{"id":1502,"date":"2015-01-31T16:28:18","date_gmt":"2015-01-31T14:28:18","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1502"},"modified":"2015-01-31T16:28:18","modified_gmt":"2015-01-31T14:28:18","slug":"silmasarkya-ja-muita-islantilaisia-tunteita-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/01\/31\/silmasarkya-ja-muita-islantilaisia-tunteita-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Silm\u00e4s\u00e4rky\u00e4 ja muita islantilaisia tunteita \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsin-kirjan-kansi.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft  wp-image-1503\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsin-kirjan-kansi.jpg?w=101\" alt=\"kirsin kirjan kansi\" width=\"150\" height=\"223\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsin-kirjan-kansi.jpg 453w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsin-kirjan-kansi-203x300.jpg 203w\" sizes=\"auto, (max-width: 150px) 100vw, 150px\" \/><\/a>Tunteiden historiasta on suomalaisessa historiantutkimuksessa keskusteltu 1990-luvun alusta l\u00e4htien, mutta vuosituhannen vaihteen j\u00e4lkeen tutkimusta on tullut laajemmin. Sen sijaan on tuiki harvinaista, ett\u00e4 Suomessa kirjoitetaan Islannin historiasta, puhumattakaan islantilaisten tunteiden kulttuurihistoriasta. Siksi 31. tammikuuta 2015 oli poikkeuksellinen p\u00e4iv\u00e4. Turun yliopistossa tarkastettiin Kirsi Kanervan v\u00e4it\u00f6skirja <em>Porous Bodies, Porous Minds. Emotions and the Supernatural in the \u00cdslendingas\u00f6gur<\/em><em>\u00a0<\/em><em>(ca. 1200\u20131400)<\/em>, joka pohtii tunteiden merkityst\u00e4 1200- ja 1300-lukujen Islannissa. Artikkeliv\u00e4it\u00f6skirjan pohjana on viisi referoitua artikkelia, ja teoksessa on my\u00f6s laaja l\u00e4hes 180-sivuinen johtanto-osa.<\/p>\n<p>Kirsi Kanervan vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi folkloristiikan dosentti Frog (Helsingin yliopisto), joka v\u00e4it\u00f6stilaisuuden alussa viittasi University College Londonin viitan tuovan mieleen Harry Potter -elokuvat. Alkukevennyksen j\u00e4lkeen keskustelu porautui aiheen ytimeen, 1200- ja 1300-lukujen tunnek\u00e4sitteisiin, islantilaissaagoihin l\u00e4hteen\u00e4 sek\u00e4 muun muassa kysymykseen siit\u00e4, sijaitsiko saagoissa mainittu mieli (<em>hugr<\/em>) syd\u00e4mess\u00e4. Varhaisissa tunneteorioissa keskeiset tunnek\u00e4sitteet, emootio, affekti ja passio, viittasivat liikkeeseen ja vaikutukseen, ja Kanervan tutkimus osoittaa, ett\u00e4 my\u00f6s islantilaisissa kansanomaisissa tunneteorioissa liike oli olennaista. Samalla saagojen tunnerekisteri on toiseuden maailma: usein ajateltiin, ett\u00e4\u00a0 levottomilla kuolleilla ja muilla yliluonnollisilla ilmi\u00f6ill\u00e4 oli tunnevaikutuksia. Keho ja mieli olivat huokoisia, ja siksi niiden rajat oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kurissa ulkopuolelta tulevien vaikutusten vastustamiseksi. Syyllisyyteen liitettiin muun muassa silm\u00e4s\u00e4rky, joka kertoi kehoon\/mieleen tulleesta vaikutuksesta. Frog ja Kanerva k\u00e4viv\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 tunnehistorian kysymyksist\u00e4 ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n keskustelun, jota Janus-salissa oli seuraamassa 45 henke\u00e4. V\u00e4it\u00f6stilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.15.<\/p>\n<div id=\"attachment_1506\" style=\"width: 586px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsi-ja-frog.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1506\" class=\" wp-image-1506\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsi-ja-frog.jpg?w=150\" alt=\"Kirsi Kanerva pit\u00e4\u00e4 lektiota. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Frog vasemmalla tarkkaavaisena.\" width=\"576\" height=\"192\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsi-ja-frog.jpg 1134w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsi-ja-frog-300x100.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsi-ja-frog-1024x342.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2015\/01\/kirsi-ja-frog-768x257.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 576px) 100vw, 576px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1506\" class=\"wp-caption-text\">Kirsi Kanerva pit\u00e4\u00e4 lektiota. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Frog vasemmalla tarkkaavaisena.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tunteiden historiasta on suomalaisessa historiantutkimuksessa keskusteltu 1990-luvun alusta l\u00e4htien, mutta vuosituhannen vaihteen j\u00e4lkeen tutkimusta on tullut laajemmin. Sen sijaan on tuiki harvinaista, ett\u00e4 Suomessa kirjoitetaan Islannin historiasta, puhumattakaan islantilaisten tunteiden kulttuurihistoriasta. Siksi 31. tammikuuta 2015 oli poikkeuksellinen p\u00e4iv\u00e4. Turun yliopistossa tarkastettiin Kirsi Kanervan v\u00e4it\u00f6skirja Porous Bodies, Porous Minds. Emotions and the Supernatural in the \u00cdslendingas\u00f6gur\u00a0(ca. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[147,148,161,163],"class_list":["post-1502","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-tunteet","tag-tunteiden-historia","tag-vaitos","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1502","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1502"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1502\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1502"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1502"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1502"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}