{"id":1971,"date":"2016-09-13T08:44:14","date_gmt":"2016-09-13T05:44:14","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=1971"},"modified":"2016-09-13T08:44:14","modified_gmt":"2016-09-13T05:44:14","slug":"muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/","title":{"rendered":"Muutama sana Nantucketista, materiasta ja aaveista"},"content":{"rendered":"<p>Olen aina halunnut matkustaa Uuteen-Englantiin. Olen tahtonut n\u00e4hd\u00e4 alueelle tyypillisten rakennusten s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4t rannikkokaupungit ja kokea niiden <em>lovecraft<\/em>-henkisen tunnelman. Toiveeni toteutui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun l\u00e4hdin viikoksi ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistoa v\u00e4it\u00f6skirjaani varten Nantucketin saarelle Massachusettsiin. N\u00e4in kyl\u00e4n reunalla sijaitsevia vanhoja hautausmaita, lyhtyjen valaisemia mukulakivikatuja ja noitatalojen kaltaisia rakennuksia, jotka todella toivat H. P. Lovecraftin mielenmaiseman konkreettisesti silmien eteen. Tunnelma vahvistui \u00f6isin, kun hiljaisuuden rikkoi vain kaukaa kantautuva konnien kurnutus, tai niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 kun koko saari oli sankan sumuverhon peitossa.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-1971 gallery-columns-3 gallery-size-thumbnail'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160414_18_04_57_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160414_18_04_57_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160412_18_14_38_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160412_18_14_38_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160412_08_50_27_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160412_08_50_27_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Nantucket Historical Associationin minulle tarjoama tutkijaresidenssi oli unelmieni t\u00e4yttymys. Rakennus ei ollut mik\u00e4 tahansa moderni h\u00f6kkeli, vaan juuri sellainen 1700- ja 1800-lukujen vaihteen federal-style talo, jollaisessa olen nuoruudestani asti halunnut asua. T\u00e4m\u00e4 <em>Thomas Macy -house<\/em>, jota asutin yksin\u00e4ni koko matkani ajan, oli alkujaan saarella asuneen Valentine Swainin vuonna 1770 rakennuttama talo. Erilaisten perimyskoukeroiden j\u00e4lkeen se siirtyi 1820-luvun lopulla saarelaisen kveekarijohtaja ja kauppias Thomas Macyn ja h\u00e4nen puolisonsa Eunicen kodiksi. Macyt tekiv\u00e4t taloon merkitt\u00e4vi\u00e4 rakenteellisia uudistuksia 1830-luvulla, jolloin saarelaisten p\u00e4\u00e4elinkeinona harjoittama valaanpyynti eli kulta-aikaansa. Tuolloin rakennus sai nykyisen kauniin ulkomuotonsa, eik\u00e4 siell\u00e4 ole sen j\u00e4lkeen tehty muita mullistavia uudistuksia. Talo pysyi Macyn suvulla yli vuosisadan kunnes se sai uudet omistajansa. Lopulta talo lahjoitettiin Nantucketin historialliselle yhdistykselle 1980-luvulla.Talossa tiivistyi siis yli kahden vuosisadan monikerroksinen historia, mik\u00e4 oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiehtovaa. Aivan kuin olisin asunut museossa mutta ilman tarkkoja rajoituksia ja ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rivi\u00e4 turisteja.<\/p>\n<div id=\"attachment_1975\" style=\"width: 3562px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1975\" class=\"alignnone size-full wp-image-1975\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160412_08_49_21_pro.jpg\" alt=\"wp_20160412_08_49_21_pro\" width=\"3552\" height=\"2000\" \/><p id=\"caption-attachment-1975\" class=\"wp-caption-text\">Thomas Macy -house<\/p><\/div>\n<p>Eri puolilla taloa kulkiessani en voinut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ajatusta siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea sen sein\u00e4t ja ikivanhat huonekalut olivat todistaneet. Ne olivat n\u00e4hneet sukupolvien syntyv\u00e4n ja katoavan. Ne olivat my\u00f6s todistaneen lukuisten vierailijoiden k\u00e4ynti\u00e4 talossa. N\u00e4ist\u00e4 kuuluisin oli ollut kirjailija Herman Melville, jonka uskotaan ruokailleen talossa Thomas Macyn vieraana 1850-luvulla. Ajattelin asiaa usein seistess\u00e4ni tuon ruokailuhuoneen kynnyksell\u00e4. Oli helppo kuvitella Melville istumaan yhteen ruokailup\u00f6yd\u00e4n tuoleista kuuntelemaan tarkasti Macyn kertomuksia saaresta ja siihen liittyvist\u00e4 tarinoista. Melvilleh\u00e4n k\u00e4vi saarella juuri ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 inspiraatiota kirjoilleen, joista mainittakoon esimerkin\u00e4 1850-luvulla julkaistu <em>Moby Dick<\/em>.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-2 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-2 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-2' class='gallery galleryid-1971 gallery-columns-3 gallery-size-thumbnail'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160412_17_10_39_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160412_17_10_39_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160413_002\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160413_002-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160414_17_41_01_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160414_17_41_01_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><br style=\"clear: both\" \/><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160415_17_55_32_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160415_17_55_32_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160415_17_55_43_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160415_17_55_43_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Muiden uuden englannin maamerkkien tapaan talo suorastaan hohkasi <em>lovecraft<\/em>-henkist\u00e4 tunnelmaa. Saarelle iskevien kovien tuulenpuuskien voimasta se kitisi ja natisi, mik\u00e4 antoi vaikutelman kuin talo el\u00e4isi omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. V\u00e4lill\u00e4 ovet aukenivat itsest\u00e4\u00e4n. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 k\u00e4ydess\u00e4ni talon alakerrassa huomasin lattialautojen v\u00e4list\u00e4 loistavan aavemaisen valon. Jostain syyst\u00e4 kellarin valaisin oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja sen hehku kajasti himme\u00e4sti lattialankkujen v\u00e4list\u00e4 pime\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4v\u00e4halliin. Tunnelma talossa oli siis toisinaan hyvin aavemainen. My\u00f6hemmin kuulin, ett\u00e4 talossa on usein n\u00e4hty kummituksia. Vaikka olin asunut talossa jo tovin ja olin tottunut sen \u00e4\u00e4niin ja liikkeisiin, tieto kummittelusta sai minut pysym\u00e4\u00e4n hereill\u00e4 l\u00e4pi viimeisen talossa viett\u00e4m\u00e4ni y\u00f6n.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-3 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-3 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-3' class='gallery galleryid-1971 gallery-columns-3 gallery-size-thumbnail'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160414_19_30_12_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160414_19_30_12_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160411_17_56_59_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160411_17_56_59_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>J\u00e4lkik\u00e4teen on ollut mielenkiintoista pohtia, miten tiiviisti tunnelma, historia ja erityisesti yksityiskohtaiset tarinat ovat sidottuja niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n materiaan, joka yh\u00e4 seisoo pystyss\u00e4, muistuttamassa menneist\u00e4 ajoista. Materia siis todella merkitsee. Thomas Macyn vanha kotitalo oli kuin iso historiaopus. Se huokui muistoja menneisyydest\u00e4. Talossa leijuva ik\u00e4\u00e4ntyneen materian tuoksu, esineet ja rakennuksen koko rakenne kertoi sen selke\u00e4sti. \u00a0Yht\u00e4 lailla talo oli my\u00f6s aavemainen kuten niin monet muutkin vanhat rakennukset. Miss\u00e4 muualla aaveet asuisivatkaan kuin vanhoissa paikoissa, sidoksissa vuosikausia vanhaan materiaan? Paikan ja esineiden merkitys on siis \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4, ja kun ne poistetaan, mit\u00e4 j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle? Monissa tarinoissa esimerkiksi aaveet katoavat, kun taloon tehd\u00e4\u00e4n perusteellinen remontti. Aivan kuin vanhojen sein\u00e4levyjen mukana katoaisivat niiss\u00e4 majailleet henget. Samalla katoavat tietysti my\u00f6s vanhan materian luoma tunnelma ja sen todistama monikerroksinen historia. Vaikka esimerkiksi rekonstruoitu museo voi luoda vaikutelman alkuper\u00e4isest\u00e4 tilasta, ei kyse ole kuitenkaan en\u00e4\u00e4 autenttisuudesta.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-4 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-4 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-4' class='gallery galleryid-1971 gallery-columns-3 gallery-size-thumbnail'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160414_17_44_58_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160414_17_44_58_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160414_17_34_51_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160414_17_34_51_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon portrait'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/09\/13\/muutama-sana-nantucketista-materiasta-ja-aaveista\/wp_20160412_07_43_46_pro\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/09\/wp_20160412_07_43_46_pro-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><br style=\"clear: both\" \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kaiken kaikkiaan Nantucketissa viett\u00e4m\u00e4ni aika oli unelmien t\u00e4yttymys. N\u00e4in ja koin juuri sen, mit\u00e4 olin aina halunnut. Toisin sanoen tietyn paikan, johon olen mieless\u00e4ni sitonut paljon merkityksi\u00e4. Thomas Macyn talossa viett\u00e4m\u00e4ni aika oli upea kokemus, vaikkakin hieman pelottava. Uskon, ett\u00e4 nantucketilaiset ovat my\u00f6s rakennuksestaan ylpeit\u00e4. Sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei ole t\u00e4ysin modernisoitu, kuten niin monen muun vanhan rakennuksen, jotka seisovat uhmakkaasti sen vierell\u00e4 saaren keskustan vanhalla p\u00e4\u00e4kadulla. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 se muistuttaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin Nantucketin loiston p\u00e4ivist\u00e4 1700- ja 1800-luvun vaihteessa, kun saari oli viel\u00e4 maailman valaanpyynnin keskus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Kirjoitus on uudelleenjulkaisu\u00a01.7.2016 kirjoitetusta blogitekstist\u00e4\u00a0Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rjen ja Otto Latva blogissa <em><a href=\"https:\/\/sillatavallaolemmetaalla.wordpress.com\/\">Sill\u00e4 tavalla olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/em>\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen aina halunnut matkustaa Uuteen-Englantiin. Olen tahtonut n\u00e4hd\u00e4 alueelle tyypillisten rakennusten s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4t rannikkokaupungit ja kokea niiden lovecraft-henkisen tunnelman. Toiveeni toteutui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun l\u00e4hdin viikoksi ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistoa v\u00e4it\u00f6skirjaani varten Nantucketin saarelle Massachusettsiin. N\u00e4in kyl\u00e4n reunalla sijaitsevia vanhoja hautausmaita, lyhtyjen valaisemia mukulakivikatuja ja noitatalojen kaltaisia rakennuksia, jotka todella toivat H. P. Lovecraftin mielenmaiseman konkreettisesti silmien eteen. Tunnelma [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":40,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-1971","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1971","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1971"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1971\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1971"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1971"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1971"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}