{"id":1595,"date":"2015-09-18T18:17:17","date_gmt":"2015-09-18T15:17:17","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1595"},"modified":"2015-09-18T18:17:17","modified_gmt":"2015-09-18T15:17:17","slug":"kun-kellohame-heilahtaa-ja-vanha-foksi-soi-tutkijan-mietteita-tanssilavalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2015\/09\/18\/kun-kellohame-heilahtaa-ja-vanha-foksi-soi-tutkijan-mietteita-tanssilavalta\/","title":{"rendered":"Kun kellohame heilahtaa ja vanha foksi soi: tutkijan mietteit\u00e4 tanssilavalta"},"content":{"rendered":"

Syksyn sateet ovat saapuneet ja uusi lukuvuosi on aluillaan. On siten viimeinen hetki palata kuluneeseen Suomen suveen ja pohtia millaisia ajatuksia se her\u00e4tti. Tutkimusty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n intohimosta ja \u00e4lyllisest\u00e4 kiinnostukseksesta, mutta jokainen, innokkainkin, tutkija tarvitsee joskus sek\u00e4 mielen ett\u00e4 ruumiin lepoa. Oma tutkimusty\u00f6 (omassa tapauksessani eliitin tyt\u00f6t 1700-luvun Englannissa) on hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hetkeksi sivuun ja keskitty\u00e4 muihin asioihin. J\u00e4lkeenp\u00e4in ajatusprosessi luistaa paljon paremmin ja ty\u00f6h\u00f6n l\u00f6ytyy uutta intoa.<\/p>\n

Orkesteri taas laittaa parastaan: sosiaalisia tanssiaskelia<\/em><\/strong><\/p>\n

Oma aivojen lepuutukseni tapahtui pitk\u00e4lti tanssilattialla. Olen harrastanut puolisoni kanssa enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n aktiivisesti tanssimista noin seitsem\u00e4n vuoden ajan. Kouluopetusta kummoisempia tanssikursseja ei kumpikaan ole k\u00e4ynyt, mutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 opettaa. Tanssitaito ei edelleenk\u00e4\u00e4n ole erinomainen, perustanssit valssi, tango ja foksi sujuvat.<\/p>\n

Innostuin lavatansseista monestakin syyst\u00e4. Tanssi on ensinn\u00e4kin mit\u00e4 parhainta hy\u00f6tyliikuntaa. Viiden tunnin tanssi-illan j\u00e4lkeen ei tarvitse l\u00e4hte\u00e4 erikseen urheilemaan. Liikunta tulee siin\u00e4 kuin itsest\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on muuten laiskalle liikkujalle ihan hyv\u00e4 vaihtoehto. Vauhdikkaissa kappaleissa tulee v\u00e4kisin l\u00e4mmin, vaikka s\u00e4\u00e4 olisi ulkona kuinka hyyt\u00e4v\u00e4. Jos 1700-luvun aatelisneitojen tuli opetella tanssimista, jotta he saisivat hyv\u00e4n ryhdin ja osaisivat liikkua sirosti ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti, niin sama p\u00e4tee edelleen. Tanssi todella auttaa ryhdin yll\u00e4pidossa ja kehonhallinnassa. My\u00f6s korkokengill\u00e4 liikkuminen on parantunut huomattavasti. Puutteellinen rytmitajukaan ei haittaa: minun tarvitsee vain seurata per\u00e4ss\u00e4, kun viej\u00e4 tulkitsee musiikkia. Helppoa kuin hein\u00e4nteko, tai ainakin melkein.<\/p>\n

Lavatanssien sosiaalinen puoli on toinen, ehk\u00e4 viel\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mpi, tekij\u00e4. Silloin otetaan rennosti ja tehd\u00e4\u00e4n jotain kivaa yhdess\u00e4, olkoonkin, ett\u00e4 y\u00f6t venyv\u00e4t usein aamun pikkutunneille. Tanssimisen lomassa p\u00e4\u00e4see k\u00e4tev\u00e4sti vaihtamaan kuulumisia tuttujen kanssa. Minulle on siunaantunut muutamia yst\u00e4vi\u00e4 my\u00f6s soittolavan puolelle. Suomi on t\u00e4ynn\u00e4 taitavia tanssimuusikoita, joiden ty\u00f6skentely\u00e4 on ilo kuunnella, ja minulla on ollut erityinen etuoikeus seurata er\u00e4\u00e4n Karavaani-orkesterin uraa ja edesottamuksia. Yhtyeess\u00e4 vaikuttavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Sami Hopponen (haitari, koskettimet, laulu), Tuomas Martikainen (rummut, laulu), Olli Tanttu (kitara, laulu) ja Lauri L\u00e4hteenkorva (basso).<\/p>\n

Kes\u00e4 ja kuutamoilta, lavatanssit ja haitari soi: Katoavaa kulttuuria vai uusi tuleminen?<\/em><\/strong><\/p>\n

Tutkija ei tietenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4se t\u00e4ysin vapaalle ajattelusta, joten innostuin pohtimaan lavatanssikulttuuria tutkimuksellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Olkoonkin, ett\u00e4 aihe on niin kaukana omasta erikoisalastani kuin vain voi olla. Olisi silti mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4, miten lavatanssikulttuuri on muuttunut 2000-luvulle tultaessa. Aihetta on tutkittu suhteellisen paljon, my\u00f6s meill\u00e4 kulttuurihistoriassa, mutta t\u00e4m\u00e4nhetkinen tutkimus on rajoittunut korkeintaan 1990-luvulle. Yksitt\u00e4isi\u00e4 poikkeuksia toki on. Koska kaikkeen ei pysty venym\u00e4\u00e4n, toivoisin, ett\u00e4 joku muu innostuisi t\u00e4st\u00e4 aiheesta yht\u00e4 lailla. Tutkittavaa nimitt\u00e4in olisi my\u00f6s tulevina vuosina.<\/p>\n

\"Askeleet<\/a>

Askeleet haltuun. Tanssijoita Uittamon lavalla elokuisessa y\u00f6ss\u00e4<\/p><\/div>\n

Perustuen t\u00e4ysin subjektiivisiin havaintoihin, v\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 muutosta on tapahtunut. Ensinn\u00e4kin nuoret ovat palanneet taas lavoille. Tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 nuorilla l\u00e4hell\u00e4 omaa ik\u00e4\u00e4ni olevia pari-kolmekymppisi\u00e4. Diskosukupolven kaikottua lavatanssit j\u00e4iv\u00e4t vanhemman v\u00e4en, entisten nuorten, harrastukseksi. T\u00e4t\u00e4 mielikuvaa on varmasti vahvistanut entisest\u00e4\u00e4n takavuosien Kes\u00e4illan valssi-ohjelma. T\u00e4m\u00e4 kuva on kuitenkin muuttumassa. Monet k\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t tulevan nykyisin oman parin kanssa. Kyse ei en\u00e4\u00e4 olekaan sen toisen puoliskon etsimisest\u00e4. Toki edelleen hakujonossa on tunkua, joten my\u00f6s yksin lavalle tullaan tai mahdollisesti kavereiden kanssa. Hakuvuoroista pidet\u00e4\u00e4n edelleen kiinni, joten heteronormatiivuus ei ole kadonnut, vaikka naispareja n\u00e4keekin tanssimassa. Ehk\u00e4 kaikkein suurin muutos on tapahtunut asenteissa. Tanssista on tullut liikuntamuoto. Osa tanssijoista todella panostaa esimerkiksi asusteisiin, fiftarimekkoja, kenki\u00e4 ja kampauksia my\u00f6ten. Kaikki eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule lavalle juomaan ja juhlimaan vaan nimenomaan tanssimaan. T\u00e4m\u00e4 lienee yksi syy, miksi monet tanssiravintolat ovat lopettaneet. Monet k\u00e4yv\u00e4t varta vasten kursseilla, jotta oppisivat erilaisten tanssien askelkuviot. Tosin itselleni ei ole ollut suurta merkityst\u00e4 tanssinko \u201doikein\u201d.<\/p>\n

\"Turun<\/a>

Turun uusin kes\u00e4lava Ruissalon Telakka<\/p><\/div>\n

Iskelm\u00e4musiikin ja lavojen kuolemasta on puhuttu paljon ja yksi aikakausi p\u00e4\u00e4ttyikin Helsingiss\u00e4 viime toukokuussa, kun Wanhan Tanssikellari sulki ovensa. Joensuun Karelia koki saman kohtalon kolmisen vuotta sitten samoin kuin Turun viimeinen tanssiravintola. Harvenevien tanssipaikkojen my\u00f6t\u00e4 lavoilla k\u00e4vij\u00e4t tuntuvat liikkuvan suhteellisen suurella alueella, varsinkin jos suosivat jotain tietty\u00e4 artistia. Tuttuja naamoja n\u00e4kee usein. Turun ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n tarjonta on kuitenkin kes\u00e4aikaan poikkeuksellisen hyv\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimii mm. Uittamon Paviljonki, joka juhli kes\u00e4ll\u00e4 85-vuotista taivaltaan, Littoisten lava Kaarinassa ja Huvilintu Raisiossa sek\u00e4 uutena Ruissalon Telakka. V\u00e4h\u00e4n et\u00e4\u00e4mm\u00e4lle ment\u00e4ess\u00e4 l\u00f6ytyy Yl\u00e4neen Valasranta (60v.) ja Someron suunnasta Esakallio (50v.) sek\u00e4 \u00c4myri.<\/p>\n

Potentiaalisia tutkimusongelmia ja -kysymyksi\u00e4 riitt\u00e4isi laidasta laitaan. Lavatansseissa k\u00e4vij\u00f6iden ja tapojen muutoksen lis\u00e4ksi my\u00f6s alalla toimijoista, orkestereista, artisteista ja tanssipaikoista saisi lukuisia mielenkiintoisia tutkimuksia aikaan. Sosiaalinen media ja erityisesti blogit ovat tulleet osaksi my\u00f6s lavatanssikulttuuria. T\u00e4t\u00e4 puolta on edelleen tutkittu suhteellisen v\u00e4h\u00e4n ja digiajan ilmi\u00f6it\u00e4 ei ollenkaan. Kehottaisin kaikkia aihettaan viel\u00e4 miettivi\u00e4 graduntekij\u00f6it\u00e4, ja miksei my\u00f6s tohtoriopintoja pohtivia, tarttumaan rohkeasti t\u00e4h\u00e4n. Olisi suuri s\u00e4\u00e4li, jos t\u00e4llainen mielenkiintoinen tutkimuskohde j\u00e4isi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.
\nOtsikoissa esiintyv\u00e4t kappaleet:<\/p>\n

Kun kellohame heilahtaa (s\u00e4v.Esa Nieminen san.Pekka Laaksonen)
\nSavikiekko grammarissa soi (s\u00e4v.Petri A. Laine san.Petri A. Laine, Stefan Mikola)
\nKuin Olavi Virta (s\u00e4v.&san. Kalevi Puonti)<\/p>\n

Kirjallisuutta:
\nSaanko luvan? Iskelm\u00e4-Suomen ilmi\u00f6it\u00e4 1900-luvulla. Toim. Leena Rossi, k&h, Turku 2005.<\/p>\n

EDIT: Aiemmin t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 ollut Karavaani-orkesterin kuva on poistettu esiintyj\u00e4n pyynn\u00f6st\u00e4. Kirjoittaja pahoittelee.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksyn sateet ovat saapuneet ja uusi lukuvuosi on aluillaan. On siten viimeinen hetki palata kuluneeseen Suomen suveen ja pohtia millaisia ajatuksia se her\u00e4tti. Tutkimusty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n intohimosta ja \u00e4lyllisest\u00e4 kiinnostukseksesta, mutta jokainen, innokkainkin, tutkija tarvitsee joskus sek\u00e4 mielen ett\u00e4 ruumiin lepoa. Oma tutkimusty\u00f6 (omassa tapauksessani eliitin tyt\u00f6t 1700-luvun Englannissa) on hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hetkeksi sivuun ja keskitty\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[],"class_list":["post-1595","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1595","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1595"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1595\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1595"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1595"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1595"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}