{"id":2189,"date":"2017-01-15T19:29:37","date_gmt":"2017-01-15T17:29:37","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2189"},"modified":"2017-01-15T19:29:37","modified_gmt":"2017-01-15T17:29:37","slug":"digitaalinen-historiantutkimus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/01\/15\/digitaalinen-historiantutkimus\/","title":{"rendered":"Digitaalinen historiantutkimus"},"content":{"rendered":"<p>K\u00e4ynniss\u00e4 oleva digitaalinen murros luo menneisyyden tarkastelulle valtavasti uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitalisaatio tuo jatkuvasti uusia aineistoja tutkijan saataville sek\u00e4 uusia menetelmi\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja yhteisty\u00f6tahoja, jotka uudistavat historiantutkimuksen rajoja. Perjantaina 13.1.2017 j\u00e4rjestetyn kulttuurihistorian Joulukoulun aiheena oli digitaalinen historiantutkimus. P\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin muun muassa miten tietokonepohjaiset menetelm\u00e4t voivat auttaa keskiaikaisten tekstien tekij\u00e4ntunnistuksessa, 1800-luvun sanomalehdist\u00f6aineiston louhimisessa ja kylm\u00e4n sodan aikaisen tiedustelun verkostoanalyysiss\u00e4.<\/p>\n\n\t\t<style type=\"text\/css\">\n\t\t\t#gallery-1 {\n\t\t\t\tmargin: auto;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-item {\n\t\t\t\tfloat: left;\n\t\t\t\tmargin-top: 10px;\n\t\t\t\ttext-align: center;\n\t\t\t\twidth: 33%;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 img {\n\t\t\t\tborder: 2px solid #cfcfcf;\n\t\t\t}\n\t\t\t#gallery-1 .gallery-caption {\n\t\t\t\tmargin-left: 0;\n\t\t\t}\n\t\t\t\/* see gallery_shortcode() in wp-includes\/media.php *\/\n\t\t<\/style>\n\t\t<div id='gallery-1' class='gallery galleryid-2189 gallery-columns-3 gallery-size-thumbnail'><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/01\/15\/digitaalinen-historiantutkimus\/sanomalehdet_2\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/sanomalehdet_2-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt><\/dl><dl class='gallery-item'>\n\t\t\t<dt class='gallery-icon landscape'>\n\t\t\t\t<a href='https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/01\/15\/digitaalinen-historiantutkimus\/joulukoulu\/'><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"150\" height=\"150\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu-150x150.jpg\" class=\"attachment-thumbnail size-thumbnail\" alt=\"\" aria-describedby=\"gallery-1-2219\" \/><\/a>\n\t\t\t<\/dt>\n\t\t\t\t<dd class='wp-caption-text gallery-caption' id='gallery-1-2219'>\n\t\t\t\tJoulukoulu Janus-Salissa 13.1.2017\n\t\t\t\t<\/dd><\/dl>\n\t\t\t<br style='clear: both' \/>\n\t\t<\/div>\n\n<p>Kulttuurihistorian oppiaine on mukana kahdessa Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet (DIGIHUM) -ohjelman hankkeessa vuosina 2016\u20132019. Professori Marjo Kaartisen johtama <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/propreau\/\">PROPREAU-Profiling Premodern Authors<\/a> -hanke toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 Turun yliopiston IT-laitoksen kanssa, ja akatemiaprofessori Hannu Salmen johtama <a href=\"http:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/hum\/yksikot\/kulttuurihistoria\/tutkimus\/Sivut\/comhis.aspx\">COMHIS &#8211; Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640\u20131910<\/a> on laaja konsortio, jossa ovat kulttuurihistorian lis\u00e4ksi mukana Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta, Suomen Kansalliskirjasto sek\u00e4 Turun yliopiston IT-laitos.<\/p>\n<div id=\"attachment_2232\" style=\"width: 382px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2232\" class=\"  wp-image-2232 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/reima.jpg\" alt=\"reima\" width=\"372\" height=\"248\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/reima.jpg 1280w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/reima-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/reima-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/reima-768x512.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 372px) 100vw, 372px\" \/><p id=\"caption-attachment-2232\" class=\"wp-caption-text\">Tietokoneperusteisen tekij\u00e4ntunnistuksen avulla voidaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Ciceron tuotantoa.<\/p><\/div>\n<p>Tohtori Reima V\u00e4lim\u00e4ki esitteli keskiajan tekstien tekij\u00e4ntunnistukseen keskittyv\u00e4\u00e4 PROPREU-hanketta. Antiikin ja keskiajan k\u00e4sikirjoitusten ajoittaminen ja tekij\u00f6iden identifioiminen on yksi keskeinen tutkimuksellinen haaste, johon digitaaliset menetelm\u00e4t tuovat uudenlaisia ratkaisumahdollisuuksia. V\u00e4lim\u00e4en mukaan vuosisatoja vanhoihin latinankielisiin k\u00e4sikirjoituksiin sovellettu digitaalinen analyysimenetelm\u00e4 on sama, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nykyaikaisessa rikosteknisess\u00e4 tutkinnassa. Tietokoneperusteisen tekij\u00e4tunnistuksen avulla on mahdollista profiloida entist\u00e4 tarkemmin tekstin kirjoittaja vertaamalla sit\u00e4 laajaan verrokkiaineistoon niin ett\u00e4 koneellisesti analysoidaan k\u00e4ytettyj\u00e4 sanoja ja tyylillisi\u00e4 keinoja. N\u00e4in saadaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, miss\u00e4 ajassa ja paikassa tekstit ovat syntyneet ja miten ne verkostoituvat ja keskustelevat toistensa kanssa.<\/p>\n<div id=\"attachment_2236\" style=\"width: 344px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2236\" class=\"  wp-image-2236 alignright\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/comhis.jpg\" alt=\"comhis\" width=\"334\" height=\"222\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/comhis.jpg 1280w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/comhis-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/comhis-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/comhis-768x512.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 334px) 100vw, 334px\" \/><p id=\"caption-attachment-2236\" class=\"wp-caption-text\">COMHIS-hankkeessa luetaan koneellisesti vanhaa fraktuuraa.<\/p><\/div>\n<p>Tutkijat Heli Rantala ja Asko Nivala esitteliv\u00e4t COMHIS-hanketta, joka tarkastelee suomalaisen kirjallisen julkisuuden rakentumista 1640-luvulta 1910-luvulle. Turun kulttuurihistoriassa suoritettavan osahankkeen aineistona on Suomen Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto ja se tutkii tekstilouhinnan keinoin tekstien levi\u00e4mist\u00e4 ja uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yli kielirajojen suurten poliittisten ja kulttuuristen murrosten aikana aina Ruotsin vallan ajasta autonomian aikakauteen. Kulttuurihistorian tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 Turun yliopiston IT-laitoksen kanssa uusia ty\u00f6kaluja tekstintunnistuksen, tekstilouhinnan ja tekstien uudelleenk\u00e4yt\u00f6n tutkimukseen. Koska Suomessa lehdist\u00f6 on ollut kaksikielist\u00e4 ja uutiset levisiv\u00e4t yli kielirajojen suomeksi ja ruotsiksi, tekee COMHIS uraauurtavaa kehitysty\u00f6t\u00e4 monikielisen aineiston tutkimiseksi digitaalisten ty\u00f6kalujen avulla.<\/p>\n<div id=\"attachment_2241\" style=\"width: 387px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2241\" class=\"alignnone  wp-image-2241\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_asko.jpg\" alt=\"joulukoulu_asko\" width=\"377\" height=\"251\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_asko.jpg 1280w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_asko-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_asko-1024x682.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_asko-768x512.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 377px) 100vw, 377px\" \/><p id=\"caption-attachment-2241\" class=\"wp-caption-text\">Asko Nivala esitteli my\u00f6s 3-vuotista TIAS-hankettaan <em>Romantic Cartographies<\/em>.<\/p><\/div>\n<p>Viime vuosina digitoitujen historiallisten dokumenttien ja l\u00e4hdeaineistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut valtavasti. \u00a0V\u00e4it\u00f6skirjatutkijat Otto Latva ja Noora Kallioniemi esitteliv\u00e4t jo olemassa olevia tietokantoja, joita historiantutkija voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimuksessa. Suuret digitoidut aineistot tuottavat metodisia ja teoreettisia haasteita perinteiselle historiantutkimukselle. Siin\u00e4 miss\u00e4 yksitt\u00e4isen tutkijan on mahdotonta k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi valtavaa aineistomassaa, digitaaliset ty\u00f6kalut soveltuvat suurten aineistojen hallintaan ja analyysiin. L\u00e4hiluvun (<em>close reading<\/em>) sijaan tietokonepohjaiset menetelm\u00e4t perustuvat suurten aineistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen eli kvantitatiiviseen analyysiin ja et\u00e4lukuun (<em>distant reading<\/em>). Joulukoulussa k\u00e4siteltyj\u00e4 menetelmi\u00e4 ovat esimerkiksi tekstilouhinta (<em>Text Mining<\/em>) ja tekstien uudelleenk\u00e4yt\u00f6n tutkimus (<em>Text Reuse Detection<\/em>), nimentunnistus (<em>Named Entity Recognition<\/em>, NER) ja verkostoanalyysi (<em>Network Analysis<\/em>).<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4n aikana keskusteltiin laajasti digitaalisen historiantutkimuksen haasteista. Suuret aineistomassat ja tekniset puutteet kuten tekstintunnistuksen eli OCR:n (<em>Optical Character Recognition<\/em>) vaihteleva taso asettavat tutkijoille omat ongelmansa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi uudenlaiset ty\u00f6skentelytavat luovat teoreettisia ja metodologisia haasteita perinteiselle historiantutkimukselle. Tutkija Harri Kiiskinen korosti sit\u00e4, miten historiantutkijan on paitsi tunnettava k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 informaatiotieteen menetelm\u00e4t ja ty\u00f6kalut, my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n tutkimusprosessinsa l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi. Kiiskisen oma v\u00e4it\u00f6skirja on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 olemassa olevia tietokantoja kulttuurihistoriallisten tutkimusongelmien ratkaisemiseen, miten datasta, algoritmeista ja klustereista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi menneisyyden k\u00e4yt\u00e4nteisiin, k\u00e4sitteisiin ja merkityksiin.<\/p>\n<p>Turun yliopiston Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksella sek\u00e4 \u00c5bo Akademin saksan laitoksella toimiva dosentti Kimmo Elo esitteli kiinnostavan ja havainnollisen esimerkin siit\u00e4, miten tietokonepohjainen verkostoanalyysi paljastaa eri toimijoiden v\u00e4lisi\u00e4 piilevi\u00e4 suhteita ja merkityksi\u00e4 DDR:n tiedusteluraporteissa 1970-ja 80-luvuilla. Elo on my\u00f6s toimittanut Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaiseman kirjan <a href=\"http:\/\/thy.fi\/julkaisut\/historia-mirabilis\/digitaalinen-humanismi-ja-historiatieteet\/\"><em>Digitaalinen humanismi ja historiatieteet<\/em> <\/a>(2016), joka on tuore katsaus digitaalisiin ilmi\u00f6ihin, ty\u00f6skentelytapoihin ja tutkimusmenetelmiin historiantutkimuksen saralla.<\/p>\n<p>Digitaalisen historiantutkimuksen nykytilaa, historiaa ja tulevaisuutta pohdittiin p\u00e4iv\u00e4n viimeisiss\u00e4 puheenvuoroissa. Dosentti Petri Pajun puheenvuorossa nousivat esiin digitaalisen historiantutkimuksen pitk\u00e4aikaiset verkostot ja yhteisty\u00f6 eri yliopistojen v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 digitaalisen historiantutkimuksen verkostoa kartoittaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama hanke <a href=\"https:\/\/digihistfinlandroadmapblog.wordpress.com\/\">Towards Roadmap for Digital History in Finland: Mapping the Past, Present &amp; Future Developments of Digital Historical Scholarship<\/a>, joka jatkuu edelleen vuoden 2017 aikana.<\/p>\n<div id=\"attachment_2251\" style=\"width: 233px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2251\" class=\"  wp-image-2251 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_hannu.jpg\" alt=\"joulukoulu_hannu\" width=\"223\" height=\"335\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_hannu.jpg 853w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_hannu-200x300.jpg 200w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_hannu-682x1024.jpg 682w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/01\/joulukoulu_hannu-768x1152.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 223px) 100vw, 223px\" \/><p id=\"caption-attachment-2251\" class=\"wp-caption-text\">Hannu Salmi esittelee miten uutinen Paganinin kuolemasta levisi viraalisesti yli maapallon vuonna 1835.<\/p><\/div>\n<p>Digitalisaatio on globaali ilmi\u00f6, mutta sit\u00e4 on toteutettu p\u00e4\u00e4osin kansallisella tasolla eri instituutioissa ja muistiorganisaatioissa. \u00a0Seuraavana tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 olemassa olevia aineistoja yh\u00e4 useamman tutkijan saataville. Akatemiaprofessori Hannu Salmi esitteli alkamassa olevaa hanketta, joka tuo yhteen eri mantereilla olevia kokoelmia, tutkijoita ja asiantuntemusta Yhdysvalloista ja Australiasta saakka. <em>Oceanic Exchanges<\/em> -hanke tutkii tekstuaalisia ja visuaalisia samuuksia globaalilla tasolla tarkastelemalla tekstien vaellusta valtamerten taakse yli kieli- ja kansallisuusrajojen. Globaalit aineistot ja tutkimusmenetelm\u00e4t mahdollistavat my\u00f6s uuden mittakaavan tutkimusongelmat kulttuurihistorialliselle tutkimukselle.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja on tohtorikoulutettava kulttuurihistorian oppiaineessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4ynniss\u00e4 oleva digitaalinen murros luo menneisyyden tarkastelulle valtavasti uudenlaisia mahdollisuuksia. Digitalisaatio tuo jatkuvasti uusia aineistoja tutkijan saataville sek\u00e4 uusia menetelmi\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja yhteisty\u00f6tahoja, jotka uudistavat historiantutkimuksen rajoja. Perjantaina 13.1.2017 j\u00e4rjestetyn kulttuurihistorian Joulukoulun aiheena oli digitaalinen historiantutkimus. P\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin muun muassa miten tietokonepohjaiset menetelm\u00e4t voivat auttaa keskiaikaisten tekstien tekij\u00e4ntunnistuksessa, 1800-luvun sanomalehdist\u00f6aineiston louhimisessa ja kylm\u00e4n sodan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3318,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4,5,7],"tags":[],"class_list":["post-2189","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puheenvuoroja-kulttuurihistoriasta","category-tutkimus","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2189","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3318"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2189"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2189\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}