{"id":1582,"date":"2015-08-04T13:02:13","date_gmt":"2015-08-04T10:02:13","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1582"},"modified":"2015-08-04T13:02:13","modified_gmt":"2015-08-04T10:02:13","slug":"australialaiset-maailman-onnellisin-kansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/08\/04\/australialaiset-maailman-onnellisin-kansa\/","title":{"rendered":"Australialaiset \u2013 maailman onnellisin kansa?"},"content":{"rendered":"
\"OLYMPUS<\/a>

Rekisterikilpien iskulauseet vaihtelevat osavaltioittain<\/p><\/div>\n

”Australialaiset eiv\u00e4t ole k\u00e4rsineet yht\u00e4\u00e4n kriisi\u00e4, he eiv\u00e4t tied\u00e4 mik\u00e4 kriisi on!”, tokaisi amerikkalainen historioitsija ja emeritusprofessori Will Johnston minulle aamiaisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 4. hein\u00e4kuuta North Fitzroyssa, Melbournessa sijaitsevassa kodissaan. Meid\u00e4n aamiaiskeskustelumme ja paikallisten aamulehtien keskeiset artikkelit olivat kietoutuneet Kreikan kriisin ja Euroopan politiikan ymp\u00e4rille. Lehtien toinen p\u00e4\u00e4aihe oli australialaisessa jalkapallossa tapahtuneesta tragediasta, legendaarisesta valmentajasta, jonka oli edellisy\u00f6n\u00e4 surmannut oma poika.<\/p>\n

\"Sidney<\/a>

Sidney Nolanin australialaisen surrealistin n\u00e4kemys 1940-luvun rantael\u00e4m\u00e4st\u00e4 (Bathers, 1943), Heide Museum of Modern Art, Melbourne<\/p><\/div>\n

J\u00e4in pohtimaan Willin, eurooppalaisen 1800-ja 1900-lukujen intellektuaalisen ja yhteiskuntahistorian asiantuntijan sanoja arvellen, ett\u00e4 h\u00e4n tiesi mist\u00e4 puhui verratessaan Australian viime vuosisatojen historiaa Euroopan vastaavaan. P\u00e4\u00e4tin my\u00f6s herkist\u00e4yty\u00e4 australialaisten ”onnelle” ja ”onnettomuudelle” l\u00e4hes kolmen viikon mittaisella tutkijavierailullani maassa. Olin toiveikas, ett\u00e4 pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 silm\u00e4t auki saisin samalla vastauksen omiin ennakkok\u00e4sityksiini australialaisista (joka ei ehk\u00e4 pohjimmiltaan ollutkaan kovin kaukana Williamin analyyttisemmasta n\u00e4kemyksest\u00e4). Koska k\u00e4sitykseni perustuivat l\u00e4hinn\u00e4 Suomessa jo vuosikymmenten ajan uutisoituun otsonikatoon Australian yl\u00e4puolella ja kuvaan rantael\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4vist\u00e4, surffaavista massoista, arvelin ett\u00e4 australialaiset ovat surffirikansa, joille kriisi voisi olla sama asia kuin huonot rantakelit.<\/p>\n

\"Identiteetin<\/a>

Juurien ja oman identiteetin rakennuspalikoita? Montsalvat, Melbourne<\/p><\/div>\n

Australia on monikulttuurinen maa, vaikka valtion maahanmuuttopolitiikka on tiukkaa. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, esimerkiksi Euroopan ja L\u00e4hi-id\u00e4n alueelta eri kansalaisuuksista ja uskonnoista tulleiden ihmisten rinnakkaiselossa vanhan mantereen ristiriidat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t unohtuneen ja yhteiselo on sopuisaa. T\u00e4m\u00e4 johtaa v\u00e4kisin miettim\u00e4\u00e4n aineellisen merkityst\u00e4 identiteetillemme ja sille mit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme olevamme. Australia on my\u00f6s yksi maailman vauraimmista valtioista. Luultavasti hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntyminen auttaa uusia tulijoita asettumaan ja unohtamaan vuosisataiset kaunat naapuria kohtaan, kun juuret vanhaan on katkaistu. Oletettavasti valtiolla on my\u00f6s omia sopeuttamiskeinojaan. Vanhastaan Australiassa on esimerkiksi erinomainen julkinen terveydenhuolto. Se saa edelleen varauksettomat tyytyv\u00e4isyyden ilmaisut asiaa kysytt\u00e4ess\u00e4. Uusi hallitus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarjoavan my\u00f6s sirkushuveja kansalaisten onnen takeena. Kansallisurheilun, australialaisen jalkapallon loppuottelup\u00e4iv\u00e4 (er\u00e4s syksyinen perjantai) julistettiin muutama viikko sitten kansalliseksi vapaap\u00e4iv\u00e4ksi, jotta jokaisella halukkaalla olisi mahdollisuus osallistua p\u00e4iv\u00e4n paraatiin ja muihin juhlallisuuksiin my\u00f6s ennen illan peli\u00e4.<\/p>\n

\"Tutkijat<\/a>

Tutkijat Claire Renkin ja Anna Welch 1340-luvulle ajoitetun Poissy antifonaalin \u00e4\u00e4rell\u00e4 Victoria State Libraryssa<\/p><\/div>\n

Ent\u00e4p\u00e4 akateemisessa maailmassa? Ovatko australialaiset yliopistot kriisitt\u00f6mi\u00e4 auvoloita ja henkil\u00f6kunta umpionnellista Eurooppaan verrattuna? T\u00e4h\u00e4n tutkimusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n saatoin paneutua vierailemalla Melbournen Monash yliopiston lis\u00e4ksi pikaisesti my\u00f6s University of Melbournessa ja University of Queenslandissa, ja viimeksi mainitussa j\u00e4rjestetyss\u00e4 konferenssissa tapasin tutkijoita mm. Sydneyn ja Tasmanian yliopistoista. Vastaan kysymykseen kyll\u00e4 ja ei. Australialaiseen yliopistoon panostetaan paljon mutta sen pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s tuottaa paljon. Itse asiassa yliopistot ovat maan kolmanneksi suurin elinkeinoala kaivostoiminnan ja turismin j\u00e4lkeen. Yliopistot kilpailevat useilla parametreilla huippuyliopistojen titteleist\u00e4. Tiedekunnan sis\u00e4isess\u00e4 kilpailussa on voittajalle luvassa useamman miljoonan potti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi projektiin, joka tuottaa muutaman ulkomaisen huippututkijan maahan. Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on julkaista sovittu m\u00e4\u00e4r\u00e4 A+ tason artikkeleita is\u00e4nt\u00e4yliopistonsa hyv\u00e4ksi vierailunsa aikana.<\/p>\n

\"University<\/a>

University of Queenslandin kampusta – pelikaanitkin viihtyv\u00e4t!<\/p><\/div>\n

Kun yliopistot loistavat tuloksissa, niist\u00e4 tulee entist\u00e4 houkuttelevampia ja niit\u00e4 markkinoidaan mm. valtaville Aasian opiskelijamarkkinoille. Ulkomaalaisopiskelijat, joiden kielitaito on vaatimaton, ovat valmiit maksamaan korotetut lukukausimaksut ja erilliset kielikurssit. Maksava mutta usein heikko opiskelijamateriaali tuntuu teett\u00e4v\u00e4n valtavasti t\u00f6it\u00e4 opettajakunnalle. Vastoin omaa eetostaan he joutuvat p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n kursseista l\u00e4pi my\u00f6s ne, joiden taidot eiv\u00e4t suoritukseen riitt\u00e4isi, mutta jotka korkeakoulupolitiikan p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t haluavat pit\u00e4\u00e4 tyytyv\u00e4isin\u00e4, jotta ulkomainen ja maksava opiskelijavirta pysyisi tasaisena. T\u00e4m\u00e4n koulutuspolitiikan ongelmat ovat suuria monella rintamalla, eiv\u00e4t v\u00e4hiten osana opiskelijoiden hyvinvointia, kun tasa-arvo murenee ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 repiv\u00e4t ristiriidat opiskelijaryhmien ja opettajien v\u00e4lill\u00e4 kasvavat. T\u00e4st\u00e4 huolimatta maa vaikuttaa olevan houkutteleva akateemisilla ty\u00f6llisyysmarkkinoilla. Matkani aikana kohtasin useita Euroopasta ja USAsta australialaisiin (ek. Sydneyn ja Melbournen) yliopistoihin ty\u00f6llistyneit\u00e4 opettajia. He olivat uusia tulokkaita ja henkil\u00f6kohtaisella tasolla tyytyv\u00e4isi\u00e4 \u2013 olivathan he onnistuneet saamaan pysyv\u00e4n ty\u00f6n.<\/p>\n

\"Ulkoilmaelokuvateatteri<\/a>

Ulkoilmaelokuvateatteri \u00e0 la Sydney<\/p><\/div>\n

N\u00e4in vierailun j\u00e4lkeen on todettava, ett\u00e4 koska oleskeluni Australiassa osui hein\u00e4kuulle, paikallisittain katsottuna keskitalvelle, en p\u00e4\u00e4ssyt ruohonjuuritasolla tarkastamaan australialaisten mieltymyst\u00e4 surffaamiseen. Jopa suomalaisittain koleana ja umpiharmaana sunnuntaiaamuna sydneyl\u00e4iset kuitenkin suuntasivat rannalle letke\u00e4n vapaap\u00e4iv\u00e4n viettoon (min\u00e4 valitsin el\u00e4intarhan). Ep\u00e4ilykseni surffikansasta el\u00e4v\u00e4t siis edelleen vahvoina. Niit\u00e4 voimisti paikallinen valuutta, setelit, jotka muovisina ja kirkkaan keltaisina ja punaisina olivat kuin tehdyt surffiasun taskuihin kohtaamaan suolaisen veden t\u00e4rskyt! Australialaiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t siis tekev\u00e4n parhaansa antaakseen maailmalle vaikutelman onnelasta ja hyvinvoinnista, my\u00f6s niin pienill\u00e4 asioilla kuin rekisterikilvill\u00e4 ja karamelleilla. Trooppinen osavaltio Queensland mainostaa kultarannikkoaan ja ikuista auringonpaistetta. Se hurmasi pohjoisen vierailijan passionhedelmill\u00e4 ja No worries, Lolliesilla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Australialaiset eiv\u00e4t ole k\u00e4rsineet yht\u00e4\u00e4n kriisi\u00e4, he eiv\u00e4t tied\u00e4 mik\u00e4 kriisi on!”, tokaisi amerikkalainen historioitsija ja emeritusprofessori Will Johnston minulle aamiaisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 4. hein\u00e4kuuta North Fitzroyssa, Melbournessa sijaitsevassa kodissaan. Meid\u00e4n aamiaiskeskustelumme ja paikallisten aamulehtien keskeiset artikkelit olivat kietoutuneet Kreikan kriisin ja Euroopan politiikan ymp\u00e4rille. Lehtien toinen p\u00e4\u00e4aihe oli australialaisessa jalkapallossa tapahtuneesta tragediasta, legendaarisesta valmentajasta, jonka oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1582","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1582","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1582"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1582\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1582"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1582"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1582"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}