{"id":2491,"date":"2017-09-26T12:49:23","date_gmt":"2017-09-26T09:49:23","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2491"},"modified":"2017-09-26T12:49:23","modified_gmt":"2017-09-26T09:49:23","slug":"radiotutkijat-lublinissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/09\/26\/radiotutkijat-lublinissa\/","title":{"rendered":"Radiotutkijat Lublinissa"},"content":{"rendered":"

Eurooppalainen mediatutkijoiden j\u00e4rjest\u00f6 ECREA toimii suurtapaamisten ohella pienesti. J\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuuluvat radiotutkijat kokoontuvat joka toinen vuosi. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tapaaminen oli syyskuussa Lublinissa Puolassa. Osallistuin ryhm\u00e4n konferenssiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Kaupunki on minulle entuudestaan tuttu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjailija Isaac Bashevis Singerin romaanista Lublinin taikuri<\/em>, jossa juutalainen silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ajautuu umpikujaan ja oppii, mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Maria Curie-Sk\u0142odowska -yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kolmep\u00e4iv\u00e4iseen konferenssiin oli ilmoittautunut 57 osallistujaa. Eniten vieraita oli Euroopan maista, mutta mukana oli tutkijoita Kanadasta, Meksikosta ja Australiasta. Konferenssin otsikkona oli Radio Relations, jonka mukaisesti j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t halusivat osallistujat pohtimaan, millaisia suhteita radio rakentaa ja millaisissa konteksteissa se on toiminut ja toimii. Omassa puheenvuorossani pohdin julkisen palvelun yleisradiotoimijoiden varhaisia oletuksia omista teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"conference_add\"

Tilat konferenssille tarjosi Lublinin keskustassa sijaitseva kunnallinen kulttuurikeskus.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Tutkijoita askarruttavat vaikkapa podcastit, feature-ohjelmat ja auditiivisen kerronnan keinot. Joitakuita kiinnostaa, miten kaupallinen mainosradio virtaviivaistaa tuotteensa ja pyrkii mittamaan my\u00f6s kuuntelijoiden tunteet.<\/p>\n

Yksi p\u00e4\u00e4esitelm\u00f6itsij\u00e4, italialainen mediatutkimuksen professori Enrico Menduni, korosti historiakatsauksessaan median konvergenssia. H\u00e4nen mukaansa ei en\u00e4\u00e4 edes ole tarpeen puhua radiosta. On erilaisia alustoja, joilla v\u00e4litet\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6- ja kuuloaistille tarkoitettuja mediatuotteita. \u00c4\u00e4nimediumi voi silti olla elinvoimainen viestimisen muoto, Menduni j\u00e4rkeili.<\/p>\n

\"starkey_menduni\"

Puheenjohtaja Guy Starkey ja professori Enrico Menduni, joka puhui yleisradioviestinn\u00e4n haasteista digitalisaatiossa.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Brittil\u00e4inen emeritusprofessori Se\u00e1n Street laittoi yleis\u00f6ns\u00e4 pohtimaan runoutta. Esitelm\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4 oli kuuloaisti, onhan runouden perusolomuoto \u00e4\u00e4neen lausuttu ja sanoina kuultu puhe. Aktiivinen feature-ohjelmien tekij\u00e4 ja kirjailija puhui \u00e4\u00e4nten tavasta luoda merkityksi\u00e4. Tallennettuna tai ei, \u00e4\u00e4net saavat voimansa hiljaisuuden luomassa taustassa. Mist\u00e4 Dylan Thomasin \u00e4\u00e4nten runoelma, Maitomets\u00e4, alkaa? Street kysyi retorisesti: Hiljaisuudesta.<\/p>\n

Konferenssivierailla oli mahdollisuus astua itse hiljaisuuden historiaan. Oheisohjelmaan kuului tutustuminen vaikuttavaan Grodzka Gate \u2013 NN Theatre<\/em> -keskukseen. Yksi sen p\u00e4\u00e4teht\u00e4vist\u00e4 on muistella Lublinia juutalaisena kaupunkina. Keskus sijaitsee paikalla, josta alkoi Lublinin juutalainen kaupunginosa. Sen 43 000 asukkaan yhteis\u00f6 tuhoutui natsimiehityksess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin. Museoon on luotu kansiot menetetyist\u00e4 ihmishengist\u00e4. Joistakin on tietoja enemm\u00e4n, toisista ei juuri mit\u00e4\u00e4n. Sellainen on hiljaisin todiste tapahtuneesta.<\/p>\n

\"grodzka_gate\"

Grodzka Gaten museon miltei huomaamaton sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Museo ei sent\u00e4\u00e4n ole \u00e4\u00e4net\u00f6n, vaan kyseess\u00e4 on el\u00e4v\u00e4n historian keskus. Yksi tuoreista hankkeista on sotia edelt\u00e4neen Lublinin \u00e4\u00e4nimaiseman rekonstruktio; tallenteella kaikuu kauppiaiden jiddi\u0161inkielinen toripuhe, kiireisi\u00e4 askeleita, kauempana lonksuvat hevosk\u00e4rryn py\u00f6r\u00e4t. Paljon \u00e4\u00e4nt\u00e4, v\u00e4hemm\u00e4n hiljaisuutta. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on Lublinin taikurin, silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Yashan, \u00e4\u00e4nimaisemaa. Kaikkiaan osuva vierailukohde radiotutkijoille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Eurooppalainen mediatutkijoiden j\u00e4rjest\u00f6 ECREA toimii suurtapaamisten ohella pienesti. J\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuuluvat radiotutkijat kokoontuvat joka toinen vuosi. T\u00e4ll\u00e4 kertaa tapaaminen oli syyskuussa Lublinissa Puolassa. Osallistuin ryhm\u00e4n konferenssiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Kaupunki on minulle entuudestaan tuttu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjailija Isaac Bashevis Singerin romaanista Lublinin taikuri, jossa juutalainen silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ajautuu umpikujaan ja oppii, mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Maria Curie-Sk\u0142odowska -yliopiston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":526,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2491","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2491","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/526"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2491"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2491\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2491"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2491"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2491"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}