Kuten seminaarin puheenvuoroista k\u00e4vi ilmi, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n teoksessa kattavasti kysymyksi\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerrasta ja el\u00e4m\u00e4kerrallisesta tutkimuksesta historiantutkimuksen metodina sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4kerrallisen tutkimuksen teoreettisia ja metodologisia l\u00e4hestymistapoja eteenp\u00e4in. Mielenkiintoiset ja monipuoliset aineistot, kuten kirjeet, p\u00e4iv\u00e4kirjat, muotokuvat, erilaiset asiakirjat ja n\u00e4ytelm\u00e4t avaavat k\u00e4sityksi\u00e4 menneisyyden henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 laajentavat n\u00e4kymi\u00e4 menneest\u00e4. Aineistojen kautta pohditaan muun muassa pohjoismaisten varhaisten feministien kaksoisbiografian kirjoittamista, varhaisten suomalaisten naisl\u00e4\u00e4k\u00e4rien ryhm\u00e4biografian mahdollisuuksia avata n\u00e4kymi\u00e4 naisten varhaisen koulutuksen historiaan ja naispoliitikkojen tapaa rakentaa julkista kuvaansa suhteessa yksityisen el\u00e4m\u00e4n traagisiinkin tapahtumiin. Lis\u00e4ksi l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n 1800-luvun lopun suomalaisten mieskirjailijoiden, kuten J. H. Erkon ja h\u00e4nen veljiens\u00e4 suhdetta erilaisiin aikansa uusiin uskonnollisiin virtauksiin, mist\u00e4 historioitsija Antti Harmainen seminaarissakin esitelm\u00f6i. T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa ovat my\u00f6s niin sanotut tavalliset ihmiset ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, ja teoksessa pohditaankin esimerkiksi tavallisen islantilaisen 1800-luvun alussa el\u00e4neen naisen el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittamisen mahdollisuutta.<\/p>\n Seminaarin vieraileva puhuja Maria Sj\u00f6berg kertoi puolestaan meneill\u00e4\u00e4n olevasta digitaalisesta projektista Swedish Women On-line (SWO).<\/em><\/a> Projektin tarkoituksena on luoda verkossa toimiva el\u00e4m\u00e4kerrallinen hakuteos ruotsalaisista naisista keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, ja se julkaistaan sek\u00e4 ruotsiksi ett\u00e4 englanniksi. Hakuteoksen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla osana muita internetarkistoja ja verkossa toimivia l\u00e4hdeteoksia, jotka koskevat ruotsalaisia naisia. Sen on my\u00f6s tarkoitus sek\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 ett\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutkimusta ja tieteellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 aiheen parissa sek\u00e4 toimia avoimena tietokantana, jota voidaan jatkuvasti t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n Hakuteoksen tarkoitus on tehd\u00e4 naisista n\u00e4kyvi\u00e4 Ruotsin historiassa, sill\u00e4 esimerkiksi taiteen, kirjallisuuden, filosofian ja l\u00e4\u00e4ketieteen historiassa naiset ja heid\u00e4n tarinansa ovat hyvin usein j\u00e4\u00e4neet huomiotta ja kirjoittamattomiksi. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 t\u00e4lle on Sj\u00f6bergin mukaan se, ett\u00e4 kirjoitettu historia perustuu usein olemassa oleville el\u00e4m\u00e4kerrallisille hakuteoksille, joissa on yleens\u00e4 hyvin yksipuolinen sukupuolijakauma. Esimerkiksi ruotsalaiset suuret hakuteokset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vain noin 5\u201310 prosenttisesti naisten el\u00e4m\u00e4kertoja. Jotta kirjoitetusta historiasta saataisiin moni\u00e4\u00e4nisemp\u00e4\u00e4 ja n\u00e4in ollen totuudenmukaisempaa, on Sj\u00f6bergin mukaan l\u00e4hdemateriaaleja syyt\u00e4 tarkistaa ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4. Juuri t\u00e4h\u00e4n Swedish Women On-line –<\/em>projekti t\u00e4ht\u00e4\u00e4. Suomessa hieman vastaava projekti on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toimiva Naisten \u00c4\u00e4ni -hanke<\/em><\/a>, <\/em>joka on osa Suomen itsen\u00e4isyyden 100-vuotisjuhlintaa vuonna 2017.<\/p>\n Seminaarissa esitelty ja juhlittu teos sek\u00e4 seminaarien puheenvuorojen ymp\u00e4rille syntynyt keskustelu osoittavat, kuinka el\u00e4m\u00e4kerralliselle tutkimukselle, joka nostaa esiin erilaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 sek\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 kansallisia rajoja, on historiantutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 tarvetta ja kiinnostusta. Kirja on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 puheenvuoro siit\u00e4, miten el\u00e4m\u00e4kerta lajina ja el\u00e4m\u00e4kerrallinen tutkimus osana historiantutkimusta voivat avata uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, mit\u00e4 ihmisen\u00e4 oleminen tarkoittaa ja mik\u00e4 on paikkamme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa ja kulttuurissa sek\u00e4 osana laajempaa historiaa.<\/p>\n Teoksen ovat toimittaneet Reykjavikin yliopiston naishistorian lehtori, tohtori Erla Hulda Halld\u00f3rsd\u00f3ttir, Oulun yliopiston historian professori Tiina Kinnunen, Turun yliopiston kulttuurihistorian yliopistonlehtori, dosentti Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki ja Tanskan Kansallisarkiston tutkija, professori Birgitte Possing.<\/p>\n![\"kirjanjulkistus_leskela-karki\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/12\/kirjanjulkistus_leskelc3a4-kc3a4rki.jpg?w=220\")
Kulttuurihistorian oppiaine ja SELMA-tutkimuskeskus<\/a> j\u00e4rjestiv\u00e4t perjantaina 9.12. seminaarin, jossa juhlittiin kyseisen teoksen ilmestymist\u00e4. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja teoksen toimittajilta ja kirjoittajilta, ja lis\u00e4ksi seminaariin oli kutsuttu vieraaksi puhumaan historian professori Maria Sj\u00f6berg G\u00f6teborgin yliopistosta. Seminaarin avasivat kirjan toimittajat Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki ja Tiina Kinnunen, jotka kertoivat aluksi jo vuosia sitten k\u00e4ynnistyneest\u00e4 kirjahankkeesta sek\u00e4 sen tarpeellisuudesta ja ajankohtaisuudesta historiantutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n![\"kirjanjulkistus2\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/12\/kirjanjulkistus2.jpg\")
<\/p>\n![\"kirjanjulkistus3_sjoberg\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/12\/kirjanjulkistus3_sjc3b6berg.jpg\")
Maria Sj\u00f6berg kertoi seminaarissa meneill\u00e4\u00e4n olevasta digitaalisesta projektista Swedish Women On-line (SWO).\u00a0<\/em><\/p>\n![\"kirjanjulkistus4_sjoberg2\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2016\/12\/kirjanjulkistus4_sjc3b6berg2.jpg\")
<\/p>\n