{"id":1724,"date":"2016-04-11T16:37:50","date_gmt":"2016-04-11T13:37:50","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1724"},"modified":"2016-04-11T16:37:50","modified_gmt":"2016-04-11T13:37:50","slug":"transihmisten-nakyvyydesta-80-luvun-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/04\/11\/transihmisten-nakyvyydesta-80-luvun-suomessa\/","title":{"rendered":"Transihmisten n\u00e4kyvyydest\u00e4 80-luvun Suomessa"},"content":{"rendered":"

(teksti: Eleonoora Vuorela, osana ”Kulttuurihistorian kirjoittaminen” -kurssin 80-luvun kulttuurihistoriaan liittyv\u00e4\u00e4 teemaa)<\/em><\/p>\n

Tuntuu kiinnostavalta, joskin hieman erikoiselta kirjoittaa kulttuurihistoriasta, joka on ollut niin n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ettei sit\u00e4 edes ole havaittavissa. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen ideana onkin osaksi tuoda esille, miten v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 transihmisten n\u00e4kyvyys mediassa oli 1980-luvulla. Vuosikymmen olikin viel\u00e4 aikaa ennen transihmisten selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 esille tuloa, joka alkoi hitaasti tapahtua 90-luvulla. N\u00e4kyvyys oli satunnaista, eik\u00e4 ristiinpukeutujille, transvestiiteille, transgendereille (nyky\u00e4\u00e4n usein muunsukupuolisille) tai transsukupuolisille tarjottu paljoa roolimalleja tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tietoa. Jokainen mediassa ollut v\u00e4r\u00e4hdys aiheen suuntaan sen sijaan rekister\u00f6itiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ja asian merkityksellisyyden antoi jokainen itse.<\/p>\n

Sana transseksuaali on itseasiassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirhe, ja se perustuu englannin kielen \u201dsex\u201d-sanan kahteen merkitykseen, seksi ja biologinen sukupuoli. Nykyinen versio, \u201dtranssukupuolinen\u201d, on oikea k\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Sanaa transihminen taas k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n kuvaamaan laajemmalti sukupuoleltaan moninaisia ihmisi\u00e4. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 termi\u00e4 \u201dtranssukupuolinen\u201d, koska sana \u201dtransseksuaali\u201d oli alunperinkin k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirhe ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n loukkaavana.<\/p>\n

Mediassa transihmisi\u00e4 ei siis juuri n\u00e4kynyt 80-luvulla. Vuonna 1981 ruotsalainen drag show-ryhm\u00e4 \u201dAfter Dark\u201d esiintyi Kaivohuoneella Helsingiss\u00e4. My\u00f6s Culture Club-yhteen laulaja Boy George alkoi nousta otsikoihin androgyynill\u00e4 olemuksellaan.<\/p>\n

\"Roger_J\u00f6nsson_as_Maj_Gadd__Tutt'al_pi\u00f9__After_Dark_1981\"

Ruotsalaisen After Dark Shown drag-artisti Roger J\u00f6nsson lavalla. Valokuva: Lars Jacob Prod. Tukholma 1981. Wikimedia commons<\/p><\/div>\n

Transsukupuolisuus ja muu sukupuolinen moninaisuus sekoitettiin viel\u00e4 80-luvulla homouden ja lesbouden kanssa, joten n\u00e4kyvyys oli viel\u00e4 heikompaa kuin voisi edes kuvitella. Homo- ja lesbotutkimuksessa n\u00e4k\u00f6kulmat olivat sekoittuneita yh\u00e4 ainakin 2000-luvun alkupuolella, ja vasta viime vuosina seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen sis\u00e4lt\u00e4 on itse alettu identifioitua transihmisiksi. Transsukupuolisuutta ja sukupuolen moninaisuutta pidettiin ennen seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen ominaisuutena, vaikka sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus eiv\u00e4t varsinaisesti liity toisiinsa. Samoin transihmisten osuus suomalaisessa homo- ja lesbohistoriassa on helposti haluttu unohtaa: jo Seta ry:n edelt\u00e4j\u00e4ss\u00e4 Psyke ry:ss\u00e4 oli mukana transihmisi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ilmi\u00f6 on ollut maailmanlaajuinen, eik\u00e4 juuri kukaan homo- ja lesboyhteis\u00f6ist\u00e4 ole esimerkiksi muistanut Stonewallin mellakan aikojen aktiiveja transihmisi\u00e4 60-luvun lopulta. Stonewall on HLBT-yhteis\u00f6n taistelun yksi ikoneista. Mellakat alkoivat 1969, kun poliisi teki ratsian Stonewall Inn-nimiseen seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen suosimaan baariin. Vain parin vuoden j\u00e4lkeen transaktivisti Sylvia Riveralta estettiin p\u00e4\u00e4sy Stonewallin mellakoiden muistotilaisuuteen, siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli melko keskeinen osa mellakoissa. Kun Suomessa 1980 aloitettiin yhdysvaltalaisen \u201dKupla\u201d (Soap) -televisiosarjan esitykset, n\u00e4yttelij\u00e4 Billy Crystal esitti transsukupuolista hahmoa, Jodie Dallasia, mutta hahmo oli stereotyypitetysti homoseksuaali. Seksuaalisella suuntautumisella ei sin\u00e4ns\u00e4 ole muuta merkityst\u00e4, kuin ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa, sukupuoli ja seksuaalisuus sekoitetaan usein kesken\u00e4\u00e4n: naisellinen mies olisi homo ja miehek\u00e4s nainen automaattisesti lesbo, ja t\u00e4m\u00e4 oli n\u00e4kemys sitke\u00e4sti viel\u00e4 80-luvulla.<\/p>\n

\"800px-SylviaRiveraWay\"

Transaktivisti Sylvia Rivera sai oman nimikkokatunsa 2000-luvulla. Valokuva:\u00a0Gotty. New\u00a0York 2007. Wikimedia commons.\u00a0<\/p><\/div>\n

Parempaa n\u00e4k\u00f6kulmaa tarjosi Pirkko-Liisa vuonna 1987, sen ajan sanoin \u201dtransseksuaalisuudesta\u201d, p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla kuuluneen Radio Cityn \u201dToinen linja\u201d-ohjelmassa. H\u00e4n kuvailee silloisia transsukupuolisten ongelmia, jotka eiv\u00e4t kovin paljoa t\u00e4m\u00e4n ajan ongelmista eroa. Kaikkein vaikeimpana asiana h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 j\u00e4\u00e4 hoitamatta, ja kokonaiskuvaa h\u00e4n antaa seuraavalla tavalla:<\/p>\n

 <\/p>\n

Tilanne on sek\u00e4 hyv\u00e4 ja huono, se on sill\u00e4 tavalla hyv\u00e4, ett\u00e4 vihdoinkin asioita ruvetaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n. Ja Suomihan on Ruotsista esimerkiksi noin 20 vuotta j\u00e4ljess\u00e4, muusta maailmasta noin 30 vuotta j\u00e4ljess\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on l\u00e4\u00e4kint\u00f6hallitus suhtautunut n\u00e4ihin asioihin nihke\u00e4sti.<\/p><\/blockquote>\n

My\u00f6s Iltalehti<\/em> teki vuonna 1987 jutun transsukupuolisten kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tilanteesta kahden naisen avioliiton teemalla, toinen naisista oli tietysti transsukupuolinen, jolla oli vaikeuksia saada juridista sukupuoltaan korjattua. T\u00e4m\u00e4 ei ollut ensimm\u00e4inen kerta kun transihminen esiintyi suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4, mutta yksi niist\u00e4 harvoista.<\/p>\n

Aivan 80-luvun lopussa Suomeenkin ilmaantui elokuva Rocky Horror Picture Show<\/em>, ja vaikka sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 komediana, se on harvoja elokuvia, joissa transihminen esitet\u00e4\u00e4n itsetietoisena ja aktiivisena. Lis\u00e4ksi elokuvan ymp\u00e4rille rakentui kultinomainen suosio. Mit\u00e4\u00e4n varsinaisia aktiivisia ja oikeita malleja tai esikuvia 80-luvulla kasvavalla transihmisell\u00e4 ei ollutkaan. L\u00e4pimenev\u00e4t onnistujat olivat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, ja esimerkiksi yhdysvaltalaisen Sandy Stonen tapaisista esitaistelijoista ei tiedetty juuri mit\u00e4\u00e4n, my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Yhdysvaltojen 60-70-lukujen vaihteen aktivismin aallot eiv\u00e4t olleet j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lke\u00e4 Suomeen. Monet feminismiin ja transihmisiin liittyv\u00e4t diskurssit j\u00e4iv\u00e4t Suomessa el\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4pi, sill\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 transihmisi\u00e4 ei ollut. Transsukupuolisten historia 80-luvulla on uhriutumisen historiaa psykiatrisen sairaalan ja syrjinn\u00e4n v\u00e4liss\u00e4, subjektiksi nousemisen mahdollisuudet olivat pienet.<\/p>\n

\u201dDrag kingeill\u00e4\u201d ei 80-luvulla ollut juurikaan julkista n\u00e4kyvyytt\u00e4, mutta 80-luku oli drag- artistien suosion nousun aikaa Suomessa. Vaikka dragia voi pit\u00e4\u00e4 hieman erilaisena ilmi\u00f6n\u00e4 muihin transihmisiin n\u00e4hden, se oli jotain avoimen julkeaa ja sis\u00e4lsi sukupuolirajojen rikkomista \u2013 aikana, jolloin kaiken piti olla siloteltua ja selitelty\u00e4. My\u00f6s huoliteltu ulkon\u00e4k\u00f6 ja vaivan n\u00e4keminen kertovat asian vakavuudesta esitt\u00e4jille, toisaalta pohdintaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saman vaivan n\u00e4hnyt Drag King ei hymyilyt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n. Vaikka molemmat kertovat itseilmaisun tarpeesta, liittyy niihin jokin syvempi merkitys tai vain halu esiinty\u00e4. Viihdytt\u00e4v\u00e4n tai vakavan merkityksen antaminen ilmaisulle on ehk\u00e4 vain syntynyt kulttuurin kanssa vuorovaikutuksessa. 80-luvun suomalaisista drag-ryhmist\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t olivat aina 80-luvun alusta Rolle Paukun ryhm\u00e4n drag showt sek\u00e4 tamperelainen Star Sisters.<\/p>\n

T\u00e4rkeint\u00e4 80-luvun transihmisten n\u00e4kyvyyden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys sek\u00e4 se, ett\u00e4 kyse oli tukahdutetun kulttuurin hetkitt\u00e4isest\u00e4 n\u00e4kymisest\u00e4, jolloin se ei aina ollut jotain, mik\u00e4 olisi kuvannut kaikkia, tai joskus v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kontekstiin sijoitettuna: tuskin se kuvasi en\u00e4\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 itse\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Oikeaa ja hyv\u00e4\u00e4 tietoa ei ollut juuri lainkaan saatavilla. Jopa transvestiitit olivat sijoitettuna sairausluokitukseen ja kaikki t\u00e4m\u00e4 leimasi transihmisi\u00e4. Ihmiset olivat usein yksin ilman tukea tai tietoa. J\u00e4rjest\u00f6jen n\u00e4kyvyys oli heikkoa. 1984 luvulla perustettu transsukupuolisten asemaa edist\u00e4v\u00e4 Trasek ry ei tavoittanut viel\u00e4 esimerkiksi nuoria, lis\u00e4ksi my\u00f6s transvestiittien j\u00e4rjest\u00e4ytyminen oli vasta alkamassa.<\/p>\n

Heti 90-luvulla alkoivatkin transihmisten suurimmat aallot nousta esille ja tehd\u00e4 asioita tietoiseksi. Transvestiittien Dreamwear Club ry perustettiin vuonna 1990. Transaktivismi alkoi nousta Suomessa ja etenkin Yhdysvalloissa. Ensimm\u00e4inen Trans-Helsinki-tapahtuma oli vuonna 1993. Setan Transtukipiste aloitti toimintansa vuonna 1994. Vuonna 2002 saatiin uusi translaki, joka vanheni muutamassa vuodessa, mutta oli aikoinaan merkitt\u00e4v\u00e4 askel kohti transsukupuolisten parempaa hoitoa. Viimeisten 2010-luvun vuosien kehitys taas on heijastanut transihmisten parantuvaa subjektiutta: transvestisuus poistettiin sairausluokituksesta vuonna 2011 ja uudet yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa suojelevat lait astuivat voimaan 2015.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 asiat tarjoavat my\u00f6s mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6kulman pohtia perinteisen lehdist\u00f6n, tv:n ja radion kyky\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa. Transihmisten n\u00e4kyvyys mediassa 80-luvulla oli heikkoa. Aikoinaan vaietuista, v\u00e4heksytyist\u00e4 ja jopa h\u00e4vetyist\u00e4 asioista puhuminen ja kirjoittaminen mediassa puuttui, ja t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s osaltaan piti asiat vaiettuina ja v\u00e4heksyttyin\u00e4. Riippumaton ja pieni media mahdollisti parempaa n\u00e4kyvyytt\u00e4, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 jo esill\u00e4 ollut Pirkko-Liisan haastattelu vuodelta 1987 Radio Cityn \u201dToinen linja\u201d-ohjelmassa. Itse n\u00e4en internetin suosion nousun yhten\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 90-luvulla \u2013 se paransi tiedon saatavuutta ja mahdollisti esimerkiksi j\u00e4rjest\u00f6jen paremman l\u00f6ydett\u00e4vyyden. Samoin internet mahdollisti transihmisten omien \u00e4\u00e4nien paremman n\u00e4kyvyyden ja helpon dialogin toisten kanssa.<\/p>\n

Transihmisten historiassa on mielenkiintoista sukupuoleltaan moninaisten ihmisten kokemusten samankaltaisuus ajasta, paikasta ja saatavilla olevasta tiedosta huolimatta. Ihmisten ja yhteis\u00f6jen n\u00e4kyvyys on vain muuttunut. Vihamielisiss\u00e4 olosuhteissa muodostuneita kulttuureja ja yhteis\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4kin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaietun ja tukahdutetun historiansa kautta. Nykyisen tilanteen voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty siihen, ett\u00e4 nyt n\u00e4kyviksi tulleet kokemukset ja identiteetit pyrit\u00e4\u00e4n vastaavasti viel\u00e4 mit\u00e4t\u00f6im\u00e4\u00e4n ja sivuuttamaan. Mennee viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa ennen kuin esimerkiksi transsukupuolisen hoidot ovat ihmisille yht\u00e4 vakavasti otettavia hoitoja ja leikkauksia, kuin mit\u00e4 vastaavat ovat muille ihmisille. Tukahduttavan kulttuurin laannuttua nyt n\u00e4kyv\u00e4t transihmiset kohtaavatkin muut ihmiset, joille asia on ennakkoluuloineen yh\u00e4 melko uusi.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuutta ja l\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n

Mustola, Kati & Pakkanen, Johanna (toim.): Sateenkaari-Suomi: seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen historiaa.<\/em> Like, Keuruu 2007.<\/p>\n

Stryker, Susan: Transgender history. <\/em>Seal Press, Berkeley 2008.<\/p>\n

Hlbtiq-historiaa Suomessa <http:\/\/seta.fi\/historia\/<\/span><\/a>>.2.4.2016<\/p>\n

\u201dTransseksuaalisuus\u201d, Radio Toinen Linja, 11.5.1987.\u00a0 \u00a0<http:\/\/ranneliike.net\/media-arkisto\/media\/141<\/span><\/a>>.2.4.2016.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(teksti: Eleonoora Vuorela, osana ”Kulttuurihistorian kirjoittaminen” -kurssin 80-luvun kulttuurihistoriaan liittyv\u00e4\u00e4 teemaa) Tuntuu kiinnostavalta, joskin hieman erikoiselta kirjoittaa kulttuurihistoriasta, joka on ollut niin n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ettei sit\u00e4 edes ole havaittavissa. T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen ideana onkin osaksi tuoda esille, miten v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 transihmisten n\u00e4kyvyys mediassa oli 1980-luvulla. Vuosikymmen olikin viel\u00e4 aikaa ennen transihmisten selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 esille tuloa, joka alkoi hitaasti tapahtua […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1724","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1724"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1724\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}