{"id":2294,"date":"2017-03-11T16:47:18","date_gmt":"2017-03-11T14:47:18","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2294"},"modified":"2017-03-11T16:47:18","modified_gmt":"2017-03-11T14:47:18","slug":"kustos-kertoo-6","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/03\/11\/kustos-kertoo-6\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo – hurjat ja hurskaat merovingikuningattaret ranskalaisessa historiallisessa mielikuvituksessa"},"content":{"rendered":"

S\u00e4dehtiv\u00e4n aurinkoisena lauantaina 11.3.2017 tarkastettiin FM Heta Aalin kulttuurihistorian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography<\/em>. V\u00e4it\u00f6stilaisuus pidettiin Janus-salissa 49 kuulijan l\u00e4sn\u00e4ollessa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi varhaiskeskiajan historian professori Ian Wood Leedsin yliopistosta. Kustoksena toimi prof. Marjo Kaartinen. Tiedekunnan edustajana arvostelutoimikunnassa oli prof. Anna Sivula.<\/p>\n

\"\"<\/a>

V\u00e4it\u00f6stilaisuus on alkamassa<\/p><\/div>\n

Heta Aalin v\u00e4it\u00f6skirja tarkastelee ensisijaisesti kolmea merovingikuningatarta, Brunhildea (k. 613), Fredegundaa (k. 597) ja Klotildea (k. 544), ranskalaisessa historiankirjoituksessa 1800-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla. Aali fokusoituu tutkimuksessaan kolmeen teemaan. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen on ihanteellinen kuningattaruus, joka oli kaikkea muuta kuin aktiivinen ja voimakas. Vallankumouksen j\u00e4lkeinen ranskalainen historiankirjoitus toteutti aikansa ideaaleja porvarillisesta kuninkuudesta. N\u00e4in ei olekaan yll\u00e4tys, ett\u00e4 Klotide, pyhimykseksi\u00a0 kanonisoitu, nousi esikuvalliseksi ja h\u00e4nen hurskauttaan ihailtiin: h\u00e4n oli ideaalivaimo ja sopiva roolimalli. Etenkin Fredegunda mutta my\u00f6s Brunhilde olivat sen sijaan luonnottomia naisia, sellaisia, jotka kahmivat valtaa tai Brunehilden tavoin agitoivat miehi\u00e4 toisiaan vastaan. Toiseksi Aali tarkastelee nationalistisia kertomuksia ja analysoi kiinnostavasti kuningattarien \u201detnisten\u201d alkuperien merkityksi\u00e4 historiankirjoituksessa. Kolmanneksi n\u00e4k\u00f6kulma on kuningattarien vallank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja etenkin vallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ss\u00e4; varsinkin Fredgundan turmeltuneisuuden osoittaminen sai suuren painon historiankirjoituksessa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Profesori Wood on v\u00e4itellyt Oxfordin yliopistossa ja perehtynyt syv\u00e4llisesti paitsi varhaiskeskiaikaan, my\u00f6s ranskalaiseen historiankirjoitukseen.<\/p><\/div>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuus oli intensiivinen, ja keskustelu oli paitsi vauhdikasta, my\u00f6s yleis\u00f6\u00e4 viihdytt\u00e4v\u00e4n tiukkaa. Sek\u00e4 professori Wood ett\u00e4 v\u00e4ittelij\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t loistamaan oppineisuudellaan; Heta Aali puolusti ratkaisujaan ansiokkaasti. Wood haastoi v\u00e4ittelij\u00e4\u00e4 muun muassa kysymyksell\u00e4 genrest\u00e4 ja asetti kysymyksen, voiko Aalin aineistoa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kutsua historiografiaksi. H\u00e4n olisi toivonut Aalin my\u00f6s tekstiss\u00e4\u00e4n osoittavan viel\u00e4 voimakkaammin syv\u00e4llisen 1800-luvun kontekstin osaamisensa. Erityist\u00e4 kiitosta Aali sai sukupuolin\u00e4k\u00f6kulman k\u00e4sittelyst\u00e4, ainutkertaisesta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n \u201dpienten kirjoittajien\u201d esiin nostamisessa ja mittavasta alkuper\u00e4isl\u00e4hdeaineistostaan.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Heta Aali puolusti v\u00e4it\u00f6skirjaansa asiantuntevasti ja j\u00e4m\u00e4k\u00e4sti.<\/p><\/div>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi v\u00e4it\u00f6skahveihin Januksen aulassa, johon v\u00e4ittelij\u00e4n tohtoriopiskelijatoverit olivat loihtineet herkkuja.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja on julkaistu s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4. Sen voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Kaikki kuvat: Hannu Salmi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4dehtiv\u00e4n aurinkoisena lauantaina 11.3.2017 tarkastettiin FM Heta Aalin kulttuurihistorian alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Merovingian Queenship in Early Nineteenth-Century French Historiography. V\u00e4it\u00f6stilaisuus pidettiin Janus-salissa 49 kuulijan l\u00e4sn\u00e4ollessa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi varhaiskeskiajan historian professori Ian Wood Leedsin yliopistosta. Kustoksena toimi prof. Marjo Kaartinen. Tiedekunnan edustajana arvostelutoimikunnassa oli prof. Anna Sivula. Heta Aalin v\u00e4it\u00f6skirja tarkastelee ensisijaisesti kolmea merovingikuningatarta, Brunhildea (k. […]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2294","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2294","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2294"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2294\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2294"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2294"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2294"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}