{"id":238,"date":"2011-08-21T11:58:35","date_gmt":"2011-08-21T08:58:35","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=238"},"modified":"2011-08-21T11:58:35","modified_gmt":"2011-08-21T08:58:35","slug":"aboagora-pohti-valistuksen-perintoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/08\/21\/aboagora-pohti-valistuksen-perintoa\/","title":{"rendered":"Aboagora pohti valistuksen perint\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Turun Musiikkijuhlat, \u00c5bo Akademin Donner-instituutti ja Turun yliopiston kulttuurihistoria j\u00e4rjestiv\u00e4t 15.-18. elokuuta 2011 ensimm\u00e4isen Aboagora-tapahtuman<\/a>, jonka tarkoituksena oli tuoda tiede ja taide l\u00e4hemm\u00e4s toisiaan, koetella tieteenalojen raja-aitoja ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua. Ensimm\u00e4isen vuoden teemana oli ”Rethinking Enlightenment”, jota tukivat valon ja varjon kysymyksist\u00e4 inspiroituneet musiikkitapahtumat, maanalaisesta luolakonsertista Samppalinnan maauimalan auringonnousukonserttiin asti. Kaikkiin Aboagoran luentoihin ja ty\u00f6ryhmiin oli liitetty taiteen keinoja: kun maailmankuulu kognitiivisen kulttuurintutkimuksen kehitt\u00e4j\u00e4 Dan Sperber piti agoransa ”kognitiivisista ketjuista” ja kausaalisuhteista, luennon sis\u00e4\u00e4n oli upotettu Se Ensemble -yhtyeen hauska ketjuimprovisaatio. Keskiviikkoaamun ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 ”Rethinking the Notion of Culture” kuultiin Lauri Kilpisen esitt\u00e4m\u00e4 Luciano Berion Sequenza V soolopasuunalle: korkea ja matala yhtyiv\u00e4t esityksess\u00e4, jonka Berio s\u00e4velsi alunperin sveitsil\u00e4isen klovnin Grockin muistolle. Musiikilliset interventiot suunnitteli Turun Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Topi Lehtipuu. Kuvassa vasemmalla ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4, mukana Fran\u04abois Taddei, Helga Nowotny ja Ariel Lindner. Oikealla kitaristi Patrik Kleemola esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Juha T. Koskisen s\u00e4vellyst\u00e4 Foco interno<\/em>.<\/p>\n

\"\"<\/a>Aboagorassa keskityttiin ennen kaikkea keskustelemaan valistuksen perinn\u00f6st\u00e4 ja merkityksest\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuultiin Yehuda Elkanan ja Helga Nowotnyn puheenjohtamat ty\u00f6ryhm\u00e4t, joissa pohdittiin, mit\u00e4 keskener\u00e4iseksi projektiksi j\u00e4\u00e4nyt valistus voisi t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa merkit\u00e4. Varsinkin Yehuda Elkana puhui voimakkaasti globaalin kontekstualismin puolesta mutta korosti samalla tieteen raja-aitojen ja koulutuksen uudelleen miettimisen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Tiistain agoraluennon piti Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto, joka pohti edistyksen k\u00e4sitett\u00e4. Keskiviikon ty\u00f6ryhmiss\u00e4 keskusteltiin kulttuurista (jolla on l\u00e4heinen suhde valistuksen k\u00e4sitteeseen) ja p\u00e4ivitettiin samalla historiantutkimuksen viimeaikaisia ajatuksia siit\u00e4, miten valistusta tulkittiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla. Historiasessiossa (valokuva ohessa) esiintyiv\u00e4t Charlotta Wolff Helsingin yliopistosta sek\u00e4 Janne Tunturi, Asko Nivala ja Heli Rantala Turun yliopistosta. Kiinnostavia n\u00e4k\u00f6kulmia tarjosivat my\u00f6s opiskelijapuheenvuorot, jotka oli koottu yleisen historian yliopistonlehtorina toimivan Janne Tunturin kev\u00e4iselt\u00e4 valistuskurssilta. Keskiviikko p\u00e4\u00e4ttyi Dan Sperberin haastavaan luentoon kulttuurisista kognitiivista kausaaliketjuista.<\/p>\n

\"\"<\/a>Viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 torstaina Aboagora siirtyi Sibelius-museosta Akatemiatalon juhlasaliin, joka pitk\u00e4st\u00e4 j\u00e4lkikaiusta huolimatta toimi erinomaisesti keskustelun foorumina. Aamun ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 pohdittiin Ruth Illmanin johdolla tutkijan ja taiteilijan identiteettien suhdetta. Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa olivat mukana Ruth Behar, M\u00e5ns Broo, Giovanni Frazzetto ja Tage Kurt\u00e9n. Seuraavan paneelin teemana oli tutkimuksen ja henkil\u00f6kohtaisen heitt\u00e4ytymisen suhde: miten tutkija itse osallistuu omaan kohteeseensa ja millaisiin ratkaisuihin se johtaa. Mukana olivat Ruth Beharin lis\u00e4ksi Anitta Kynsilehto, Kati Vierikko ja Bj\u00f6rn Vikstr\u00f6m. Viimeisen agoran piti Michiganin yliopiston professori Ruth Behar, joka oikeastaan jatkoi edellisen workshopin ajatuksia. Beharin puheenvuoro oli antropologin pienoisel\u00e4m\u00e4kerta, joka osoitti, miten humanistisissa tieteiss\u00e4 tutkimus on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ihmisten parissa ty\u00f6skentely\u00e4. Astor Piazzollasta ja argentiinalaisesta tangosta innoittunut esitys siirtyi sujuvasti Kuubaan, Espanjaan, Yhdysvaltoihin. Hienona lopetuksena oli Topi Lehtipuun ja Marko Aution esitt\u00e4m\u00e4 ”Siks’ oon m\u00e4 suruinen”, jonka luennoitsija itse tanssi yhdess\u00e4 Lassi Sairelan kanssa.<\/p>\n

Aboagora jatkuu ensi vuonna. Tervetuloa mukaan silloin! T\u00e4m\u00e4nvuotisen tapahtuman\u00a0 tunnelmia ja kommentteja voi lukea Twitterist\u00e4<\/a> (haku #Aboagora tai aboagora) tai lukemalla suoraan mukana olleen Irmeli Aron tweettej\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4mpim\u00e4t kiitokset yhteisty\u00f6st\u00e4 Emilie Gardbergille ja Topi Lehtipuulle (Turun Musiikkijuhlat), Ruth Illmanille (Donnerska Institutet, \u00c5bo Akademi), Heli Rantalalle (Kulttuurihistoria, Turun yliopisto), koko Donnerskan henkil\u00f6kunnalle ja kaikille, jotka avustivat j\u00e4rjestelyiss\u00e4, ja tietenkin hankkeen johtoryhm\u00e4lle<\/a>, jota ilman tapahtuma ei olisi toteutunut. Korvaamattoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli my\u00f6s saamamme tuki: kiitos Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle, Svenska Kulturfondenille, Turku 2011 -s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle ja \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6lle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun Musiikkijuhlat, \u00c5bo Akademin Donner-instituutti ja Turun yliopiston kulttuurihistoria j\u00e4rjestiv\u00e4t 15.-18. elokuuta 2011 ensimm\u00e4isen Aboagora-tapahtuman, jonka tarkoituksena oli tuoda tiede ja taide l\u00e4hemm\u00e4s toisiaan, koetella tieteenalojen raja-aitoja ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua. Ensimm\u00e4isen vuoden teemana oli ”Rethinking Enlightenment”, jota tukivat valon ja varjon kysymyksist\u00e4 inspiroituneet musiikkitapahtumat, maanalaisesta luolakonsertista Samppalinnan maauimalan auringonnousukonserttiin asti. Kaikkiin Aboagoran luentoihin ja ty\u00f6ryhmiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,6],"tags":[12],"class_list":["post-238","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","tag-aboagora","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=238"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}