{"id":173,"date":"2011-05-30T11:36:45","date_gmt":"2011-05-30T08:36:45","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=173"},"modified":"2011-05-30T11:36:45","modified_gmt":"2011-05-30T08:36:45","slug":"motownko-mustan-musiikin-kaapin-paalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/05\/30\/motownko-mustan-musiikin-kaapin-paalla\/","title":{"rendered":"Motownko mustan musiikin kaapin p\u00e4\u00e4ll\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p>Suomalaisen rockjournalismin kestomyytti Motown-levy-yhti\u00f6st\u00e4 on j\u00e4lleen l\u00e4htenyt uudelle kierrokselle, ties kuinka monennen kerran. The Funk Brothers-dokumentin arviossa (HS Radio &amp; televisio 27.5.2011) todetaan &#8221;Motownin nykyinen asema mustan musiikin kaapin p\u00e4\u00e4ll\u00e4&#8221; ja kansalaisoikeustaistelun aikaan liittyen levy-yhti\u00f6n julkaisuja luonnehditaan &#8221;suuren yhteiskunnallisen murroksen \u00e4\u00e4niraidaksi&#8221;. T\u00e4m\u00e4 Motownin merkityst\u00e4 liioitteleva k\u00e4sitys on ollut ainakin suomalaiselle populaarimusiikin kirjoittelulle leimallinen piirre vuosikymmeni\u00e4, ja edelleen se n\u00e4ytt\u00e4isi olevan vahvasti vallalla.<\/p>\n<p>Koko mustan musiikin kentt\u00e4 on niin valtaisa kudelma esitt\u00e4ji\u00e4, s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4, tuottajia ja levy-yhti\u00f6iden omistajia sek\u00e4 tyylilajeja ja vaikutteita populaarimusiikin kehityksess\u00e4, ett\u00e4 afroamerikkalaisen musiikkiperinteen kaapin p\u00e4\u00e4lle on tietysti paljon hyvi\u00e4 ehdokkaita. Motownia en kuitenkaan kaapin p\u00e4\u00e4lle sijoittaisi, edes soulin traditiossakaan. Tietysti Motownilla on kiist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n merkityksellinen asema soulmusiikin perinteess\u00e4. Funk Brotherseilta, Berry Gordylta kuten muiltakaan motownlaisilta ei ole mit\u00e4\u00e4n pois ottamista heid\u00e4n ansioistaan ja perinn\u00f6st\u00e4\u00e4n afroamerikkalaisen popmusiikin tekij\u00f6in\u00e4. Mutta Motown ei koskaan ollut erityisen uutta luova levy-yhti\u00f6, vaan hallitsevasti bisneskoneisto, joka takoi tarkoin harkitulla sapluunallaan hittikappaleita integroituvan USA:n musiikkimakuun istuen. Sosiaalisten ja kulttuuristen myllerrysten \u00e4\u00e4niraitanakaan ei Motownia voi juurikaan pit\u00e4\u00e4. 1950-luvulla k\u00e4ynnistynyt kansalaisoikeuskamppailu oli jo 1960-luvulla kiivaimmat vaiheensa ohittanut ja keskeisimm\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset tavoitteensa saavuttanut, kun Motownilla viel\u00e4 1970-luvun alussa k\u00e4ytiin kiivasta sis\u00e4ist\u00e4 v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 Marvin Gayen yhteiskunnallisesti kantaaottavan What\u00b4s Going On -LP:n julkaisemisesta.<\/p>\n<p>Syyst\u00e4 taikka toisesta suomalainen rockjournalismi on kuitenkin jumittunut t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n 1960-luvunkin j\u00e4lkeiset soulmusiikin vaiheet Motownilla, eik\u00e4 soulin uusiutuminen valotu juuri lainkaan. Tuolloin Motown artisteineen hiipui suorastaan taka-alalle. Sen ohitse soulia modernisoivat 1960-70-lukujen taitteesta l\u00e4htien ensin muun muassa Isaac Hayes, Curtis Mayfield, Barry White ja Philly-soulin artistit. Levy-yhti\u00f6in\u00e4 nousivat esiin vaikkapa Curtom ja Philadelphia International, levy-yhti\u00f6iden omistajina ja tuottajina esimerkiksi Kenneth Gamble ja Leon Huff. 1980-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 moderni soul uudentui syntetisaattoripohjaiseksi j\u00e4lleen uuden esiintyj\u00e4- ja tuottajapolven voimin. Heit\u00e4 olivat muun muassa New Yorkissa vaikuttanut Michael &#8221;Kashif&#8221; Jones sek\u00e4 Minneapolis-kaksikko James &#8221;Jimmy Jam&#8221; Harris ja Terry Lewis, jotka Flytetyme-tuotantoyhti\u00f6ns\u00e4 nimiss\u00e4 loivat aivan uudenlaisen funkkaavan syntetisaattorisaundin. Flytetyme-saundilla esimerkiksi Janet Jackson sai uransa nousuun 1980-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien. Syntetisaattorisoulin yhdeksi keskeiseksi levy-yhti\u00f6ksi kehittyi 1970-80-lukujen taitteesta l\u00e4htien Solar Records (Sound of Los Angeles Records), jonka perustaja ja omistaja Dick Griffey vet\u00e4nee liikemiestaidoillaan vertoja Berry Gordylle musiikkibisneksen piiriss\u00e4.<br \/>\nN\u00e4m\u00e4kin muutamat poiminnat 1960-80-luvuilta jo kertovat sen, ett\u00e4 merkitt\u00e4vyydest\u00e4\u00e4n huolimatta ei Motown-soulilla ole mill\u00e4\u00e4n lailla yksiselitteist\u00e4 johtavaa asemaa soulmusiikin saati kaiken mustan musiikin vaiheissa. Rockjournalismin Motown-kestomyytin olisi jo aika p\u00e4ivitty\u00e4 uudelleen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisen rockjournalismin kestomyytti Motown-levy-yhti\u00f6st\u00e4 on j\u00e4lleen l\u00e4htenyt uudelle kierrokselle, ties kuinka monennen kerran. The Funk Brothers-dokumentin arviossa (HS Radio &amp; televisio 27.5.2011) todetaan &#8221;Motownin nykyinen asema mustan musiikin kaapin p\u00e4\u00e4ll\u00e4&#8221; ja kansalaisoikeustaistelun aikaan liittyen levy-yhti\u00f6n julkaisuja luonnehditaan &#8221;suuren yhteiskunnallisen murroksen \u00e4\u00e4niraidaksi&#8221;. T\u00e4m\u00e4 Motownin merkityst\u00e4 liioitteleva k\u00e4sitys on ollut ainakin suomalaiselle populaarimusiikin kirjoittelulle leimallinen piirre vuosikymmeni\u00e4, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3706,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,7],"tags":[98,100,124],"class_list":["post-173","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-yleiset","tag-moderni-soul","tag-motown","tag-rockjournalismi","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3706"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=173"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=173"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}