{"id":1554,"date":"2015-04-29T10:46:47","date_gmt":"2015-04-29T07:46:47","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1554"},"modified":"2015-04-29T10:46:47","modified_gmt":"2015-04-29T07:46:47","slug":"raaka-tarina-sodasta-ja-vihasta-julmuudesta-ja-rakkaudestakin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/04\/29\/raaka-tarina-sodasta-ja-vihasta-julmuudesta-ja-rakkaudestakin\/","title":{"rendered":"Raaka tarina sodasta ja vihasta, julmuudesta ja rakkaudestakin"},"content":{"rendered":"

Riikka Soisalo on kirjoittanut tekstin osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin 1910-luvun Suomi -ty\u00f6pajaa.<\/em><\/p>\n

\"k\u00e4sky\"<\/a>

Elokuvajuliste, l\u00e4hde http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/K%C3%A4sky_%28elokuva%29<\/p><\/div>\n

Olin taannoin kulttuurihistorian professori Hannu Salmen luennolla suomalaisista kartanoista ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 elokuvien tapahtumapaikkoina ja kuvausmilj\u00f6in\u00e4. Suurena kartanoiden ihailijana p\u00e4\u00e4tin tuolloin katsoa uusin silmin kotimaisia elokuvia, joissa n\u00e4m\u00e4 entisajan hulppeat rakennukset ja interi\u00f6\u00f6rit olisivat sivuroolissa tai jopa p\u00e4\u00e4osassa. Kun sain katsottavakseni Aku Louhimiehen vuonna 2008 ohjaaman elokuvan K\u00e4sky<\/em>, oli ensimm\u00e4inen ajatukseni: hienoa, elokuvaa on kuvattu paikallisessa Brinkhallin kartanossa Kakskerran saarella. Ja viel\u00e4 ilmeisen suurelta osin. Voisin keskitty\u00e4 ihailemaan ja tekem\u00e4\u00e4n huomioita Brinkhallin kartanosta, sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja soveltuvuudesta t\u00e4m\u00e4n kaltaisen elokuvan tapahtumapaikaksi. Vaan toisin k\u00e4vi. Elokuva otti valtaansa ja vei mukanaan.<\/p>\n

K\u00e4sky<\/em> on vuoden 1918 Suomen sis\u00e4llissodan tapahtumista kertova elokuva, joka perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin. Elokuvan keski\u00f6ss\u00e4 on nuori, valkoinen, kirkasotsainen j\u00e4\u00e4k\u00e4ri Aaro Harjula (Samuli Vauramo), joka l\u00e4htee vastoin esimiestens\u00e4 toivetta kuljettamaan nuorta, punaista naissotilasta Miina Malinia (Pihla Viitala) kentt\u00e4oikeuteen tuomittavaksi. Matkalla nuoret kuitenkin haaksirikkoutuvat autiolle saarelle, jossa he viett\u00e4v\u00e4t usean vuorokauden kaksin hankkien itse ruokansa ja vailla yhteytt\u00e4 ulkomaailmaan. Saarella my\u00f6s tapahtuu jotain. Jotain, mik\u00e4 sitoo Aaron ja Miinan yhteen. Jotain, mik\u00e4 saa valkoisen ja punaisen sotilaan unohtamaan v\u00e4rins\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n, mutta elokuvassa l\u00e4hes k\u00e4sin kosketeltava side kiinnostaa my\u00f6s kentt\u00e4oikeuden tuomaria Emil Hallenbergi\u00e4 (Eero Aho), joka nuorten viimein oikeuteen saapuessa kuulustelee Malinia ja lopulta kietoutuu my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla mukaan Aaron ja Miinan kohtaloon.<\/p>\n

K\u00e4sky<\/em> on todella taidokkaasti tehty kuvaus sis\u00e4llissodan raakuudesta, josta eiv\u00e4t osattomiksi j\u00e4\u00e4neet naiset eiv\u00e4tk\u00e4 lapsetkaan. Jos sodasta puhuttaessa on silmiin aiemmin piirtynyt kaatuneiden miesten v\u00e4\u00e4ntyneet j\u00e4senet ja kylmettyneet ruumiit, tarjoaa elokuva jo ensi kohtauksesta l\u00e4htien jotain aivan muuta. Kun joukko valkoisia miessotilaita saa kiinni punaisten naissotilaiden ryhm\u00e4n ja marssittaa heid\u00e4t teloitettavaksi, nousee katsojalla pala kurkkuun ensimm\u00e4isen kerran. N\u00e4ink\u00f6 se sitten kuitenkin meni? T\u00e4m\u00e4 puistattava tunne s\u00e4ilyi ainakin itsell\u00e4ni l\u00e4pi koko elokuvan, eik\u00e4 kyynelilt\u00e4k\u00e4\u00e4n v\u00e4ltytty. Her\u00e4sin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kylm\u00e4\u00e4n totuuteen: t\u00e4ss\u00e4 sodassa naisetkin olivat rintamalla.<\/p>\n

\"k\u00e4sky3\"<\/a>

Kuval\u00e4hde http:\/\/dome.fi\/elokuvat\/arvostelut\/kasky-<\/p><\/div>\n

Toden totta, maaliskuussa 1918 on naiskaartilaisia laskettu olevan 1928 henkil\u00f6\u00e4. Tosin heit\u00e4 toimi my\u00f6s muissa teht\u00e4viss\u00e4 eli varsinaisten aseellisten naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ep\u00e4varma. Valkoiset suhtautuivat taisteleviin naisiin kielteisesti, mutta punaisten puolella heid\u00e4t hyv\u00e4ksyttiin rintamalle. Elokuvan Miina Maunula edustaa tyypillist\u00e4 punaista naissotilasta; nuorta, naimatonta ja v\u00e4h\u00e4n koulutettua. He olivat useimmiten esimerkiksi piikoja tai tehtaiden ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Rintamalle he ilmestyiv\u00e4t sodan loppuvaiheessa, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918.<\/p>\n

Naiskaartin taustalla oli koko ty\u00f6v\u00e4enliikkeen yleinen aktivoituminen 1800 \u2013 1900-lukujen taitteessa. Se oli my\u00f6s osa naisten vapautumisliikett\u00e4, niin j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4lt\u00e4 kuin se kuulostaakin. Naiset pyrkiv\u00e4t vaikuttamaan yhteiskunnassa ja osallistuminen taisteluun rintamalla oli siihen yksi keino. Raadollista ja jollain tapaa surullista; tasa-arvoa on haettu hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

\"k\u00e4sky<\/a>

Kuval\u00e4hde: http:\/\/www.uusisuomi.fi\/kulttuuri\/33584-elokuva-arvio-kasky<\/p><\/div>\n

Kuten elokuvasta my\u00f6s selvi\u00e4\u00e4, kaikkia kohdeltiin yht\u00e4 julmasti. Armoa eiv\u00e4t saaneet sen paremmin \u00e4idit kuin raskaana olevatkaan. Elokuvassa tylyn kuoleman kokee my\u00f6s nuori sotilas ja \u00e4iti Martta, jonka orvoksi j\u00e4\u00e4nyt poika Eino kuvaa karua tarinaa sodan muovaamista ihmiskohtaloista. Einon avulla tarinaan saadaan my\u00f6s kaikesta julmuudesta huolimatta jollain tapaa l\u00e4mmin ja lohdullinen loppu.<\/p>\n

K\u00e4sky<\/em> koskettaa ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 katsojansa ajattelemaan. Tarina kerrotaan taitavasti; puhetta on lopultakin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, juonta kannattelee hienosti my\u00f6s kuva ja tunnelma. Muutaman ihmiskohtalon avulla sis\u00e4llissodasta tehd\u00e4\u00e4n todellinen. Sota tulee l\u00e4helle my\u00f6s kaltaistani ihmist\u00e4, joka muuten on sen historiankirjoituksessa mieluummin sivuuttanut. Roolisuoritukset ovat onnistuneita ja se milj\u00f6\u00f6kin \u2013 se on upea ja uskottava!<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Hoppu, Tuomas: Tampereen naiskaarti. Myytit ja todellisuus. <\/em>Jyv\u00e4skyl\u00e4 2008.<\/p>\n

Pekkalainen, Tuulikki: Susinartut ja pikku immet. Sis\u00e4llissodan tuntemattomat naiset.<\/em> Helsinki 2011.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Riikka Soisalo on kirjoittanut tekstin osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin 1910-luvun Suomi -ty\u00f6pajaa. Olin taannoin kulttuurihistorian professori Hannu Salmen luennolla suomalaisista kartanoista ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 elokuvien tapahtumapaikkoina ja kuvausmilj\u00f6in\u00e4. Suurena kartanoiden ihailijana p\u00e4\u00e4tin tuolloin katsoa uusin silmin kotimaisia elokuvia, joissa n\u00e4m\u00e4 entisajan hulppeat rakennukset ja interi\u00f6\u00f6rit olisivat sivuroolissa tai jopa p\u00e4\u00e4osassa. Kun sain katsottavakseni Aku Louhimiehen […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1554","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1554","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1554"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1554\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1554"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1554"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1554"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}