{"id":1686,"date":"2016-04-02T19:15:28","date_gmt":"2016-04-02T16:15:28","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1686"},"modified":"2016-04-02T19:15:28","modified_gmt":"2016-04-02T16:15:28","slug":"kadonneen-naytelmaelokuvan-jaljilla-sylvin-rekonstruktio-saa-ensi-illan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/04\/02\/kadonneen-naytelmaelokuvan-jaljilla-sylvin-rekonstruktio-saa-ensi-illan\/","title":{"rendered":"Kadonneen n\u00e4ytelm\u00e4elokuvan j\u00e4ljill\u00e4 \u2013 Sylvin rekonstruktio saa ensi-illan"},"content":{"rendered":"<p><strong>Aika on armoton. Nitraattifilmi on hapertuvaa, kutistuvaa ja helposti syttyv\u00e4\u00e4. Siksi suuri osa varhaisesta elokuvasta on kadonnut. Olen vuosien mittaan yritt\u00e4nyt tutkia \u2013 ja kuvitella \u2013 millaisia kadonneet suomalaiset n\u00e4ytelm\u00e4elokuvat olivat. Autonomian aikana valmistetuista 25 fiktiosta yht\u00e4\u00e4n ei ole s\u00e4ilynyt kokonaisuudessaan, ja vain yhdest\u00e4, Teuvo Puron <em>Sylvist\u00e4 <\/em>(1913), on tallella filmimateriaalia. Nyt, vuosien j\u00e4lkeen, olen saanut mahdollisuuden rekonstruoida s\u00e4ilyneen aineiston avulla t\u00e4st\u00e4 teoksesta niin paljon kuin vain on mahdollista. <em>Sylvi<\/em> saa uusintaensi-illan Suomalaisen elokuvan festivaalilla torstaina 7. huhtikuuta 2016, 103 vuotta alkuper\u00e4isen ensi-illan j\u00e4lkeen.<\/strong><\/p>\n<div id=\"attachment_1690\" style=\"width: 227px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/2016\/04\/02\/kadonneen-naytelmaelokuvan-jaljilla-sylvin-rekonstruktio-saa-ensi-illan\/sylvi-2\/\" rel=\"attachment wp-att-1690\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1690\" class=\"wp-image-1690\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-2.jpg?w=150\" alt=\"Aksel (Teuvo Puro) ja Sylvi (Aili Rosvall) Sylvi-elokuvan aloituskohtauksessa.\" width=\"217\" height=\"190\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-2.jpg 688w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-2-300x263.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 217px) 100vw, 217px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1690\" class=\"wp-caption-text\">Aksel (Teuvo Puro) ja Sylvi (Aili Rosvall) <i>Sylvi<\/i>-elokuvan aloituskohtauksessa. Kuva: KAVI.<\/p><\/div>\n<p>N\u00e4ytelm\u00e4elokuvien valmistaminen alkoi Suomessa vuonna 1907 lyhyell\u00e4 fiktiolla <em>Salaviinanpolttajat<\/em>, josta on s\u00e4ilynyt juonenkuvaus ja monenlaista muistitietoa<em>. <\/em>Kymmenminuttisen n\u00e4ytelm\u00e4elokuvan toteuttivat n\u00e4yttelij\u00e4t Teuvo Puro ja Teppo Raikas yhdess\u00e4 kuvaaja Frans Engstr\u00f6min kanssa. Sama kolmikko kokoontui muutamaa vuotta my\u00f6hemmin jatkamaan pioneerity\u00f6t\u00e4. Ryhm\u00e4 otti tavoitteekseen toteuttaa kes\u00e4ll\u00e4 1911 kolme pitk\u00e4\u00e4 fiktiota, joista kaksi, <em>Anna-Liisa<\/em> ja <em>Sylvi<\/em>, perustuivat Minna Canthin tunnettuihin n\u00e4ytelmiin. Filmirullien kehitt\u00e4misess\u00e4 oli ep\u00e4onnea, ja lopulta vain <em>Sylvi <\/em>valmistui ja sai ensi-iltansa 24. helmikuuta 1913.<\/p>\n<p>Canthin n\u00e4ytelm\u00e4 oli aikansa kohuteos: se perustui H\u00e4meenlinnassa tapahtuneeseen veritekoon ja kritisoi avoimesti avioliittoinstituutiota ja naisen asemaa. N\u00e4ytelm\u00e4 oli saanut ensi-iltansa Ruotsalaisessa teatterissa vuonna 1893. N\u00e4yttelij\u00e4 Kaarle Halme muisteli my\u00f6hemmin \u201d\u00e4\u00e4ri\u00e4\u00e4n my\u00f6ten t\u00e4ynn\u00e4\u201d olevan katsomon innostusta: \u201dk\u00e4sien pauke\u201d sai \u201dmelkein raivokkaan luonteen\u201d.<\/p>\n<p><em>Sylvi <\/em>oli luonnollinen valinta pitk\u00e4ksi n\u00e4ytelm\u00e4elokuvaksi. Yleis\u00f6 tunsi sen hyvin, ja tarvittava rekvisiitta voitiin lainata Kansallisteatterista. Teos kuvattiin Helsingiss\u00e4 hotelli Fennian kattoterassilla taivasalla, mink\u00e4 voi havaita tuulen tuiverruksesta. V\u00e4lill\u00e4 savupiippu p\u00f6ll\u00e4ytti sakean pilven keskelle kohtausta. Elokuvan filmiaineisto oli pitk\u00e4\u00e4n kateissa, mutta vuodenvaihteessa 1933\u20131934 helsinkil\u00e4isest\u00e4 romukaupasta l\u00f6ytyi kuvia, jotka lopulta p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Heikki Ahon ja Bj\u00f6rn Soldanin arvioitavaksi. Veljekset ymm\u00e4rsiv\u00e4t, mist\u00e4 oli kyse, ja havaitsivat samalla, ett\u00e4 kuvamateriaalia oli tallella vain osasta elokuvaa. T\u00e4st\u00e4 aineistosta he toteuttivat lyhytelokuvan, joka sai ensi-iltansa vuonna 1934 ja jota on sittemmin esitetty <em>Sylvin\u00e4<\/em>. T\u00e4h\u00e4n koosteeseen valikoitui pahoin t\u00e4rveltyneit\u00e4 otoksia: kuva on monin paikoin heikkotasoista, ja hotellin savupiipun p\u00f6ll\u00e4hdykset korostuvat, kuten my\u00f6s kuvaustilanteen tuulinen s\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mielikuva <em>Sylvist\u00e4 <\/em>j\u00e4i el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta vuosina 1933\u201334 l\u00f6ytynyt negatiivimateriaali j\u00e4i suurelta osin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Kun vuonna 2002 tein kirjaa <em>Kadonnut perint\u00f6. Suomalaisen n\u00e4ytelm\u00e4elokuvan synty 1907\u20131916 <\/em>ja katsoin elokuva-arkiston katselup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 kaiken s\u00e4ilyneen aineiston, tuntui selv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 Aho ja Soldan olivat tietoisesti valinneet heikkotasoisia kuvia \u2013 aivan kuin tarkoituksena olisi ollutkin antaa mielikuva lapsenkengiss\u00e4\u00e4n sinnittelev\u00e4st\u00e4 kotimaisesta elokuvasta.<\/p>\n<p style=\"text-align:center;\">*<\/p>\n<p>Suomalaisen elokuvan festivaalilla 2016 esitett\u00e4v\u00e4 teos on tuore rekonstruktio, joka perustuu kaikkeen s\u00e4ilyneeseen aineistoon. Kun materiaalia tutkii, huomaa, ett\u00e4 samoista tilanteista on useita versioita, ja esimerkiksi <em>Sylvin <\/em>tanssiaiskohtauksesta on s\u00e4ilynyt laadukkaampaakin kuvaa kuin se, mit\u00e4 Aho ja Soldan k\u00e4yttiv\u00e4t. Alkuper\u00e4isi\u00e4 v\u00e4litekstej\u00e4 ei ole s\u00e4ilynyt. Vuodenvaihteessa 1933\u20131934 Aho ja Soldan ottivat kyll\u00e4 yhteytt\u00e4 Frans Engstr\u00f6miin, jonka opastuksella muutamia tekstej\u00e4 toteutettiin lyhytelokuvaa varten. N\u00e4it\u00e4 tekstej\u00e4 ei kuitenkaan voi pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isin\u00e4 \u2013 jo siksik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 useat tekstit kommentoivat kuvaustilannetta. Omassa rekonstruktiossani olen k\u00e4ytt\u00e4nyt l\u00e4ht\u00f6kohtana Canthin n\u00e4ytelm\u00e4teksti\u00e4 ja vuonna 1913 painettua k\u00e4siohjelmaa. Joitakin tekstej\u00e4 olen kirjoittanut kokonaan uudelleen, jotta tarina kulkisi sujuvasti. Kun s\u00e4ilyneit\u00e4 otoksia tutkii tarkemmin, huomaa, ett\u00e4 vaikka elokuva p\u00e4\u00e4asiassa olikin uskollinen Canthin n\u00e4ytelm\u00e4lle, k\u00e4sikirjoitusvaiheessa joitakin kohtauksia on muokattu. T\u00e4llainen on esimerkiksi tilanne, jossa postinkantaja tuo kutsun tanssiaisiin.<\/p>\n<div id=\"attachment_1691\" style=\"width: 381px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/2016\/04\/02\/kadonneen-naytelmaelokuvan-jaljilla-sylvin-rekonstruktio-saa-ensi-illan\/sylvi-1a\/\" rel=\"attachment wp-att-1691\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1691\" class=\"wp-image-1691 \" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-1a.jpg?w=150\" alt=\"Sylvi 1a\" width=\"371\" height=\"265\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-1a.jpg 827w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-1a-300x215.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-1a-768x550.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 371px) 100vw, 371px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1691\" class=\"wp-caption-text\">Postinkantaja saapuu elokuvassa <i>Sylvi<\/i>. Kuva: KAVI.<\/p><\/div>\n<p>Erityisen haasteellinen on kysymys siit\u00e4, paljonko v\u00e4litekstej\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 elokuvassa oli. <em>Kadonnut perint\u00f6<\/em> -kirjaa tehdess\u00e4 arvelin, ett\u00e4 s\u00e4ilyneest\u00e4 aineistosta saisi 20\u201325 minuuttisen rekonstruktion. Nyt ensi-iltansa saavalle teokselle mittaa on kertynyt 28 minuuttia. Vuonna 1913 elokuva kesti noin 49 minuuttia, joten arviolta puolet elokuvasta voidaan rekonstruoida. Erityisen pahasti historian musta aukko on nielaissut Aksel Vahlin kuolinkohtauksen, murhen\u00e4ytelm\u00e4n huippukohdan, joka t\u00e4ytyy nyt vain kuvitella v\u00e4litekstien avulla. Jos s\u00e4ilyneit\u00e4 kohtauksia vertaa n\u00e4ytelm\u00e4tekstin laajuuteen, tuntuu todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, ett\u00e4 vuoden 1913 elokuvassa oli \u2013 kestoon n\u00e4hden \u2013 melko paljon tekstej\u00e4. Moni asia j\u00e4\u00e4 kuitenkin historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Koska vuoden 1913 elokuva sai ensi-iltansa Hjalmar V. Pohjanheimon my\u00f6t\u00e4vaikutuksella, emme voi varmasti tiet\u00e4\u00e4, osallistuivatko Puro ja Engstr\u00f6m v\u00e4litekstien tekoon. On vaikea arvioida, kuinka n\u00e4ytelm\u00e4lle uskollinen tekstitys on ollut. T\u00e4m\u00e4 puoltaa sit\u00e4, ett\u00e4 uudessa tekstityksess\u00e4 on otettava vapauksia, jotka korostavat uutta versiota omana teoksenaan. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 1910-luvulla moent teksteist\u00e4 oli ns. selitt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4litekstej\u00e4, eli tekstej\u00e4, joissa kuvattiin tapahtumia eik\u00e4 esitetty vuoropuhelua. Uutta tulkintaa tehdess\u00e4 olen kuitenkin pit\u00e4nyt t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Minna Canthin dialogia, sill\u00e4 aikalaisille <em>Sylvi <\/em>oli ennen kaikkea Canthin luomus.<\/p>\n<div id=\"attachment_1692\" style=\"width: 353px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/2016\/04\/02\/kadonneen-naytelmaelokuvan-jaljilla-sylvin-rekonstruktio-saa-ensi-illan\/sylvi-3\/\" rel=\"attachment wp-att-1692\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1692\" class=\"wp-image-1692\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-3.jpg?w=150\" alt=\"\u201dOnneton murhaajatar tuomioistuimen edess\u00e4.\u201d Kuva: KAVI.\" width=\"343\" height=\"240\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-3.jpg 1201w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-3-300x210.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-3-1024x715.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/04\/sylvi-3-768x537.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 343px) 100vw, 343px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-1692\" class=\"wp-caption-text\">\u201dOnneton murhaajatar tuomioistuimen edess\u00e4.\u201d Kuva: KAVI.<\/p><\/div>\n<p>S\u00e4ilyneen aineiston perusteella tuntuu, ett\u00e4 Teuvo Puron tulkinta <em>Sylvist\u00e4 <\/em>on vertautunut aikakauden muihin elokuvamelodraamoihin. On arvoitus, kuinka pitk\u00e4lti ajatus avioliitosta vankilana on toteutunut Puron tulkinnassa. Mik\u00e4\u00e4n l\u00e4hdetieto ei viittaa siihen, ett\u00e4 Puron ohjaus olisi p\u00e4\u00e4ttynyt Sylvin sis\u00e4iseen puheeseen niin kuin tapahtuu n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4. K\u00e4siohjelman mukaan katsoja olisi lopuksi n\u00e4hnyt, kuinka Sylvi saatetaan &#8221;vankivaunuun, joka kuljettaa h\u00e4net kolkon vankilan yksin\u00e4isyyteen&#8221;. Vuoden 2016 rekonstruktiossa olen halunnut antaa viimeisen sanan Sylville, Minna Canthin alkuper\u00e4isen ajatuksen mukaan:<\/p>\n<p><em>\u201dHolhooja-set\u00e4\u2014ota pikku sirkkunen syliin. Ja varo,\u2014varo, varo, ettei h\u00e4n putoo! Aksel, holhooja-set\u00e4, etk\u00f6 kuule\u2014min\u00e4 se olen, pikku kissimirri\u2026<\/em><\/p>\n<p><em>\u2014Aksel, ota sirkkunen syliin!\u201d<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align:right;\">Hannu Salmi<\/p>\n<p><strong><em>Sylvin<\/em> rekonstruktio esitet\u00e4\u00e4n Suomalaisen elokuvan festivaalilla torstaina 7. huhtikuuta 2016 klo 14.00 l\u00e4htien Kari M\u00e4kirannan s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4. Elokuva esitet\u00e4\u00e4n uusintana my\u00f6s sunnuntaina 10. huhtikuuta 2016 klo 11.00 l\u00e4htien. Molemmat esitykset ovat Logomon Move 2-salissa. Vapaa p\u00e4\u00e4sy.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Elokuvan tiedot:<\/strong><\/p>\n<p>Sylvi. Tuotanto: Frans Engstr\u00f6m &#8211; Teuvo Puro &#8211; Teppo Raikas. Ohjaus: Teuvo Puro. Kuvaus: Frans Engstr\u00f6m. N\u00e4yttelij\u00e4t: Teuvo Puro (Aksel Vahl, notario), Aili Rosvall (Sylvi, Akselin vaimo), Teppo Raikas (Viktor Hoving, arkkitehti), Olga Salo (Alma Hoving, Viktorin sisar), Ester Forsman (Karin L\u00f6fberg), Olga Leino (Elin Gr\u00f6nkvist), Eero Kilpi (Harlin), Jussi Snellman (Idestam), Paavo J\u00e4nnes (tuomari), Uuno Kantanen, Urho Somersalmi. Rekonstruktio ja v\u00e4litekstit: Hannu Salmi. V\u00e4litekstit perustuvat p\u00e4\u00e4asiassa Minna Canthin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n vuodelta 1893 ja vuonna 1913 ensi-iltansa saaneen Sylvin k\u00e4siohjelmaan. Alkuper\u00e4isen elokuvan ensi-ilta: 24.2.1913 Viipuri. Rekonstruktion ensi-ilta: 7.4.2016 Turku. Kesto: 49 min (alkuper\u00e4inen) \/ 28 min (rekonstruktio).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aika on armoton. Nitraattifilmi on hapertuvaa, kutistuvaa ja helposti syttyv\u00e4\u00e4. Siksi suuri osa varhaisesta elokuvasta on kadonnut. Olen vuosien mittaan yritt\u00e4nyt tutkia \u2013 ja kuvitella \u2013 millaisia kadonneet suomalaiset n\u00e4ytelm\u00e4elokuvat olivat. Autonomian aikana valmistetuista 25 fiktiosta yht\u00e4\u00e4n ei ole s\u00e4ilynyt kokonaisuudessaan, ja vain yhdest\u00e4, Teuvo Puron Sylvist\u00e4 (1913), on tallella filmimateriaalia. Nyt, vuosien j\u00e4lkeen, olen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5,6],"tags":[],"class_list":["post-1686","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1686"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1686\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1686"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1686"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1686"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}