{"id":1561,"date":"2015-06-08T00:15:14","date_gmt":"2015-06-07T21:15:14","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1561"},"modified":"2015-06-08T00:15:14","modified_gmt":"2015-06-07T21:15:14","slug":"me-kaikki-olemme-tarinankertojia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/06\/08\/me-kaikki-olemme-tarinankertojia\/","title":{"rendered":"Me kaikki olemme tarinankertojia"},"content":{"rendered":"

Kes\u00e4kuun alussa Turkuun kokoontui joukko kansainv\u00e4lisi\u00e4 alan huippututkijoita keskustelemaan tarinankerronnasta nykytaiteessa ja siihen liittyvist\u00e4 eettisist\u00e4 haasteista otsikolla Ethics of Storytelling: Historical Imagination in Contemporary Literature, Media and Visual Arts.<\/a><\/em> Kirjallisuudentutkija Hanna Meretojan johtaman tutkimusprojektin kutsumana Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitokselle saapui kirjallisuuden, taiteen, filosofian ja historiantutkijoita ja taiteentekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4hestulkoon joka mantereelta. Harvoin on Turussa humanistisen alan konferenssissa n\u00e4hty n\u00e4in kansainv\u00e4list\u00e4 ja monialaista joukkoa, joka l\u00f6ysi hyvin nopeasti yhteisen s\u00e4velen.<\/p>\n

\"Hanna<\/a>

Hanna Meretoja avaa konferenssin<\/p><\/div>\n

Harvassa konferenssissa on my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuultu n\u00e4in paljon ylistyst\u00e4 niin konferenssin sis\u00e4ll\u00f6n kuin j\u00e4rjestelyjen suhteen: viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuulin yhden jos toisenkin sanovan painokkaasti, kuinka t\u00e4m\u00e4 on ollut paras konferenssi miss\u00e4 he ovat koskaan olleet. Se on paljon sanottu, mutta siin\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n liikaa. Konferenssissa yhdistyi harvinaisella tavalla syv\u00e4llinen teoreettinen pohdinta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen konkreettisiin tulokulmiin. Harvinaista ja inspiroivaa oli my\u00f6s jatkuva tieteen ja taiteen vuoropuhelu, joka siivitti jokaista konferenssip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Konferenssin ensimm\u00e4inen puhuja, kansainv\u00e4lisesti yksi tunnetuimpia kulttuurisen muistin ja trauman tutkijoita Aleida Assman pohti holokaustiin liittyv\u00e4\u00e4 tarinankerrontaa empaattisen kuulijuuden kautta. Assmanin mukaan empatia on ennen muuta sit\u00e4, ett\u00e4 on paikalla ja kuuntelee, jolloin kyse on eettisest\u00e4 toisen tarpeisiin vastaamisesta. Merkityksellist\u00e4 on se, ett\u00e4 empatia on ominaisuus, joka on mahdollista valita tai sulkea pois.<\/p>\n

\"ethics4\"<\/a>

Anna Reading luki esityksess\u00e4\u00e4n my\u00f6s teoksensa ”To my dearest daughter”, joka on h\u00e4nen seitsem\u00e4nvuotiaalle tytt\u00e4relleen kirjoittama feministinen pamfletti siit\u00e4, millaisia mahdollisuuksia maailma naiselle tarjoaa.<\/p><\/div>\n

Brittil\u00e4inen professori ja n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija Anna Reading jatkoi pohdintaa empatiasta ja ennen muuta eettisest\u00e4 tarinankerronnasta osana jonkin menetetyn palauttamista. Traumaattisista tapahtumista tai kokemuksista kertominen on h\u00e4nen mukaansa tapa, jolla jonkin kadotetun saaminen takaisin onnistuu parhaiten. H\u00e4n on osallisena Phenomenal People -nettisivustossa<\/a>, jossa annetaan tavallisille ihmisille mahdollisuus jakaa merkityksellisten, ilmi\u00f6m\u00e4isten ihmisten tarinoita \u2013 ja n\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6m\u00e4iset ihmiset ovat nimenomaan naisia, \u00e4itej\u00e4, tytt\u00e4ri\u00e4, iso\u00e4itej\u00e4, tunnettuja ja tuntemattomia, sill\u00e4 Readingin mukaan yh\u00e4 edelleen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 korostaa sukupuolten ep\u00e4tasa-arvoa ja tarjota nimenomaan naisille ja tyt\u00f6ille tarinoita siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea naisen el\u00e4m\u00e4 voi olla. N\u00e4in tarinasta voi tulla lahja, jonka kuuntelemiseen liittyy eettinen vastuu.<\/p>\n

Reading painotti oivallisesti jokaisen akateemisen tutkijan roolia tarinankertojina. T\u00e4t\u00e4 kautta meid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6mme liittyy my\u00f6s valtava\u00a0 eettinen vastuu ja mahdollisuus. Tarinoiden avulla voimme tavoitella muutosta.<\/p>\n

\"ethics5\"<\/a>

Anna Readingin kehoitus<\/p><\/div>\n

\"ethics6\"<\/a>

Louie Palu ja valokuva Meksikossa s\u00e4il\u00f6\u00f6n otetusta rajan yli ylitt\u00e4neest\u00e4 naisesta<\/p><\/div>\n

Konferenssi huipentui lauantai-aamup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 taiteen \u00e4\u00e4relle Turun kaupunginkirjastossa. Kanadalainen sotavalokuvaaja ja journalisti Louie Palu<\/a> kertoi vangitsevasti ty\u00f6st\u00e4\u00e4n sodan ja trauman kuvaajana Kandaharissa, Quantanamossa ja Meksikon rajalla. Palu on ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n jatkuvasti eettisten ratkaisujen \u00e4\u00e4rell\u00e4 pohtiessaan mit\u00e4 kuvata, mink\u00e4laisissa tilanteissa ja miten ty\u00f6ns\u00e4 esitt\u00e4\u00e4. Sotavalokuvan sis\u00e4lt\u00f6 muuttuu ratkaisevasti, kun siit\u00e4 tulee osa sanomalehden sivua, jota t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t auto- ja k\u00e4nnykk\u00e4mainokset sek\u00e4 muut lehtijutut ja otsikot. Palun ratkaisu on ollut esimerkiksi ty\u00f6st\u00e4\u00e4 konseptisanomalehte\u00e4, jossa ovat l\u00e4sn\u00e4 pelk\u00e4t kuvat h\u00e4nen kuvateksteill\u00e4\u00e4n. Voimakkaimman el\u00e4myksen Palun esityksess\u00e4 teki sen aloittanut video, jonka h\u00e4n oli kuvannut taistelutilanteessa Afganistanissa. Palun heiluva kamera seuraa ampuvia sotilaita tienvarressa, taustalla, ihan l\u00e4hell\u00e4 kuuluu h\u00e4nen heng\u00e4stynyt, pelokkaalta kuulostava hengityksens\u00e4. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa koin, ett\u00e4 sain jonkinlaisen, edes hyvin et\u00e4isen v\u00e4l\u00e4hdyksen siit\u00e4, milt\u00e4 sota oikeasti voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja tuntua \u2013 eik\u00e4 se tuntemus j\u00e4t\u00e4 rauhaan.<\/p>\n

\"ethics7\"<\/a>

Riikka Pelo lukee romaaniaan Jokap\u00e4iv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4mme<\/p><\/div>\n

Palun j\u00e4lkeen suomalainen kirjailija Riikka Pelo kertoi intensiivisesti omasta palkitusta romaanistaan Jokap\u00e4iv\u00e4inen el\u00e4m\u00e4mme<\/em>, jossa h\u00e4n kuvaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 runoilija Marina Tsvetajevaa ja t\u00e4m\u00e4n tyt\u00e4rt\u00e4 Ariadna Efronia pyrkimyksen\u00e4\u00e4n tavoittaa \u00e4idin ja tytt\u00e4ren v\u00e4lisen suhteen ristiriitainen kudos keskell\u00e4 Neuvostoliiton synkkenev\u00e4\u00e4 paranoidista ilmapiiri\u00e4 ja taiteilijan aseman muutosta. Pelo sulautti puheeseensa p\u00e4tki\u00e4 romaanistaan, ja pyrki hienolla luennallaan saamaan esiin sen rytmin, joka h\u00e4nen koko kirjoittamistaan m\u00e4\u00e4r\u00e4si. Pelo joutui romaania kirjoittaessaan pohtimaan historiallisen henkil\u00f6n, totuudellisuuden, autenttisuuden ja taiteellisuuden v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 teemoista keskustelua jatkettiin, kun siihen liittyiv\u00e4t brittil\u00e4iset kirjallisuudentutkijat Colin Davis ja Robert Eaglestone Hanna Meretojan johdolla. He eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4neet taiteilijoita helpolla pohtimalla muun muassa sit\u00e4, onko taiteilijan mahdollista olla ylip\u00e4\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n eettinen ja mit\u00e4 etiikka loppujen lopuksi tarkoittaa. Mit\u00e4 on totuus ja mink\u00e4laiseen totuuteen voi pyrki\u00e4? Konferenssipuhuja Molly Andrewsin vastaus t\u00e4h\u00e4n oli erinomainen h\u00e4nen esitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 taiteilijan paras tavoite on ollut totuudellinen, uskottava, (trustworthy) \u2013 totuudella on aina monet kasvot, mutta totuudellisuuteen pyrkiminen on mahdollista taiteesta tavoittaa, jos se siihen pyrkii.<\/p>\n

\"ethics8\"<\/a>

Colin Davis, Louie Palu, Robert Eaglestone, Riikka Pelo ja Hanna Meretoja Turun kaupunginkirjastossa<\/p><\/div>\n

Konferenssissa keskusteltiin asioista, jotka tulevat olemaan keskeisi\u00e4 my\u00f6s Turun yliopiston uudessa tutkimuskeskuksessa, joka julkistettiin konferenssin avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory<\/a> on Hanna Meretojan ja Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rjen luotsaama keskus, jonka tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 monitieteiset voimat ja laitoksemme vahvuudet liittyen tarinankerronnan, el\u00e4m\u00e4nkerronnan, kokemuksellisuuden ja kulttuurisen muistin tutkimiseen. SELMA sai kolmen p\u00e4iv\u00e4n aikana kymmeni\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4, joiden avulla l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n luotaamaan niin tuttuja kuin tuntemattomampiakin tutkimusalueita tieteen ja taiteen risteysalueella.<\/p>\n

\"ethics9\"<\/a>

Aleida Assman kiitt\u00e4\u00e4 konferenssipuhujien puolesta konferenssin j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 hienosta el\u00e4myksest\u00e4 ja toteasi puheens\u00e4 p\u00e4\u00e4tteeksi: ” Each and everyone of us has a wonderful story to tell afterwards”<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4kuun alussa Turkuun kokoontui joukko kansainv\u00e4lisi\u00e4 alan huippututkijoita keskustelemaan tarinankerronnasta nykytaiteessa ja siihen liittyvist\u00e4 eettisist\u00e4 haasteista otsikolla Ethics of Storytelling: Historical Imagination in Contemporary Literature, Media and Visual Arts. Kirjallisuudentutkija Hanna Meretojan johtaman tutkimusprojektin kutsumana Historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitokselle saapui kirjallisuuden, taiteen, filosofian ja historiantutkijoita ja taiteentekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4hestulkoon joka mantereelta. Harvoin on Turussa […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1561","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1561","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1561"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1561\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1561"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1561"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1561"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}