{"id":2052,"date":"2016-10-05T19:27:13","date_gmt":"2016-10-05T16:27:13","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2052"},"modified":"2016-10-05T19:27:13","modified_gmt":"2016-10-05T16:27:13","slug":"kulttuurihistoria-sukupolvi-ja-sukupuoli-kulttuurihistorian-kansainvalisen-seuran-konferenssi-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2016\/10\/05\/kulttuurihistoria-sukupolvi-ja-sukupuoli-kulttuurihistorian-kansainvalisen-seuran-konferenssi-2016\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistoria, sukupolvi ja sukupuoli \u2013 Kulttuurihistorian kansainv\u00e4lisen seuran konferenssi 2016"},"content":{"rendered":"
\"N\u00e4kym\u00e4<\/a>

N\u00e4kym\u00e4 Triesten rantabulevardilta.<\/p><\/div>\n

Kari Kallioniemi pohti aiemmassa t\u00e4m\u00e4n blogin tekstiss\u00e4 ”Brexit, Marx, Luxemburgin merkitys ja EUPOP 2016”<\/a> Euroopan Unionin synty\u00e4 ja sen merkityst\u00e4 kuvaillessaan vierailuaan ensimm\u00e4isen maailmansodan muistomerkeill\u00e4 Ranskan ja Saksan rajalla. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta osallistuttiin toiseenkin konferenssiin, joka j\u00e4rjestettiin my\u00f6s Eurooppaan kuuluvalla rajalla. Kansainv\u00e4linen kulttuurihistorian seuran (International Society for Cultural History, ISCH<\/a>) jokavuotinen konferenssi oli t\u00e4n\u00e4 vuonna 18.\u201322.7. Triestess\u00e4, Italiassa. Sen aiheena olivat sukupolvi ja sukupuoli (Gender & Generations: Spaces, times and relationships in cultural-historical perspective). Konferenssissa oli 102 osallistujaa ymp\u00e4ri maailmaa.<\/p>\n

\"San<\/a>

San Giuston, Pyh\u00e4n Justuksen, katedraalin kukkulalla on j\u00e4lki\u00e4 antiikista nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p><\/div>\n

Trieste<\/a> on nyky\u00e4\u00e4n osa Italiaa ja sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Slovenian rajaa, mutta alkunsa se on saanut Balkanin niemimaalla ennen ajanlaskun alkua asuneiden illyrialaisten asuinpaikasta. Sen j\u00e4lkeen sen ovat ottaneet haltuunsa venetsialaiset, roomalaiset, bysanttilaiset, lombardialaiset, frankit, it\u00e4valtalaiset, lyhyen aikaa jopa ranskalaiset Napoleonin sodissa, kunnes se ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen liitettiin Italiaan.<\/p>\n

Triesten kaduilla ei voi olla huomaamatta antiikin ajoista alkavia muistumia historiasta. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kulttuureja, kieli\u00e4 ja uskontoja, jotka sodat, mutta my\u00f6s kauppa ja matkaajat ovat tuoneet. Huolimatta valtataisteluista ja poliittisesta riippuvuudesta, Trieste pystyi monesti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni itsen\u00e4isen kaupungin asemastaan ja kukoisti kaupan ansiosta kulttuurien yhtym\u00e4kohdassa. Kaupungin antiikin ajoista s\u00e4ilynyt nimi kertoo kaupan keskeisyydest\u00e4. On esitetty, ett\u00e4 nimi \u2019Trieste\u2019 olisi l\u00e4ht\u00f6isin samasta vanhasta \u2019toria\u2019 tarkoittavasta slaavilaisesta sanasta kuin Turku. Kukoistuksen rinnalla kulkee my\u00f6s tarina taisteluista, tuhosta ja j\u00e4lleenrakennuksesta, mutta traagisimpina kertomukset paenneista, karkotetuista, vangituista ja tuhotuista ihmisist\u00e4.<\/p>\n

Triesten ja Euroopan historia olivat l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s konferenssin ohjelmassa. Tervetuliaisillanvietossa kuulimme Titon Jugoslaviasta Triesteen paenneiden italialaisten perinteit\u00e4 jatkavaa musiikkia<\/a>\u00a0 ja heid\u00e4n kokemuksistaan kertovia tekstej\u00e4. Kiertok\u00e4velyll\u00e4 oli mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 monikulttuurisen kaupungin arkkitehtuuria ja kulkea James Joycen ja Italo Svevon jalanj\u00e4ljiss\u00e4. Yksi konferenssip\u00e4iv\u00e4 vietettiin tuhatvuotisen historian omaavassa Duinon linnassa<\/a>, joka on kuuluisa paitsi omistajistaan di Torre Tasson (von Thurm und Taxis) suvusta, my\u00f6s monien taiteilijoiden kuten Johann Straussin, Franz Lisztin ja Rainer Maria Rilken, inspiraation l\u00e4hteen\u00e4. Viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli kiertoajelu ensimm\u00e4isen maailmansodan taistelupaikoille.<\/p>\n

Konferenssin ohjelmassa oli nelj\u00e4 keynote-luentoa. Ensimm\u00e4inen oli professori Patricia Doglianin, joka pohti mist\u00e4 l\u00e4htien \u2019sukupolvi\u2019 on ollut kulttuurisesti merkitt\u00e4v\u00e4 ihmisten yhteist\u00e4 kokemusta j\u00e4sent\u00e4v\u00e4 k\u00e4site. Professori Guido Ruggiero puolestaan analysoi Decameronen tarinan kuvausta sukupolvien ja sukupuolien suhdetta ja rakentumista virt\u00f9 \u2013k\u00e4sitteen avulla. Uumajan yliopiston professori Jonas Liliequist esitteli uutta tutkimusprojektiaan, joka k\u00e4sittelee tunteita, sukupuolta ja sukupolvien v\u00e4lisi\u00e4 suhteita varhaismodernin ajan Ruotsin valtakunnassa. H\u00e4nen l\u00e4ht\u00f6kohtanaan oli suhtautuminen eri ik\u00e4kausiin ja hierarkiat perheiden sis\u00e4ll\u00e4. Viimeisen\u00e4 luennoitsijana oli professori Alberto Mario Banti, joka pohti musiikin sukupolvia esimerkkin\u00e4\u00e4n kappale \u201dHey Joe\u201d.<\/p>\n

Ty\u00f6pajojen teemoina olivat sukupolvien ja sukupuolen suhde mm. identiteetteihin, arjen k\u00e4yt\u00e4nteisiin, perheeseen, rooleihin, valtaan, mediaan ja instituutioihin. Omat ty\u00f6pajat oli varattu kulttuurihistorian metodologisille kysymyksille sek\u00e4 retoriikalle, identiteetille ja arvoille. Yksi puheenaiheista oli digitaalisten ihmistieteiden merkitys ja mahdollisuudet kulttuurihistorian tutkimukselle.<\/p>\n

Jo ennen konferenssia, mutta my\u00f6s konferenssin aikana, saimme nauttia hyvist\u00e4 j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja l\u00e4mpim\u00e4st\u00e4 vieraanvaraisuudesta. Erityinen kiitos kuuluu professori Gabriella Valeralle, joka vastasi konferenssista ja jaksoi pit\u00e4\u00e4 huolta niin yksitt\u00e4isist\u00e4 vieraista kuin konferenssin yksityiskohdista. Konferenssiin saapuneet saivat mahdollisuuden lukuisiin pitkiin keskusteluihin ja hedelm\u00e4llisiin ajatusten vaihtoihin. Kulttuurihistorian seuran seuraava konferenssi on Uumajan yliopistossa Ruotsissa kes\u00e4ll\u00e4 2017.<\/p>\n

Niina Lehmusj\u00e4rvi
\nKirjoittaja on kulttuurihistorian tohtorikoulutettava<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kari Kallioniemi pohti aiemmassa t\u00e4m\u00e4n blogin tekstiss\u00e4 ”Brexit, Marx, Luxemburgin merkitys ja EUPOP 2016” Euroopan Unionin synty\u00e4 ja sen merkityst\u00e4 kuvaillessaan vierailuaan ensimm\u00e4isen maailmansodan muistomerkeill\u00e4 Ranskan ja Saksan rajalla. Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta osallistuttiin toiseenkin konferenssiin, joka j\u00e4rjestettiin my\u00f6s Eurooppaan kuuluvalla rajalla. Kansainv\u00e4linen kulttuurihistorian seuran (International Society for Cultural History, ISCH) jokavuotinen konferenssi oli t\u00e4n\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-2052","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2052","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2052"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2052\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2052"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2052"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2052"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}