Kulttuurihistoriassa valmistui vuonna 2010 30 maisterivaiheen opinn\u00e4ytett\u00e4: niist\u00e4 28 oli p\u00e4\u00e4aineen pro gradu -tutkielmia, kaksi sivuaineen tutkielmaa. Opinn\u00e4ytteiden ajallinen skaala oli laaja kuten aina ennenkin. Tutkimukset ulottuivat antiikin Rooman historiankirjoituksesta 1990-luvun tietoyhteiskuntakeskusteluun. My\u00f6s maantieteellinen kirjo oli lavea: moni ty\u00f6 k\u00e4sitteli Suomea, mutta graduissa pureuduttiin my\u00f6s Ruotsin, Norjan, Ven\u00e4j\u00e4n, Iso-Britannian, Saksan ja Espanjan historiaan.<\/p>\n
Vuoden 2010 tutkimukset olivat niin monimuotoisia ja kekseli\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 on vaikea summata kokonaisuuksiksi. Persoonallisista l\u00e4hestymistavoista voi mainita esimerkkin\u00e4 Anna-Elina Matilaisen tutkimuksen Kohtalona kapinoida<\/em>, jonka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on ven\u00e4l\u00e4inen aatelisnainen ja osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n upseerina viett\u00e4nyt Nadezda Andreevna Durova (1783\u20131866). Matilaisen ty\u00f6 k\u00e4sitteli Durovan itseymm\u00e4rryst\u00e4 ja k\u00e4sityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kulusta ainutlaatuisen l\u00e4hdeaineiston avulla. Menneisyyden omintakeisiin persoonallisuuksiin kuului my\u00f6s Pekka Pitk\u00e4l\u00e4n tutkielman p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870\u20131946), jonka huikeat n\u00e4kemykset suomen kielest\u00e4 ja suomalaisten historiasta ovat kummastuttaneet paitsi aikalaisia my\u00f6s my\u00f6hempi\u00e4 polvia. Wettenhovi-Aspa oli tunnettu muun muassa muinaisten egyptil\u00e4isten ja suomalaisten yhteyksi\u00e4 korostavista pohdinnoistaan. Pro gradu -tutkielmissa k\u00e4siteltiin toki my\u00f6s kaukaisemman menneisyyden hahmoja. N\u00e4ist\u00e4 voisi mainita 300-luvulla el\u00e4neen pyhiinvaeltaja Egerian, jonka taustasta ja alkuper\u00e4st\u00e4 on s\u00e4ilynyt vain v\u00e4h\u00e4n tietoa. Egerian kertomus matkasta Pyh\u00e4lle maalle on t\u00e4rke\u00e4 varhaiskeskiaikainen l\u00e4hde, ja sen kautta Taija Humalajoki rakensi pyhiinvaeltajan muotokuvaa.<\/p>\n Erityisen vahvasti vuonna 2010 tutkittiin representaatioita, niit\u00e4 tapoja, joilla menneisyyden foorumeilla rakennettiin kuvaa joko oman aikansa ilmi\u00f6ist\u00e4 tai menneisyydest\u00e4. Anna M\u00f6tt\u00f6l\u00e4 tutki sit\u00e4, miten brittil\u00e4iset el\u00e4m\u00e4kertaelokuvat ja tv-sarjat 1960- ja 1970-luvuilla kuvasivat naisia vallank\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. Kohteina olivat Anna Boleyn, Elisabeth I ja Maria Stuart, mutta samalla tutkimus paljasti kiinnostavan vuoropuhelun, jossa artikuloitiin kuningashuoneen her\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 aikalaistuntoja. Tiina Suutala puolestaan analysoi Lotta Sv\u00e4rd -j\u00e4rjest\u00f6n kuvaa vuosituhannen vaihteen suomalaisissa fiktioelokuvissa ja nosti esiin sen selke\u00e4n muutoksen, joka sota-ajan audiovisuaalisessa kuvauksessa on tapahtunut. Representaatioteemoista voi esimerkkin\u00e4 mainita my\u00f6s Raija S\u00e4kkisen tutkielman, jossa piirret\u00e4\u00e4n kuvaa 1800-luvun andalusialaisesta maantierosvosta, bandolerosta. Aikakauden anglosaksisessa matkakirjallisuudessa maantierosvon Cervantes-vaikutteinen, romantisoitu kuva sai l\u00e4hes myyttiset mittasuhteet.<\/p>\n Silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 vuoden 2010 tutkielmissa oli muistin ja kokemuksen k\u00e4sitteiden keskeisyys. Anne Tanskanen k\u00e4sitteli lasten ja nuorten kokemuksia Tampereen piirityksest\u00e4 vuonna 1918 ja pohjasi tarkastelunsa sek\u00e4 muistitietoaineistoon ett\u00e4 kouluaineiden kaltaisiin aikalaisl\u00e4hteisiin. Eletyn ja koetun tilan problematiikka nousi esiin useissa kaupunkihistoriallisissa t\u00f6iss\u00e4. Tiina Aitchison tutki Helsingin Katajanokkaan liittyvi\u00e4 mielikuvia 1800-luvulla, jolloin esiteollisen ajan r\u00e4nsistynyt asuinalue muuttui v\u00e4hitellen nostalgian kohteeksi. Modernimpaa kaupunkikokemusta analysoi puolestaan Juho Haavisto pro gradu -tutkielmassaan \u201d90-luvun alussa koko Turku oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u201d \u2013 Rullalautailukulttuuri Turussa 1987\u20131995<\/em>. Haastatteluaineiston lis\u00e4ksi Haavisto k\u00e4ytti l\u00e4hdeaineistonaan harrastelehti\u00e4, kaunokirjallisuutta ja videoita, joita rullalautailijat tekiv\u00e4t omasta toiminnastaan. Kiinnostava kaupunkikokemuksen analyysi oli niin ik\u00e4\u00e4n Milla Lindstr\u00f6min tutkimus Wim Wendersin elokuvasta Berliinin taivaan alla<\/em> (1987), joka toimi kaupunkitilan hahmottajana, muovaajana ja muistajana kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4ttymisen kynnyksell\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 lyhyess\u00e4 esittelyss\u00e4 olisi voinut nostaa esiin jokaisen valmistuneen opinn\u00e4ytteen, sill\u00e4 niin t\u00e4rkeit\u00e4 ja kiinnostavia teemoja niiss\u00e4 tutkittiin. Esimerkiksi Timo Harju haastoi arvioimaan Emmanuel Levinasin eettisen ajattelun historiallisuutta tavalla, joka ansaitsisi pidemm\u00e4n pohdiskelun. Samaa voi sanoa Mikko Sillanp\u00e4\u00e4n tutkimuksesta, jossa eriteltiin Ciceron k\u00e4sityksi\u00e4 puhetaidon voimasta. Mutta toivottavasti t\u00e4m\u00e4 lyhyt johdatus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 innostuksen tarttua kulttuurihistorian opinn\u00e4ytteisiin, joita voi lainata oppiaineen toimistosta!<\/p>\n V\u00e4it\u00f6skirjoja ei kulttuurihistoriassa vuonna 2010 valmistunut, mutta moni tutkimus oli viimeistelyvaiheessa. Esitarkastuksessa olivat sek\u00e4 Silja Laineen ett\u00e4 Elina Larssonin ty\u00f6t, mutta v\u00e4it\u00f6stilaisuudet ovat tulossa vasta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011. Tervetuloa kuuntelemaan!<\/p>\n