{"id":2588,"date":"2017-12-05T15:05:36","date_gmt":"2017-12-05T13:05:36","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2588"},"modified":"2017-12-05T15:05:36","modified_gmt":"2017-12-05T13:05:36","slug":"rooman-hurmaamat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2017\/12\/05\/rooman-hurmaamat\/","title":{"rendered":"Rooman hurmaamat"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Tammikuussa 2017, jo l\u00e4hes vuosi sitten, osallistuin kulttuurihistorian oppiaineen suunnittelup\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suunnittelup\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuosittain tammi-helmikuussa ja se kulkee nimell\u00e4 Laivaseminaari. Perinteisesti kyseisess\u00e4 kokouksessa perustetaan muun muassa erilaisia ty\u00f6ryhmi\u00e4, jotka suuntaavat oppiaineen tulevaisuuteen. <\/span><\/p>\n<div id=\"attachment_2589\" style=\"width: 3086px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2589\" class=\"alignnone size-full wp-image-2589\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/12\/2323_002.jpg\" alt=\"2323_002\" width=\"3076\" height=\"2115\" \/><p id=\"caption-attachment-2589\" class=\"wp-caption-text\">Vittorianoa ihastelemassa (1980). Kuva Merja Isotalon arkistot<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Nyt seminaarip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 perustettiin muistitietoty\u00f6ryhm\u00e4, jonka toimenkuvaksi m\u00e4\u00e4riteltiin oppiaineessa tehtyjen Rooman opintomatkojen muistitiedon taltioiminen. Ilman mainittavaa kokemusta muistitiedon ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 ilmoittauduin mukaan ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n, my\u00f6s omaksi h\u00e4mm\u00e4styksekseni. Olen asunut Roomassa noin kuusi vuotta, ehk\u00e4p\u00e4 siit\u00e4 olisi jotain apua muistelijoita haastateltaessa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Mit\u00e4 on tapahtunut sitten tammikuun? No on siivottu komeroita \u2013 viittaan t\u00e4ss\u00e4 kollegan lausahdukseen, kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 osa ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 kaiveli oppiaineen arkistoja. Arkistokaivauksista kuulemme toivottavasti tuonnempana.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Maanantaina 4.12. otimme ison askeleen eteenp\u00e4in, kun j\u00e4rjestimme osana Romanus sum \u2013luentokurssia \u201dKulttuurihistorioitsijan Rooma\u201d \u2013keskustelupaneelin. Kutsuimme paneeliin eri vuosikymmenten kulttuurihistorian entisi\u00e4 opiskelijoita, jotka ovat osallistuneet Rooman opintomatkoille. N\u00e4m\u00e4 mainiot keskustelijat, Maria Merikanto, Merja Isotalo, Mikko Kalhama, Mona Mannevuo ja Juha Isotalo, johdattivat konkarikulttuurihistorioitsijat nostalgiamatkalle ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t opiskelijoiden innon kohdata Rooman.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Parituntisen keskustelun aikana, jota johtivat ansiokkaasti Otto Latva ja Hannu Salmi, ja jota varten opiskelijat olivat my\u00f6s suunnitelleet kysymyksi\u00e4 omien kiinnostustensa pohjalta, kuulimme Rooman ristiriitaisuuksista, yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaupungin kaoottisuudesta ja toisaalta rauhasta, joka syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ei ole kielletty\u00e4. Italiassa kaikella on tapana lutviutua, n\u00e4in tapahtuu usein my\u00f6s Roomassa. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Saimme tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 1970-luvulla kulttuurihistorian opintomatkat eiv\u00e4t pit\u00e4neet sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n jalkautumista populaarikulttuurin pariin. Jos sellaiseen humpuukiin halusi tutustua, siistein tapa oli katsella italialaisia televisio-ohjelmia Villa Lanten parlatoriossa. Tuolloisille, l\u00e4hinn\u00e4 korkeakulttuurien maailmaan perehtyneille opiskelijoille paikallisen television ohjelmatarjonta oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kauhistus, ett\u00e4 kotimainen YLE oli matkan j\u00e4lkeen korkeassa kurssissa. <\/span><\/p>\n<div id=\"attachment_2590\" style=\"width: 2149px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2590\" class=\"alignnone size-full wp-image-2590\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2017\/12\/2323_001.jpg\" alt=\"2323_001\" width=\"2139\" height=\"3088\" \/><p id=\"caption-attachment-2590\" class=\"wp-caption-text\">Kurssilaiset odottelevat uusiin seikkailuihin viev\u00e4\u00e4 bussia Gianicololla (1980). Merja Isotalon yksityisarkistot.<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">1970-lukuun verrattuna my\u00f6hempien 1990-luvun kurssien arveltiin olleen bakkanaaleja, joissa illat vier\u00e4htiv\u00e4t pitkiksi Trasteveren legendaarisessa Bar San Calistossa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">2000-luvulla populaarikulttuurista kuulosti tulleen opintomatkojen valtavirtaa, kun opiskelijat suuntasivat professorinsa johdolla Stadio Olimpicolle seuraamaan italialaisten lempipenkkiurheilua, jalkapalloa. <\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Kysymys siit\u00e4, mik\u00e4 oli kurssin mieliinpainuvin hetki, toi kuulijoiden silmien eteen n\u00e4kym\u00e4n Villa Lanten Azzurra-huoneen ikkunasta: aamuauringon punertavassa usvassa kylpev\u00e4 Rooman historiallinen keskusta. Che meraviglia! Kuulijoiden hartaan hetken rikkoi yleis\u00f6st\u00e4 kuuluva is\u00e4n \u00e4\u00e4ni, joka ojensi muistelevaa poikaansa Rooman visiittien kronologiassa. Roomaan siis palataan aina uudestaan!<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Paluun toistuvuudessa kaikki panelistit olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 opintomatkasta Roomaan, ja erityisesti sen mahdollistamasta oleskelusta Suomen Rooman instituutissa, tuossa 1500-luvun alun renessanssihuvilassa Villa Lantessa, muodostui l\u00e4htem\u00e4t\u00f6n osa nuoren ihmisen ja kulttuurihistorioitsijan minuutta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color:#000000;font-family:Calibri;\">Ty\u00f6ryhm\u00e4 tulee antamaan lopullisen raporttinsa oppiaineen Rooman opintomatkoista ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n muistitiedosta oppiaineen 50-vuotisjuhlien yhteydess\u00e4 vuonna 2022. Kaapit avataan ja p\u00f6lyiset kansiot paljastetaan: silloin selvi\u00e4\u00e4 muiden asioiden mukana, miksi tuomiorovasti Huovinen 1970-luvun kaunotaiteita t\u00e4hdent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kurssilla turvautui runsaaseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ristinmerkkej\u00e4 tuiki tavalliselta vaikuttavassa roomalaisessa kirkossa. <\/span><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kiit\u00e4mme l\u00e4mpim\u00e4sti kaikkia paneeliin osallistuneita!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tammikuussa 2017, jo l\u00e4hes vuosi sitten, osallistuin kulttuurihistorian oppiaineen suunnittelup\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Suunnittelup\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuosittain tammi-helmikuussa ja se kulkee nimell\u00e4 Laivaseminaari. Perinteisesti kyseisess\u00e4 kokouksessa perustetaan muun muassa erilaisia ty\u00f6ryhmi\u00e4, jotka suuntaavat oppiaineen tulevaisuuteen. &nbsp; Nyt seminaarip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 perustettiin muistitietoty\u00f6ryhm\u00e4, jonka toimenkuvaksi m\u00e4\u00e4riteltiin oppiaineessa tehtyjen Rooman opintomatkojen muistitiedon taltioiminen. Ilman mainittavaa kokemusta muistitiedon ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 ilmoittauduin mukaan ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n, my\u00f6s omaksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2588","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2588"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2588\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}