{"id":1910,"date":"2016-08-25T13:17:07","date_gmt":"2016-08-25T10:17:07","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1910"},"modified":"2016-08-25T13:17:07","modified_gmt":"2016-08-25T10:17:07","slug":"brexit-marx-luxemburgin-merkitys-ja-eupop-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/08\/25\/brexit-marx-luxemburgin-merkitys-ja-eupop-2016\/","title":{"rendered":"Brexit, Marx, Luxemburgin merkitys ja EUPOP 2016"},"content":{"rendered":"

Always fighting\/Always fighting with yourself\/If I were France\/And you were Germany\/What an alliance that would be <\/em>(Julian Cope, Strasbourg<\/em>, 1984)<\/p>\n

Brittimuusikko Julian Cope k\u00e4ytti kylm\u00e4n sodan kuumimpina vuosina Ranskan ja Saksan historiallista suhdetta symbolina rakkauslaulussaan, jonka kaltaista olisi mahdotonta kuvitella en\u00e4\u00e4n kirjoitettavaksi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Brexit-\u00e4\u00e4nestyksen lopputulos juhannuksena 2016 kertoi ainakin Englannissa surullista kielt\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka t\u00e4m\u00e4n laulun ajatuksellinen alkuper\u00e4 oli tyystin unohdettu.<\/p>\n

Vieraillessani kes\u00e4lomamatkalla Luxemburgissa ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, Ranskan ja Saksan historiallisen suhteen vuoksi syntynyt Euroopan unionin idea muuttui hetkess\u00e4 todeksi ymp\u00e4rill\u00e4ni. Matkalla I maailmansodan yhden verisimm\u00e4n taistelun mausoleumille \u2013 L\u2019Ossuaire Douaumontille, https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Douaumont_Ossuary<\/a> \u2013 sinne viev\u00e4n moottoritien varrella olevaan kahvilaan astuttiin valtavan valokuvan alta, jossa Helmut Kohl (Saksan liittokansleri 1982-1998) ja Francois Mitterrand (Ranskan presidentti 1981-1995) pitiv\u00e4t toisiaan k\u00e4dest\u00e4 tuon monumentin edess\u00e4.<\/p>\n

\"Kohl<\/p>\n

Valtavan nekropoliksen lasiseen kellarikerrokseen oli ker\u00e4tty noin 150 000:n tunnistamattomaksi j\u00e4\u00e4neen sotilaan luut, jotka tuijottivat turisteja ensimm\u00e4isen kerroksen pikkuruisista ikkunoista.<\/p>\n

\u201cMin\u00e4 siis vilkaisin huoneeseen, kryptaan, joka oli pullollaan ihmisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Luita. Reisiluita, lapaluita, sormia, kylkiluita, leukoja, s\u00e4\u00e4riluita, polvilumpioita, selk\u00e4nikamia, jalka joka oli viel\u00e4 rikkin\u00e4isess\u00e4 saappaassa, p\u00e4\u00e4kallo, jonka ammottavaan suuhun h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki oli kutonut ohuen verkkonsa hammasrivien v\u00e4liin.\u201d <\/em>(Englund 1991: 108-109)<\/p>\n

Verdunista pohjoiseen, viitisenkymment\u00e4 kilometria Luxemburgin rajakaupungista Echternachista it\u00e4\u00e4n sijaitsee Trier, nyky\u00e4\u00e4n alueen erityisen vilkas shoppailukeskus ja Karl Marxin syntym\u00e4paikka. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Marx oli saanut innoituksen radikaaliromantiikalleen, jonka yhten\u00e4 halveksunnan kohteena oli 1800-luvun eurooppalainen konservatiivinen uskonnollisuus ja poroporvarillinen patriotismi, jonka j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4 lopputulema osaltaan my\u00f6s I maailmansota oli. Reininmaan vanhimman kaupungin tukahduttavasta hengellisest\u00e4 perinteest\u00e4 kertoi murheellisena jo Goethe pist\u00e4ydytty\u00e4\u00e4n siell\u00e4 vuonna 1793:<\/p>\n

\u201cMuuriensa keskell\u00e4 tuo kaupunki huokaa kuin raskaan taakan, ei, vaan sorron alla. Trier suorastaan pullistelee kirkkoja, kappeleita, luostareita ja pappisseminaareja ja erilaisille ritari- ja munkkikunnille kuuluvia p\u00e4\u00e4- ja sivurakennuksia, eiv\u00e4tk\u00e4 luvussa ole silloin viel\u00e4 mukana nunna- ja kartusiaaniluostarit eiv\u00e4tk\u00e4 lukemattomat luostarikoulut\u2019 <\/em>(Wheen 2000: 21)<\/p>\n

\"Marx<\/p>\n

Vuonna 2016 t\u00e4m\u00e4 hengellinen perinne oli saanut v\u00e4isty\u00e4 sodanj\u00e4lkeisen konsumerismin tielt\u00e4 ja vain roomalaisaikainen osa s\u00e4ilynytt\u00e4 kaupunginmuuria ja Karl Marxista tehty videotaideteos Marxin syntym\u00e4kodissa, https:\/\/www.facebook.com\/photo.php?fbid=10209503432920708&set=a.10200744917243290.1073741826.1172953203&type=3&theater<\/a>, olivat muistuttamassa meit\u00e4 alueen yll\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 historian painolastista.<\/p>\n

Goethen ohella suuri eurooppalainen kirjailija, Victor Hugo, ikuisti vesiv\u00e4rimaalaukseen Schengenin linnan tornin, https:\/\/www.facebook.com\/photo.php?fbid=10209508370564146&set=a.10200744917243290.1073741826.1172953203&type=3&theater<\/a>, vieraillessaan 1871 tuossa luxemburgilaisessa rajakaupungissa, jolla on yhteinen raja niin Saksan kuin Ranskan kanssa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 siell\u00e4 solmittiin 1985 alustava Schengenin sopimus, Euroopan Unionin vapaata kauttakulkua edist\u00e4nyt asiakirja, jota on viime aikoina kyseenalaistettu ehtimiseen ymp\u00e4ri maanosaa. Brexitin j\u00e4lkeinen juhannusaamu 24.6.2016 valkeni Schengeniss\u00e4 harmaan surumielisiss\u00e4 tunnelmissa, jota korostivat puolitankoon vedetyt EU:n liput, https:\/\/www.facebook.com\/photo.php?fbid=10209503438080837&set=a.10200744917243290.1073741826.1172953203&type=3&theater<\/a>. Lohdutuksena EU:n virallinen matkamuistomyym\u00e4l\u00e4 myi viel\u00e4 Schengen-sopimuksen kunniaksi tehty\u00e4 valkoviini\u00e4 ja erin\u00e4isi\u00e4 luxemburgilaisia EU-lipulla varustettuja snapseja.<\/p>\n

\"schengenwinereuters-370x276.JPG\"<\/p>\n

Sen ohella, ett\u00e4 Luxemburg oli yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 YK:n j\u00e4senvaltioista, se oli my\u00f6s yksi ensimm\u00e4isi\u00e4 EU:n perustajavaltioita. Ennen t\u00e4t\u00e4 sen yli olivat jyr\u00e4nneet niin natsien kuin liittoutuneiden sotajoukot ja vaikka EU-kriittist\u00e4 turistia \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t Luxemburg Cityss\u00e4 kohoavat korskeat EU-hallintopalatsit, l\u00f6ytyy sielt\u00e4kin sotilashautausmaita muistuttamaan miksi unionin kaltaista liittoutumaa ryhdyttiin puuhaamaan toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Luxemburgissa ja sen ymp\u00e4rill\u00e4 kulkiessa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 Eurooppa on pohjimmiltaan rakennettu. Erilaisista paikallisuuksista ja kulttuurisista kohtaamispisteist\u00e4, joissa kansallisvaltioiden v\u00e4liset erot ja rajat liudentuvat. Voisiko t\u00e4m\u00e4 olla liittovaltion ja kansallisvaltioiden sijaan \u2013 ainakin kulttuurisessa mieless\u00e4 \u2013 Euroopan idea, jonka avulla sen asukkaille myyd\u00e4\u00e4n uskottavampi kuva unionin toteuttamiskelpoisuudesta.<\/p>\n

Euroopan, ja eritoten Ranskan, nykytodellisuuden tarkastelu jatkui edelleen EPCA:n (European Popular Culture Association) Pariisisssa 20-22.7. pidetyss\u00e4 konferenssissa EUPOP Paris 2016, https:\/\/www.facebook.com\/photo.php?fbid=1113990458685225&set=pcb.1113990858685185&type=3&theater<\/a>, jossa oli paikalla my\u00f6s ilahduttavan runsas osallistujajoukko Turusta ja kulttuurihistorian oppiaineesta. Valitettavasti yksi p\u00e4\u00e4puhujista oli peruuttanut tulonsa vedoten Nizzan hein\u00e4kuiseen terrori-iskuun (Pariisin ja Brysselin aiemmat terrori-iskut verottivat varmasti osaltaan erityisesti amerikkalaisten osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4), konekiv\u00e4\u00e4rein varustetut sotilaat tarkkailivat valppaina Pariisin turistikohteita ja moni britti oli h\u00e4mmentynyt ja ahdistunut Brexit-\u00e4\u00e4nestyksen lopputuloksesta: \u2018We are getting back to the Dark Ages\u2019.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 huolimatta Euroopan populaarikulttuurin tutkimuksen yhdistyksen missio eteni ja toivottavasti my\u00f6s ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 eurooppalaisuus ja eurooppalainen (populaari)kulttuuri on. Itsell\u00e4ni oli kunnia toimia konferenssin yhten\u00e4 keynote-puhujana otsikolla \u2018Englishness, Pop and Post-War Britain\u2019. Esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4vin l\u00e4pi ajatuksia siit\u00e4, miten englantilaiset ovat kuvitelleet, kommentoineet ja kritisoineet brittil\u00e4isen popmusiikin avulla identiteetti\u00e4\u00e4n toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. Lopetin esityksen pohdintaan siit\u00e4, miten englantilaisen laulaja-lauluntekij\u00e4 Polly Jean Harveyn levy\u00e4 Let England Shake<\/em> (2011) on tulkittu kommenttina Britannian historian ja min\u00e4kuvan ongelmista.<\/p>\n

\"pjh.jpg\"<\/p>\n

Niin I maailmansodan kuin britti-imperiumin militaristinen perinne \u2013 jonka voi katsoa periytyv\u00e4n aina Englannin sis\u00e4llissodan ajoilta 1600-luvulta \u2013 on P.J.Harveyn radikaalin musiikillisen luennan kohteena. Er\u00e4\u00e4t arvioijat ovat levyst\u00e4 puhuessaan ottaneet esiin ranskalaisen filosofin Jacques Derridan k\u00e4sitteen \u2019hauntology\u2019, jonka mukaan Euroopan vanhat aatteelliset \u2019haamut\u2019 \u2013 taistelu palkkaty\u00f6st\u00e4, marxismi, kansallisuusaate ja uskonnollinen perint\u00f6 \u2013 palaavat takaisin vainoamaan EU:ta (ja Britanniaa). Erityisesti sen neoliberaalia agendaa, joka on kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 maailmassa j\u00e4tt\u00e4nyt Euroopan historian merkitykset populististen poliitikkojen ja nostalgian selitett\u00e4viksi.<\/p>\n

P.J.Harveyn Englanti on samanaikaisesti hypnotisoitunut menneisyydest\u00e4\u00e4n ja sen haamujen kiusaama. T\u00e4ss\u00e4 hypnoosissa toteutui Brexit, jonka mukaan EU ei tarjoa mit\u00e4\u00e4n ratkaisumalleja Euroopan kansakuntien itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mis- ja m\u00e4\u00e4rittelyoikeuksille. Miten Eurooppa ja Britannia kohtaavat t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in n\u00e4m\u00e4 haamunsa? https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=<\/a>I2Qlb0qFLFE<\/a><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/p>\n

Cope, Julian, World Shut Your Mouth<\/em>, 1984.<\/p>\n

Derrida, Jacques, Spectres of Marx<\/em>, alkup. Spectres de Marx<\/em>, 1994, London, Routledge.<\/p>\n

Harvey,\u00a0P.J., Let England Shake<\/em>, 2011.<\/p>\n

Englund, Peter: \u2018Verdunin taistelukentt\u00e4\u2019, teoksessa Menneisyyden maisema<\/em>, Helsinki, WSOY, 1991, 91-109.<\/p>\n

Wheen, Francis, Karl Marx<\/em>, 2000, Keuruu, Otava.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Always fighting\/Always fighting with yourself\/If I were France\/And you were Germany\/What an alliance that would be (Julian Cope, Strasbourg, 1984) Brittimuusikko Julian Cope k\u00e4ytti kylm\u00e4n sodan kuumimpina vuosina Ranskan ja Saksan historiallista suhdetta symbolina rakkauslaulussaan, jonka kaltaista olisi mahdotonta kuvitella en\u00e4\u00e4n kirjoitettavaksi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Brexit-\u00e4\u00e4nestyksen lopputulos juhannuksena 2016 kertoi ainakin Englannissa surullista kielt\u00e4\u00e4n siit\u00e4, kuinka […]<\/p>\n","protected":false},"author":529,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1910","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1910","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/529"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1910"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1910\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1910"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1910"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1910"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}