\u00e4 kotiloiden peitt\u00e4min\u00e4. Oman lis\u00e4ns\u00e4 hautausmaakierroksille toi saaren vilkas ja el\u00e4v\u00e4 tarinaperinne, jossa aaveilla ja muilla henkiolennoilla on vahva jalansija.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1479 gallery-columns-3 gallery-size-medium'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/2014-08-31-dsc_0527-164\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"199\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-300x199.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1490\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-300x199.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-768x511.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-1536x1021.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-2048x1362.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/2014-08-31-dsc_0527-164-1568x1043.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1490'>\n\t\t\t\tJelly Bean -taloja St. John&#8217;sin keskustassa.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/wp_000959\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"225\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-300x225.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1492\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-2048x1536.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/wp_000959-1568x1176.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1492'>\n\t\t\t\tHoitamaton hautausmaa, jossa vanhimmat haudat 1800-luvun alkuvuosilta.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/29\/aineistonkeruumatka-avalonin-niemimaalle-eli-retki-newfoundlandiin-ja-takaisin\/dsc_0187\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"199\" height=\"300\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-199x300.jpg\" class=\"attachment-medium size-medium\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-3-1491\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-199x300.jpg 199w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-681x1024.jpg 681w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-768x1155.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-1021x1536.jpg 1021w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-1362x2048.jpg 1362w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-1568x2358.jpg 1568w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/dsc_0187-scaled.jpg 1702w\" sizes=\"auto, (max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-3-1491'>\n\t\t\t\tRev. Moses Harveyn hauta.\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Matka Newfoundlandiin oli kaiken kaikkiaan hyvin antoisa ja avartava kokemus. T\u00e4rkeiden aineistomateriaalien ja uusien luontoel\u00e4mysten lis\u00e4ksi sain uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia saaren historiaan ja ihmisten meriel\u00e4insuhteisiin 1800-luvulla. N\u00e4it\u00e4 havaintoja en olisi voinut tehd\u00e4 kuin vain menem\u00e4ll\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4lle. Lis\u00e4ksi tietynlainen arjen antropologia antoi my\u00f6s perspektiivi\u00e4 yleisemm\u00e4ll\u00e4 tasolla. Suomalainen kulttuuri ja sen normit saivat vertailukohtia niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa. Esimerkkin\u00e4 voidaan mainita autoilu: Newfoundlandissa melkein kaikilla oli auto tai kaksi ja ne olivat todella isoja. T\u00e4st\u00e4 huolimatta jalankulkijan huomioonottaminen oli Newfoundlandissa kuin kiveen kirjoitettu s\u00e4\u00e4nt\u00f6. Toisin kuin esimerkiksi Turussa, St. John\u2019sissa ei tarvinnut pel\u00e4t\u00e4 ylitt\u00e4ess\u00e4 suojatiet\u00e4. Pidin Newfoundlandista suunnattomasti ja toivottavasti p\u00e4\u00e4sen sinne viel\u00e4 joskus uudelleen. Tosin matkustaminen saarelle on hieman hankalaa ja kallistakin useiden lennonvaihtojen vuoksi. Suosittelen Newfoundlandia kuitenkin kaikille, joita saaren kulttuuri, folklore ja luonto saattaisi kiinnostaa. Oikeanlaiseen tunnelmaan p\u00e4\u00e4semiseksi kannattaa lukea ainakin Annie Proulxin romaani <em>Laivauutisia <\/em>(1997) [<em>Shipping News <\/em>(1993)]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vietin viime syksyn\u00e4 kaksi kuukautta Kanadan Newfoundlandin ja Labradorin provinssin suurimmassa kaupungissa, St. John\u2019sissa. Matkan tarkoitus oli ker\u00e4t\u00e4 aineistoa v\u00e4it\u00f6skirjaani varten, sill\u00e4 Newfoundlandin saarella 1700-luvun lopulla ja erityisesti 1870-luvulla tehdyt lukuisat j\u00e4ttil\u00e4iskalmarihavainnot ovat tutkimukseni kannalta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rkeit\u00e4. \u00a0Newfoudlandissa viett\u00e4m\u00e4ni aika kuluikin melkein yksinomaan tutkimusty\u00f6n merkeiss\u00e4 arkistoja penkoen. Vapaa-aikaa oli v\u00e4h\u00e4n ja sen k\u00e4ytin ihastelemalla Avalonin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1479","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1479","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1479"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1479\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1479"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1479"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1479"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}