{"id":1521,"date":"2015-03-17T16:37:06","date_gmt":"2015-03-17T14:37:06","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1521"},"modified":"2015-03-17T16:37:06","modified_gmt":"2015-03-17T14:37:06","slug":"kohtaaminen-umberto-econ-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/03\/17\/kohtaaminen-umberto-econ-kanssa\/","title":{"rendered":"Kohtaaminen Umberto Econ kanssa"},"content":{"rendered":"
\"IMG_0464\"<\/a>

Cassino uutisoi 15.3.2015<\/p><\/div>\n

Filosofi, semiotiikko ja historioitsija voi saada sankarin kohtelun Italiassa. Todistin t\u00e4t\u00e4 ensin Santa Margheritan kirkossa Roccaseccassa ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Fossanovan sisterssil\u00e4isluostarissa 14.-15. maaliskuuta 2015. Kyseisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4inen kansainv\u00e4linen Tuomas Akvinolaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja pyhyyteen keskittynyt konferenssi h\u00e4nen synnyin- ja kuolinpaikoillaan. Konferenssin supert\u00e4hti oli Umberto Eco, joka samalla otti vastaan h\u00e4nelle my\u00f6nnetyn Roccaseccan kaupungin kunniakansalaisuuden.<\/p>\n

Seminaaripuheenvuorossaan Eco analysoi Tuomasta filosofina ja esteetikkona. Professori Carmelo Pandolfi kiinnitti huomionsa muutamiin Tuomaan filosofian piirteisiin, mitk\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t ennen kaikkea h\u00e4nen Pariisin aikojensa teksteiss\u00e4. Professori Andrea Tilatti puolestaan osoitti Tuomaan varhaisen hagiografian monimuotoisuuden. Professori Stefano Pagliaroli keskittyi Tuomaan kuolemaan liittyv\u00e4\u00e4n dantelaiseen traditioon. Omassa esitelm\u00e4ss\u00e4ni pyrin tuomaan esiin erilaiset Tuomaan kuolemaan liittyneet hagiografiset tulkinnat. Seminaarin puheenjohtaja professori Giovanni Minnucci korosti yleis\u00f6lle Tuomaan tutkimuksen t\u00e4hdellisyytt\u00e4 ja sit\u00e4 mit\u00e4 tutkimuksella on annettavana meille kaikille pohtiessamme yksil\u00f6n ja yhteiskunnan vastuuta ja vapautta. Puheenvuorot t\u00e4ydensiv\u00e4t erinomaisesti toisiaan, mink\u00e4 my\u00f6s maakunnan sanomalehdist\u00f6 huomioi kirjoittaessaan laveasti Roccaseccan tapahtumasta.<\/p>\n

Ecolle huomionosoitus ei suinkaan ollut ensimm\u00e4inen lajissaan, vaan erilaisiakunniakansalaisuuksia h\u00e4nell\u00e4 on pitk\u00e4lti toistasataa. Meille muille konferenssiin kutsutuille puhujille tilanne puolestaan oli uusi ja vaikuttava monesta syyst\u00e4: Roccaseccassa puhuimme muun muassa t\u00e4p\u00f6t\u00e4ydess\u00e4 kirkossa marmorisesta lukupulpetista kuin saarnaajat ik\u00e4\u00e4n. Fossanovassa esiinnyimme 1200-luvun alussa rakennetussa valtavassa sairastuvassa, miss\u00e4 istuinpaikat eiv\u00e4t riitt\u00e4neet kaikille l\u00e4sn\u00e4olijoille. Yleis\u00f6kysymyksi\u00e4 paikkakunnan suuresta pojasta olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti riitt\u00e4nyt useammankin p\u00e4iv\u00e4n ajaksi.<\/p>\n

\"Santa<\/a>

Santa Margherita -kirkko, Roccasecca\u00a0<\/p><\/div>\n

Italialaisten kiinnostus omaa paikallishistoriaansa kohtaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja riemastuttaa joka kerran kun sen kohtaa konkreettisena. Itselleni t\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun yleis\u00f6n edustajat halusivat k\u00e4tell\u00e4 ja kiitt\u00e4\u00e4 minua sek\u00e4 ottaa yhteiskuvia kanssani. Joku jopa toivoi minun historioitsijana analysoivan h\u00e4nen omistamansa Tuomas-reliikin aitoutta. T\u00e4llaiset kohtaamiset suuren yleis\u00f6n kanssa ovat palkitsevia ja innostavia. Seminaarin ehdoton ansio oli my\u00f6s kollegiaalinen ilmapiiri, mik\u00e4 syntyi Tuomas-tutkijoiden piiriss\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 k\u00e4denpuristuksista alkaen. T\u00e4h\u00e4n varmasti vaikutti professori Econ l\u00e4sn\u00e4olo. Sen j\u00e4lkeen kun h\u00e4n oli signeerannut satoja kirjoja, poseerannut sadoille k\u00e4nnykk\u00e4kameroille kymmenten ihmisten kanssa ja illastanut maakunnan johtavien virkamiesten kanssa tapasimme erilaisen, rennon ja nauravan naurattaja Econ. Pienell\u00e4 joukollamme oli my\u00f6s yksi meit\u00e4 tiukasti toisiimme sitova kiinnostuksen kohde: Tuomas Akvinolainen. Vaikka v\u00e4it\u00f6skirjamme, Econ ja minun, l\u00e4hestyv\u00e4t Tuomasta t\u00e4ysin erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, niiden molempien p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Tuomas \u2013 totesimme t\u00e4m\u00e4n yhdest\u00e4 suusta ja halasimme toisiamme hyv\u00e4stiksi.<\/p>\n

\"Tuomas<\/a>

Tuomas Akvinolaisen synnyinkoti, Roccaseccan linna<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Filosofi, semiotiikko ja historioitsija voi saada sankarin kohtelun Italiassa. Todistin t\u00e4t\u00e4 ensin Santa Margheritan kirkossa Roccaseccassa ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Fossanovan sisterssil\u00e4isluostarissa 14.-15. maaliskuuta 2015. Kyseisin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4inen kansainv\u00e4linen Tuomas Akvinolaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja pyhyyteen keskittynyt konferenssi h\u00e4nen synnyin- ja kuolinpaikoillaan. Konferenssin supert\u00e4hti oli Umberto Eco, joka samalla otti vastaan h\u00e4nelle my\u00f6nnetyn Roccaseccan kaupungin kunniakansalaisuuden. Seminaaripuheenvuorossaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6,7],"tags":[],"class_list":["post-1521","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1521"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1521\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1521"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1521"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}