{"id":2373,"date":"2017-06-17T17:36:42","date_gmt":"2017-06-17T14:36:42","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2373"},"modified":"2017-06-17T17:36:42","modified_gmt":"2017-06-17T14:36:42","slug":"kustos-kertoo-huumorista-kaupunkitilasta-ja-wienin-kaduista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/06\/17\/kustos-kertoo-huumorista-kaupunkitilasta-ja-wienin-kaduista\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo: huumorista, kaupunkitilasta ja Wienin kaduista"},"content":{"rendered":"

Kulttuurihistorian kev\u00e4tlukukausi huipentui t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskip\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Heidi Hakkaraisen v\u00e4it\u00f6stilaisuuteen Sirkkalan kampuksen Janus-salissa. Hakkarainen puolusti v\u00e4it\u00f6skirjaansa Comical Modernity. <\/em>Witzbl\u00e4tter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna,\u00a0<\/em>joka tarkastelee 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon Wienin kaupungin uudelleenrakentamista huumorilehtien valossa. Tutkimus yhdist\u00e4\u00e4 hienolla tavalla populaarikulttuurin, huumorin, tilan ja kaupungin tutkimuksen ja aukoo aivan uusia uria Wienin kaupunkihistoriallisessa tutkimuksessa.<\/p>\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Markus Reisenleitner Yorkin yliopistosta, Torontosta. Reisenleitner on wienil\u00e4inen ja erikoistunut kotikaupunkinsa kulttuurihistoriaan. H\u00e4nen viimeisin teoksensa on yhdess\u00e4 puolisonsa professori Susan Ingramin\u00a0 kanssa kirjoitettu Wiener Chic. A Locational History of Vienna Fashion<\/em> (2014). My\u00f6s Ingram oli l\u00e4sn\u00e4 v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa.<\/p>\n

\"Reisenleitner\"

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 arvioimassa Heidi Hakkaraisen tutkimuksellista otetta. Kuva: Hannu Salmi.<\/p><\/div>\n

Hakkaraisen tutkimus rakentuu suurelle ja haastavalle alkuper\u00e4isaineistolle, jonka p\u00e4\u00e4osan muodostavat useiden vuosikymmenien aikana viikoittain ilmestyneet huumori- ja pilalehdet Kikeriki<\/em>, der Floh<\/em> ja Figaro<\/em>. Se tarkastelee, mill\u00e4 tavoin huumorin avulla tuotettiin aktiivisesti merkityksi\u00e4 kaupungille ja kaupungista. Tutkijan katse fokusoituu n\u00e4in perustellusti ajanjaksoon, jolloin vuoden 1848 j\u00e4lkeinen kaupunki oli valtavan muutoksen – modernisaation – alainen. Modernin symboliksi ja koko tutkimuksen tilalliseksi kiintopisteeksi nousee Ringstrasse, joka rakennettiin keskiaikaisen kaupunginmuurin paikalle.<\/p>\n

\"Ringstrasse\"

Ringstrassen suunnitelma vuodelta 1858. L\u00e4hde: https:\/\/www.wien.gv.at\/kultur\/archiv\/geschichte\/bastei\/ringstrasse.html<\/p><\/div>\n

Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 oli hyvin vaikuttunut Hakkaraisen tutkimuksesta ja arvosti paitsi sen analyyttisyytt\u00e4, metodologista innovatiivisuutta ja tutkimuksen t\u00e4ydellisyytt\u00e4 hiponutta viimeistely\u00e4, my\u00f6s tekij\u00e4ns\u00e4\u00a0 kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 aineistoa, joka tuottaa haasteita paikallisillekin.<\/p>\n

Oppinutta keskustelua t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4isen\u00e4 lauantaip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli seuraamassa 69 kuulijaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian kev\u00e4tlukukausi huipentui t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskip\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Heidi Hakkaraisen v\u00e4it\u00f6stilaisuuteen Sirkkalan kampuksen Janus-salissa. Hakkarainen puolusti v\u00e4it\u00f6skirjaansa Comical Modernity. Witzbl\u00e4tter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna,\u00a0joka tarkastelee 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon Wienin kaupungin uudelleenrakentamista huumorilehtien valossa. Tutkimus yhdist\u00e4\u00e4 hienolla tavalla populaarikulttuurin, huumorin, tilan ja kaupungin tutkimuksen ja aukoo aivan uusia uria Wienin kaupunkihistoriallisessa tutkimuksessa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,160,163],"class_list":["post-2373","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitokset","tag-vaitoskirjat","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2373","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2373"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2373\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2373"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2373"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2373"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}