{"id":1529,"date":"2015-03-29T12:36:25","date_gmt":"2015-03-29T09:36:25","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1529"},"modified":"2015-03-29T12:36:25","modified_gmt":"2015-03-29T09:36:25","slug":"kulta-ajan-jaljilla-kustos-kertoo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/03\/29\/kulta-ajan-jaljilla-kustos-kertoo\/","title":{"rendered":"Kulta-ajan j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Kustos kertoo"},"content":{"rendered":"

\"Asko\"<\/a>Lauantaina 28. maaliskuuta 2015 kello 12 esitettiin tarkastettavaksi FM Asko Nivalan v\u00e4it\u00f6skirja Beyond Germany Fragmented. The Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel\u2019s Early Romantic Philosophy of History<\/em>. V\u00e4it\u00f6skirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Friedrich Schlegel (1772\u20131829), saksalaisen romantiikan keskeinen teoreetikko, jonka ajattelusta Nivala j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 aiemmin pitk\u00e4lti k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kulttuurihistoriallisia juonteita. Teoksen ytimess\u00e4 on Schlegelin kulta-aikak\u00e4sityksen uudelleentulkinta. Nivala tekee k\u00e4sitteellisen erottelun historian alusta paikannetun \u2019kulta-ajan\u2019 ja orgaanisesti muodostuvan \u2019kukoistuksen ajan\u2019 (Bl\u00fctezeit<\/em>) v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4k\u00f6kulma poikkeaa aiemman tutkimuksen korostamasta triadisesta mallista, jossa menneest\u00e4 kulta-ajasta edet\u00e4\u00e4n hajaantuneen nykyhetken kautta kohti kulta-ajan paluuta. Schlegel sijoitti ihmiskunnan kukoistuksen ajan antiikin Ateenaan, mutta samalla h\u00e4n esitti huomion siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sitys menetetyst\u00e4 kulta-ajasta oli nimenomaan antiikin itsens\u00e4 tuottama kuva, johon piti suhtautua kriittisesti.<\/p>\n

\"Asko<\/a>

Asko Nivala on aloittanut lektion. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 ja kustos valmistautuvat v\u00e4it\u00f6kseen. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

Sirkkalan Janus-saliin oli kokoontunut 62 kuulijaa seuraamaan intensiivist\u00e4 keskustelua varhaisromantiikasta. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Robert S. Leventhal (The College of William and Mary, Virginia), jonka teos The Disciplines of Interpretation: Lessing, Herder, Schlegel and the Emergence of Hermeneutics in Germany 1750-1800<\/em> (1994) on alan klassikkoja. Yleis\u00f6 sai seurata kahden varhaisromantiikan asiantuntijan syv\u00e4llist\u00e4 keskustelua haasteellisista kysymyksist\u00e4. Erityisesti nousi esiin v\u00e4it\u00f6skirjan kairologinen osuus, pohdiskelu kairos-ajan ja hetken merkityksest\u00e4. Keskustelu sai miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s Friedrich Schlegelin ja Walter Benjaminin suhdetta. Benjamin k\u00e4sitteli v\u00e4it\u00f6skirjassaan Der Begriff der Kunstkritik in der deutschen Romantik<\/em> (1919) Schlegeli\u00e4, ja kairos-aika muistuttaa paljon Benjaminin n\u00e4kemyksi\u00e4 Jetztzeitista. <\/em>Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kautta l\u00f6ytyisi kiinnostava linkitys varhaisromantiikan ja my\u00f6hemm\u00e4n saksalaisen kulttuurintutkimuksen v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantaina 28. maaliskuuta 2015 kello 12 esitettiin tarkastettavaksi FM Asko Nivalan v\u00e4it\u00f6skirja Beyond Germany Fragmented. The Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel\u2019s Early Romantic Philosophy of History. V\u00e4it\u00f6skirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Friedrich Schlegel (1772\u20131829), saksalaisen romantiikan keskeinen teoreetikko, jonka ajattelusta Nivala j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 aiemmin pitk\u00e4lti k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kulttuurihistoriallisia juonteita. Teoksen ytimess\u00e4 on Schlegelin kulta-aikak\u00e4sityksen uudelleentulkinta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1529"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1529\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}