{"id":2578,"date":"2017-11-23T14:53:33","date_gmt":"2017-11-23T12:53:33","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2578"},"modified":"2017-11-23T14:53:33","modified_gmt":"2017-11-23T12:53:33","slug":"mita-muistamme-susihistoriasta-tutkijan-kommentti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/11\/23\/mita-muistamme-susihistoriasta-tutkijan-kommentti\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 muistamme susihistoriasta: Tutkijan kommentti"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomissa<\/em> julkaistiin torstaina 26.10. Turun seudulla 1800-luvun lopulla ilmenneit\u00e4 lastensurmatapauksia k\u00e4sittelev\u00e4 kirjoitus, josta julkaistiin my\u00f6s nettiversio<\/a> (vain tilaajien luettavissa). Toisin kuin kirjoituksessa vihjataan, n\u00e4m\u00e4 tapahtumat eiv\u00e4t ole unohtuneet. Kuten olen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tutkija Outi Ratam\u00e4en<\/strong> kanssa todennut Suden kanssa<\/em> -teoksessa (2014), 1800-luvun lastensurmat ovat osa kulttuurista muistia.<\/p>\n

Aikalaiset pitiv\u00e4t tapauksia poikkeavina: ihmisten kimppuun k\u00e4yneiden susien uskottiin yleens\u00e4 sairastavan rabiesta, mutta lastensurmatapauksissa sudet kuvattiin terveiksi. Terveen suden k\u00e4yminen ihmisen kimppuun ymm\u00e4rrettiin ep\u00e4normaaliksi k\u00e4yt\u00f6kseksi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta ihmisen ja suden suhteen menneisyydest\u00e4 muistetaan Suomessa parhaiten juuri lastensurmatapaukset. Tapaukset nostetaan julkisessa keskustelussa toistuvasti esiin, erityisesti hetkin\u00e4, jolloin ihmisen ja suden kanssak\u00e4yminen on aiheena ajankohtainen. Niiden muistoa pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4; Ne ovat kuin haava, jonka ei anneta parantua.<\/p>\n

1800-luvun tapahtumia ei tule unohtaa, mutta ne on hyv\u00e4 asettaa historialliseen kontekstiinsa. Susien tekojen syit\u00e4 tulisi pohtia \u2013 aikalaisetkin tekiv\u00e4t niin. Helsingin Sanomien<\/em> kirjoituksessa keskityttiin referoimaan 1800-luvun sanomalehtien kuvauksia tapahtumista. T\u00e4ll\u00f6in unohtuu l\u00e4hdekritiikin k\u00e4ytt\u00f6: sanomalehtien, aikalaiskirjallisuuden, tilastojen tai kirkonkirjojen kuolinsyymerkint\u00f6jen antamia tietoja ei voi ottaa t\u00e4ysin annettuina.<\/p>\n

Se, mit\u00e4 muistamme ihmisen ja suden yhteisest\u00e4 menneisyydest\u00e4, vaikuttaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tilanteeseen. Korostamalla susihistorian konfliktisuutta yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n susisuhteen nykyist\u00e4 konfliktisuutta. Valikoiva muisti vahvistaa kielteist\u00e4 susikuvaa ja lis\u00e4\u00e4 pelkoa. Se voi toimia perusteluna susien l\u00e4sn\u00e4olon vastustamiselle ja laittomille kaadoille. Kaikki suomalaiset eiv\u00e4t kuitenkaan jaa kielteist\u00e4 susikuvaa. Monet my\u00f6s haastavat lastensurmatapausten todenper\u00e4isyytt\u00e4 tai painottavat sit\u00e4, etteiv\u00e4t sudet ole Suomessa tappaneet ihmist\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>\n

\"susi

L\u00e4hde: Mets\u00e4stys ja Kalastus<\/em> 2\/1912.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Olisi aika muistella muitakin vaiheita ihmisen ja suden yhteisest\u00e4 menneisyydest\u00e4. Pian valmistuvassa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessani tarkastelen v\u00e4h\u00e4lle huomiolle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 1900-lukua. Toisin kuin Helsingin Sanomien<\/em> kirjoituksessa todetaan, ei Suomesta tullut 1800-luvun lopulla tehostetusta mets\u00e4styksest\u00e4 huolimatta sudetonta. Sudet n\u00e4kyv\u00e4t tarkastelemissani aineistoissa 1900-luvun alusta l\u00e4htien. Susien esiintymist\u00e4 Suomessa puoltavat my\u00f6s 2000-luvulla tehdyt dna-tutkimukset susikannan geneettisest\u00e4 monimuotoisuudesta. Aineistoina on k\u00e4ytetty esimerkiksi 1900-luvun eri vuosikymmenin\u00e4 eri puolilla Suomea kuolleiden susien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tapetut tai muulla tavalla kuolleet sudet kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on ollut ainakin yksitt\u00e4isi\u00e4 susiyksil\u00f6it\u00e4 1900-luvulla, vaikka s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 tai pysyv\u00e4\u00e4 susikantaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisikaan ollut. (Aspi et al. 2006; Jansson et al. 2014). Susista ei itseasiassa voitu p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4ysin eroon, sill\u00e4 niit\u00e4 tuli ajoittain maahan it\u00e4rajan takaa.<\/p>\n

Se, oliko susia Suomessa 1900-luvulla vai ei, voi tuntua ep\u00e4olennaiselta saivartelulta. Sudettomuutta \u2013 kuten konfliktista menneisyytt\u00e4 \u2013 voidaan kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perusteluna susien tappamiselle ja susien k\u00e4yt\u00f6ksen ep\u00e4normalisoinnille. Voidaan ajatella, ettei ole luonnollista, ett\u00e4 susia taas esiintyy eri puolilla Suomea. Se, ett\u00e4 susilaumoja havaittiin viime vuosisadan lopulla ja 2000-luvun alussa pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen muuallakin kuin It\u00e4-Suomessa, ei tarkoita, etteik\u00f6 susiyksil\u00f6it\u00e4 olisi eri puolilla maata liikuskellut. Ne vain ehdittiin yleens\u00e4 tappaa, ennen kuin ehtiv\u00e4t perustaa lauman.<\/p>\n

V\u00e4ite Suomen sudettomuudesta kytkeytyy konfliktisen menneisyyden muisteluun toisellakin tapaa. Ratam\u00e4en kanssa analysoimme tapoja muistella ja kirjoittaa lastensurmatapauksista. Usein kirjoituksissa (esim. Teperi 1977 ja Lappalainen 2005) korostuu ajatus ihmisen ja suden v\u00e4lisest\u00e4 taistelusta, jonka ihminen lopulta voittaa. Susien h\u00e4vitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4n esitet\u00e4\u00e4n\u00a0muuttuneen turvalliseksi, kun haitallinen vihollinen on poistettu ihmisten el\u00e4m\u00e4npiirist\u00e4. T\u00e4llaisessa ajattelutavassa ihmisen ja suden yhteiselo voi olla seesteinen nurinkurisesti vain, jos susia ei ole. Ihmisen ja suden yhteinen menneisyys ei kuitenkaan ole ollut vain konflikteja toisensa per\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n muistamisen t\u00e4rkeydest\u00e4 olen kirjoittanut my\u00f6s Politiikasta-verkkolehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Sill\u00e4, miten kirjoitamme menneisyydest\u00e4 ja mit\u00e4 seikkoja muistamme susihistoriasta, on merkityst\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n susisuhteelle.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n

Aspi, J. , Roininen, E., Ruokonen, M., Kojola I. & Vila, C. Genetic diversity, population structure, effective population size, and demographic history of the Finnish wolf population. Molecular Ecology<\/em> 15\/2006, 1561\u20131576.<\/p>\n

Jansson, E., Harmoinen, J., Ruokonen, M. & Aspi, J.: Living on the edge. reconstructing the genetic history of the Finnish wolf population. BMC Evolutionary Biology<\/em> (64) 14\/2014, 1-20.<\/p>\n

Lappalainen, Antti: Suden j\u00e4ljet<\/em>. Mets\u00e4kustannus, H\u00e4meenlinna 2005.<\/p>\n

L\u00e4hdesm\u00e4ki, Heta & Ratam\u00e4ki, Outi: \u201dKykenemmek\u00f6 luopumaan susifetissist\u00e4? \u2013 Kriittinen luenta suomalaisesta susihistoriasta.\u201d Teoksessa Suden kanssa<\/em>. Toim. Juha Hiedanp\u00e4\u00e4 & Outi Ratam\u00e4ki. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2015, 16\u201341.<\/p>\n

Teperi, Jouko: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla<\/em>. Suomen historiallinen seura, Historiallisia tutkimuksia 101, Helsinki 1977.<\/p>\n

Susi koitui lukuisten lasten kohtaloksi, Helsingin Sanomat <\/em>26.10.2017.<\/p>\n

 <\/p>\n

Teksti\u00e4 korjattu 13.1.2020:<\/em><\/p>\n

Kohta ”Susien esiintymist\u00e4 Suomessa puoltavat my\u00f6s 2000-luvulla tehdyt dna-tutkimukset susikannan geneettisest\u00e4 monimuotoisuudesta. Niiden mukaan susikanta ei h\u00e4vinnyt, ja Suomessa on ollut susia l\u00e4pi 1900-luvun, vaikkakin v\u00e4lill\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4lukuisesti (Aspi et al. 2006; Jansson et al. 2014)” on ollut virheellinen. Muutettu muotoon: ”Susien esiintymist\u00e4 Suomessa puoltavat my\u00f6s 2000-luvulla tehdyt dna-tutkimukset susikannan geneettisest\u00e4 monimuotoisuudesta. Aineistoina on k\u00e4ytetty esimerkiksi 1900-luvun eri vuosikymmenin\u00e4 eri puolilla Suomea kuolleiden susien j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tapetut tai muulla tavalla kuolleet sudet kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on ollut ainakin yksitt\u00e4isi\u00e4 susiyksil\u00f6it\u00e4 1900-luvulla, vaikka s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 tai pysyv\u00e4\u00e4 susikantaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olisikaan ollut. (Aspi et al. 2006; Jansson et al. 2014).”<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Helsingin Sanomissa julkaistiin torstaina 26.10. Turun seudulla 1800-luvun lopulla ilmenneit\u00e4 lastensurmatapauksia k\u00e4sittelev\u00e4 kirjoitus, josta julkaistiin my\u00f6s nettiversio (vain tilaajien luettavissa). Toisin kuin kirjoituksessa vihjataan, n\u00e4m\u00e4 tapahtumat eiv\u00e4t ole unohtuneet. Kuten olen ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tutkija Outi Ratam\u00e4en kanssa todennut Suden kanssa -teoksessa (2014), 1800-luvun lastensurmat ovat osa kulttuurista muistia. Aikalaiset pitiv\u00e4t tapauksia poikkeavina: ihmisten kimppuun k\u00e4yneiden susien […]<\/p>\n","protected":false},"author":1963,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2578","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2578","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1963"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2578"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2578\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2578"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2578"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2578"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}