{"id":1640,"date":"2016-03-05T10:33:40","date_gmt":"2016-03-05T08:33:40","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1640"},"modified":"2016-03-05T10:33:40","modified_gmt":"2016-03-05T08:33:40","slug":"kulttuurihistorian-opinnaytteet-2015","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/03\/05\/kulttuurihistorian-opinnaytteet-2015\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorian opinn\u00e4ytteet 2015"},"content":{"rendered":"

\"ranke\"\u201dHistoria on ker\u00e4\u00e4misen, l\u00f6yt\u00e4misen ja suodattamisen tiedett\u00e4\u201d, kirjoitti saksalainen historioitsija Leopold von Ranke (1795\u20131886), \u201dmutta se on my\u00f6s taidetta ja taitoa (Kunst<\/em>), koska se luo uudelleen ja esitt\u00e4\u00e4 sen mit\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt ja tunnistanut\u201d. Tutkimuksen tekeminen on \u201dker\u00e4\u00e4mist\u00e4, l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja suodattamista\u201d, mutta samalla se on uuden luomista, el\u00e4m\u00e4n puhaltamista siihen aineistoon, jonka tutkija on uutteruudellaan tavoittanut. Kulttuurihistorian opinn\u00e4ytteet rakensivat vuonna 2015 rikkaan ja monimuotoisen kuvan siit\u00e4, millaista historioitsijan ty\u00f6 on. Valmistuneet 28 pro gradu -tutkielmaa ja nelj\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa ottivat haltuun uusia aiheita ja loivat n\u00e4kymi\u00e4 menneisyyden maailmaan. Opinn\u00e4ytteiden aikaj\u00e4nne ulottui keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ja tutkimukset k\u00e4sitteliv\u00e4t maantieteellisesti laajaa aluetta Suomesta Japaniin, Islannista Yhdysvaltoihin ja Espanjasta Petsamoon.<\/p>\n

\"utamaro\"Aasian kulttuurihistoriaa k\u00e4sitteli Helin\u00e4 Taimi pro gradu -tutkielmassaan Kitagawa Utamaron kulissit \u2013 Japanilaiset naiset ukiyo-e-kuvissa<\/em>. Tutkimus analysoi japanilaisen kulttuurin sukupuolij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja symboliikkaa legendaarisen Utamaron (1753\u20131806) puupiirroskuvien kautta. Yhdysvaltojen historiaan perehdyttiin muun muassa Niko Heikkil\u00e4n s\u00e4hk\u00f6tuolin historiaa ja Malla Lehtosen 1960- ja 1970-lukujen aborttikeskustelua k\u00e4sitteleviss\u00e4 tutkimuksissa. Espanjalaista kulttuuria puolestaan tutki Marika Ahonen laulaja-lauluntekij\u00e4 Christina Rosenvingen tuotantoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 gradussaan.<\/p>\n

Pohjoinen ulottuvuus n\u00e4kyi vuoden 2015 tutkimuksissa vahvasti. Islantilaisia saagoja k\u00e4ytettiin l\u00e4hdeaineistona niin graduissa (Jukka Salonen) kuin v\u00e4it\u00f6skirjoissakin (Kirsi Kanerva), ja molemmissa korostui tunteiden historian n\u00e4k\u00f6kulma. Pohjois-Suomeen liittyvi\u00e4 analyyseja valmistui niin ik\u00e4\u00e4n useita: Tiina Harjumaan tutkielma Petsamosta Varejoelle<\/em> k\u00e4sitteli usein unohdettua pestamolaisten asutustoimintaa sen j\u00e4lkeen, kun menetetyn alueen asukkaat siirtyiv\u00e4t uusiin koteihinsa. Niina Siivikon Kaikuja Saamenmaalta<\/em> puolestaan tarkasteli saamelaiskysymyksen k\u00e4sittely\u00e4 suomalaismedioissa vuonna 1971. Pohjoista aineistoa hy\u00f6dynsi my\u00f6s Rauni Rekosen tutkimus Hautajaismuistot ja menneisyyssuhde<\/em>, vaikkakin tutkimus kattoi koko maan. Sen aineistona oli vuonna 2007 j\u00e4rjestetty valtakunnallinen kirjoituskeruu suomalaisten hautajaiskokemuksista. Rekosen tutkielma avaa kiinnostavan filosofisen n\u00e4k\u00f6kulman arkiel\u00e4m\u00e4n taitekohtaan: millaisia muistin paikkoja hautajaiset ovat olleet ja miten me niiden kautta j\u00e4senn\u00e4mme paitsi tunteitamme my\u00f6s omaa ajallisuuttamme.<\/p>\n

Pro gradu -tutkielmien aiheiden moninaisuutta on vaikeaa kiteytt\u00e4\u00e4 lyhyesti. Nostan t\u00e4ss\u00e4 esiin vain muutamia esimerkkej\u00e4. Eero Perunka k\u00e4sitteli paljon kohua her\u00e4tt\u00e4neit\u00e4 umts-kauppoja, joissa Saksa vuonna 2000 hankki 50 miljardia euroa huutokauppaamalla taajuuksiaan. Sonera, ja samalla sen p\u00e4\u00e4omistaja Suomen valtio, oli yksi k\u00e4rsij\u00f6ist\u00e4. Perunka tutkii huutokaupan kautta suomalaisten teknologiasuhdetta, sen historiaa ja usein fantastisia tulevaisuuden odotuksia. Mikrohistoriassa puhutaan usein poikkeuksellisen tyypillisyydest\u00e4: ep\u00e4tyypillisen tapahtuman tai tilanteen kautta voidaan n\u00e4hd\u00e4 sellaista, jota aikalaiset pitiv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4. Umts-huutokauppa oli t\u00e4llainen ep\u00e4tyypillinen tapahtuma, josta avautuu n\u00e4k\u00f6kulma tyypilliseen.<\/p>\n

\"Aino_Ackt\u00e9\"Mikrohistoriallista tuntua oli my\u00f6s Kati Kajanderin tutkimuksessa Hawklore<\/em>, jonka keski\u00f6ss\u00e4 oli merikarvialaissyntyinen hypnotisoija Olavi Hakasalo (1930\u20131988), taiteilijanimelt\u00e4\u00e4n Olliver Hawk. Ekstentrinen julkisuuden henkil\u00f6 tarjoaa kiinnostavan perspektiivin suomalaisen sensaatiojournalismin historiaan, jonka t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 moottorina 1960- ja 1970-luvuilla oli Urpo Lahtisen perustama Hymy<\/em>-lehti. Kajanderin tutkielma ei ole henkil\u00f6historiallinen, mutta vahva keskushenkil\u00f6 sill\u00e4 on. Vuonna 2015 valmistui useita muitakin henkil\u00f6\u00f6n keskittyvi\u00e4 pro gradu -tutkielmia, muun muassa kaksi tutkimusta legendaarisesta oopperalaulajasta Aino Ackt\u00e9sta. Laura Merelli analysoi Ackt\u00e9n kirjeenvaihtoa taiteilijuuden ja naisen roolien n\u00e4k\u00f6kulmasta, Maarit Tuominen keskittyi \u00e4idin, Emmy Acht\u00e9n, ja tytt\u00e4ren, Aino Ackt\u00e9n, v\u00e4liseen suhteeseen. Laulajat olivat keski\u00f6ss\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n Jutta Ala-\u00c4ij\u00e4l\u00e4n tutkielmassa Iskelm\u00e4tyt\u00f6t. Naiset toimijoina suomalaisessa iskelm\u00e4musiikissa 1955\u20131965<\/em>, joka perustui jazziskelm\u00e4n l\u00e4pimurron keskeisten artistien, Vieno Kekkosen, Pirkko Mannolan ja Helena Siltalan, haastatteluihin.<\/p>\n

\"Hrafnkels-saga-e1440883042568\"<\/p>\n

Vuonna 2015 kulttuurihistoriassa valmistui nelj\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa. Kirsi Kanervan artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja Porous Bodies, Porous Minds: Emotions and the Supernatural in the Islendigasogur (ca. 1200\u20131400)<\/em> pohti tunteiden merkityst\u00e4 1200- ja 1300-lukujen Islannissa. Varhaisissa tunneteorioissa sellaiset k\u00e4sitteet kuin emootio, affekti ja passio viittasivat liikkeeseen ja vaikutukseen, ja Kanervan tutkimus osoittaa, ett\u00e4 my\u00f6s islantilaisissa kansanomaisissa tunneteorioissa liike oli olennaista. Heta Mularin monografia New Feminisms, Gender Equality and Neoliberalism in Swedish Girl Films 1995\u20132006<\/em> analysoi ruotsalaista tytt\u00f6elokuvaa, joka osallistui ajankohtaiseen keskusteluun tasa-arvosta ja feminismist\u00e4. Tyt\u00f6st\u00e4 tuli 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun muutoksen symboli. Asko Nivalan v\u00e4it\u00f6skirjan Beyond Germany Fragmented. The Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel\u2019s Early Romantic Philosophy of History<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 oli saksalaisen romantiikan keskeinen teoreetikko Friedrich Schlegel (1772\u20131829), jonka ajattelusta Nivala j\u00e4ljitti aiemmin pitk\u00e4lti k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neit\u00e4 kulttuurihistoriallisia juonteita. Teoksen ytimess\u00e4 on Schlegelin kulta-aikak\u00e4sityksen uudelleentulkinta. Vuoden nelj\u00e4s v\u00e4it\u00f6s oli Leena Rossin artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja Yksil\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6. Yksil\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6: Maalari Frans Lindin (1903\u20131988) elinik\u00e4inen ymp\u00e4rist\u00f6suhde muistitiedon ja maisemamaalausten valossa<\/em>, joka tutki ymp\u00e4rist\u00f6suhdetta yhden ihmisen, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa varkautelaisen maalarin Frans Lindin kautta. Tutkimus on syntynyt todella pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n tuloksena, sill\u00e4 Rossi haastatteli Lindi\u00e4 useaan otteeseen jo 1980-luvulla. Mittavien haastattelujen lis\u00e4ksi aineistona on puolensataa Lindin maalausta, mik\u00e4 tuo tutkimukseen oman kiinnostavan lis\u00e4ns\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6suhteen ohella v\u00e4it\u00f6skirja analysoi sit\u00e4, miten sunnuntaimaalari havainnoi ja kuvasi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

(Teksti on aiemmin julkaistu Kritiikki-lehdess\u00e4 1\/2016.)<\/p>\n