{"id":2309,"date":"2017-05-27T15:40:22","date_gmt":"2017-05-27T12:40:22","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2309"},"modified":"2017-05-27T15:40:22","modified_gmt":"2017-05-27T12:40:22","slug":"kustos-kertoo-muodikkaan-puolan-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/05\/27\/kustos-kertoo-muodikkaan-puolan-jaljilla\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo \u2013 Muodikkaan Puolan j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"  wp-image-2314 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/oiva-2.jpg\" alt=\"Oiva 2\" width=\"288\" height=\"232\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/oiva-2.jpg 635w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/oiva-2-300x242.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 288px) 100vw, 288px\" \/>Lauantaina 27. toukokuuta 2017 tarkastettiin Turun yliopiston Janus-salissa Mila Oivan v\u00e4it\u00f6skirja <em>Creation of a Market Place: The Polish Clothing Industry, Soviet Union, and the Rise of Marketing, 1949\u20131961<\/em>. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi apulaisprofessori Ma\u0142gorzata Fidelis University of Illinoisista, Chicagosta. Mila Oivan tutkimus yhdist\u00e4\u00e4 kulutuskulttuurin, moderniteetin ja transnationaalin vuorovaikutuksen tutkimusta: l\u00e4ht\u00f6kohtana on analysoida, miten <em>\u2013<\/em> ja millaisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kautta <em>\u2013<\/em> puolalaisia valmisvaatteita kaupattiin Neuvostoliittoon vuosina 1949\u20131961. Asetelman taustana ovat poliittiset muutokset toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, niin it\u00e4blokin sis\u00e4ll\u00e4 kuin laajemmin. Tutkimus purkaa dikotomista n\u00e4kemyst\u00e4 kylm\u00e4n sodan maailmasta ja tuo tarkasteluun paljon uusia s\u00e4vyj\u00e4. Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna puolalaisen vaateteollisuuden toimijoilla oli neuvoteltavanaan enemm\u00e4n liikkumatilaa kuin n\u00e4kemys sosialistisista yhteiskunnista ensi katsomalta antaisi olettaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"  wp-image-2323 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/moda-polska.jpg\" alt=\"Moda polska\" width=\"303\" height=\"196\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/moda-polska.jpg 500w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/moda-polska-300x194.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 303px) 100vw, 303px\" \/>Neuvostoliiton n\u00e4k\u00f6kulmasta puolalaisessa kulttuurissa oli l\u00e4nsimainen h\u00e4iv\u00e4hdys, modernin el\u00e4m\u00e4n tuntu, ja t\u00e4t\u00e4 puolalaiset my\u00f6s k\u00e4yttiv\u00e4t myyntivalttinaan. Jazzmusiikki soi neuvostoyleis\u00f6lle suunnatuissa muotin\u00e4yt\u00f6ksiss\u00e4. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa keskusteltiin my\u00f6s Jadwiga Grabowskasta (1898\u20131988), jota on usein kutsuttu puolalaisen muodin Coco Chaneliksi. H\u00e4n oli vuosina 1958\u20131968 valtiojohtoisen Moda Polskan vet\u00e4j\u00e4. Grabowskalla oli ollut muotihuone jo ennen sosialismin aikaa. Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen t\u00e4t\u00e4 jatkuvuutta olennaisempaa oli kuitenkin muutos. Moderni maailma edellytti uusia kulutustuotteita ja my\u00f6s uusia mielikuvia Puolasta ja puolalaisuudesta.<\/p>\n<div id=\"attachment_2342\" style=\"width: 126px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2342\" class=\"  wp-image-2342 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/malgorzata.jpg\" alt=\"Malgorzata\" width=\"116\" height=\"126\" \/><p id=\"caption-attachment-2342\" class=\"wp-caption-text\">Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 Ma\u0142gorzata Fidelis.<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_2346\" style=\"width: 126px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2346\" class=\"alignnone  wp-image-2346\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/05\/mila1.jpg\" alt=\"Mila1\" width=\"116\" height=\"136\" \/><p id=\"caption-attachment-2346\" class=\"wp-caption-text\">V\u00e4ittelij\u00e4 Mila Oiva<\/p><\/div>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuutta oli seuraamassa 64 henke\u00e4. Keskustelu oli eritt\u00e4in vilkasta ja avasi kuulijakunnalle erinomaisesti niit\u00e4 haasteita, joiden edess\u00e4 puolalainen valmisvaateteollisuus kamppaili. Samalla avautui n\u00e4k\u00f6kulma siihen, mit\u00e4 kulutus ja kuluttaminen vuosien 1949\u20131961 Neuvostoliitossa merkitsi ja miten sit\u00e4 voi tutkimuksellisesti l\u00e4hesty\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lauantaina 27. toukokuuta 2017 tarkastettiin Turun yliopiston Janus-salissa Mila Oivan v\u00e4it\u00f6skirja Creation of a Market Place: The Polish Clothing Industry, Soviet Union, and the Rise of Marketing, 1949\u20131961. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi apulaisprofessori Ma\u0142gorzata Fidelis University of Illinoisista, Chicagosta. Mila Oivan tutkimus yhdist\u00e4\u00e4 kulutuskulttuurin, moderniteetin ja transnationaalin vuorovaikutuksen tutkimusta: l\u00e4ht\u00f6kohtana on analysoida, miten \u2013 ja millaisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,161,162,163],"class_list":["post-2309","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitos","tag-vaitoskirja","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2309"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2309\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2309"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2309"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}