{"id":2600,"date":"2018-02-13T11:48:30","date_gmt":"2018-02-13T09:48:30","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2600"},"modified":"2018-02-13T11:48:30","modified_gmt":"2018-02-13T09:48:30","slug":"ihastukseni-palazzo-massimossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/02\/13\/ihastukseni-palazzo-massimossa\/","title":{"rendered":"Ihastukseni Palazzo Massimossa"},"content":{"rendered":"

Teksti ja kuvat\u00a0Anniina Peippo<\/strong><\/p>\n

N\u00e4in kotisohvalla viltin alla istuskellessani, pakkasten paukkuessa ja katsoessani ulkona satavaa lunta, minun on vaikeaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 olleeni Roomassa vain pari viikkoa sitten. Osallistuessani kulttuurihistorian Rooman matkalle odotin niin monta asiaa ja samalla en kuitenkaan tiennyt mit\u00e4 odottaa. Tahdoin kovasti n\u00e4hd\u00e4 mahdollisimman paljon erilaisia kohteita eri vuosisadoilta. N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen on varsin huvittavaa, ett\u00e4 juuri ne kohteet, joissa ryhm\u00e4n kanssa vierailimme ja joista minulla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista alkuk\u00e4sityst\u00e4, osoittautuivat mielest\u00e4ni parhaimmiksi.<\/p>\n

Kurssimme teemana oli kierr\u00e4tys ja kerroksellisuus. Samaisessa hengess\u00e4 kiersimmekin ymp\u00e4ri Roomaa n\u00e4hden historiallisia kerroksia ja moniulotteista historiallista kuvastoa. Yhdeksi lempikohteistani muodostui Palazzo Massimo, 1800-luvulta per\u00e4isin oleva vanha jesuiittakoulu. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 palatsikoulu on museok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja siell\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 monenlaista historiallista esineist\u00f6\u00e4 nelj\u00e4ss\u00e4 eri kerroksessa. Museon alimmaisessa kerroksessa sijaitsivat pienesinekokoelmat, jossa oli kaikenlaisia vanhoja rahoja, mutta my\u00f6s muita arvokkaampia k\u00e4ytt\u00f6esineit\u00e4, kuten koruja. Museossa oli my\u00f6s varsin merkitt\u00e4v\u00e4 veistoskokoelma, jota riitti katseltavaksi kolmessa eri kerroksessa. N\u00e4ist\u00e4 kuuluisimmat n\u00e4kem\u00e4mme veistokset lienev\u00e4t Augustuksen patsas, Venus, Apollo ja roomalaiset kopiot kreikkalaisista urheilijapatsaista. Vaikken ole ehk\u00e4 aiemmin osannut arvostaa pronssiveistoksia, viimeist\u00e4\u00e4n Palazzo Massimossa oppi arvostamaan roomalaista k\u00e4denty\u00f6t\u00e4 ja valutekniikkaa. Marmoriveistokset ovat kauniita, pinta on tasaista ja pehme\u00e4\u00e4, mutta jokin pronssipatsaiden rosoisuudessa ja ajan kuluttamassa pinnassa vieh\u00e4tti minua. Oli mielenkiintoista katsoa lep\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 nyrkkeilij\u00e4\u00e4 suoraan silmiin ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hienonhienoja uurteita ja yksityiskohtia patsaan pinnasta. K\u00e4sity\u00f6n\u00e4 tehdyll\u00e4 veistoksella n\u00e4kyiv\u00e4t kasvoissaan sek\u00e4 ottelun j\u00e4lkeisen ruhjeet, ett\u00e4 yksitellen pronssin pintaan kaiverretut hiussuortuvat.<\/p>\n

\"Nyrkkeilij\u00e4\"<\/p>\n

Urheilijapatsaista saimmekin opastusta ryhm\u00e4mme j\u00e4senelt\u00e4 Idalta, joka oli kurssia varten perehtynyt urheiluun antiikin kulttuurissa. Vaikka roomalaiset eiv\u00e4t itse kovia urheilijoita olleetkaan, arvostivat hekin penkkiurheilua ja liikkeen yleist\u00e4 estetiikkaa. Vaikka urheilu k\u00e4sitteen\u00e4 ei Roomassa ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yht\u00e4 hikist\u00e4 ja verenmakuista olympiapainia kuin Kreikassa, n\u00e4kyi roomalaisissa kopioissa herkk\u00e4 ihmisanatomia sek\u00e4 ihmiskehon yleinen arvostus.<\/p>\n

\"Kiekonheitt\u00e4j\u00e4\"<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n suosikkejani museon kokoelmissa olivat marmoriveistokset, joiden pehme\u00e4 pinta sai katseen lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n. Vaikka suurin osa patsaista olikin roomalaisten teett\u00e4mi\u00e4 kopioita kreikkalaisista alkuper\u00e4isteoksista, olivat ne t\u00e4ysin eri tasoa kuin nyky\u00e4\u00e4n tehdyt surullisenkuuluisat kiinalaiset piraattituotteet. Marmoreista yksi suosikeistani oli keisari Augustusta esitt\u00e4nyt patsas, jossa h\u00e4net oli kuvattu kietoutuneena huiviin ja suorittamassa Pontifex Maximuksen, ylipapin virkaa. Vaikka eih\u00e4n se Massimon oma Venuskaan kauaksi suosikeistani j\u00e4\u00e4nyt! Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Augustusta kuvaavia patsaita oli mielenkiintoista katsoa, olihan Augustus yksi antiikin maailman suurista propagandisteista. H\u00e4nen sanotaan palkanneen runoilijoita, historioitsijoita ja taiteilijoita muokkaamaan julkisuuskuvaansa. H\u00e4nen ansiostaan kuvanveistossa alettiin suosia keisaria ihannoivia, realismia j\u00e4ljittelevi\u00e4 kuvaustyylej\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 valossa h\u00e4nt\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 veistoksia oli aina ilo katsoa ja pohtia, kuinka propagandan s\u00e4vytteisi\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olivat. Kurssin parasta antia oli n\u00e4hd\u00e4 suuressa mittakaavassa jo antiikin aikana tapahtunutta kierr\u00e4tyst\u00e4, jossa taideaiheet ja tarinat toistuivat vuodesta toiseen.<\/p>\n

\"Augustus\"\"Venus\"<\/p>\n

Vaikka opintomatkalla olimmekin jo aiemmin p\u00e4\u00e4sseet tutustumaan my\u00f6s roomalaiseen mosaiikkitaiteeseen, Palazzo Massimossa saimme t\u00e4st\u00e4 lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4. Massimon ylemmiss\u00e4 kerroksissa oli esill\u00e4 sek\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4, ett\u00e4 juhlavampaa mosaiikkitaidetta. Vaikka yleisemp\u00e4\u00e4 mosaiikeissa n\u00e4ytti olleen mustavalkoisuus, sen edullisuuden ja materiaalien helpon saatavuuden vuoksi n\u00e4kyi silloin t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 esimerkkej\u00e4. Mosaiikkitaiteesta omaksi suosikikseni nousi kissaa esitt\u00e4v\u00e4 kuva, sill\u00e4 eih\u00e4n kukaan nyky\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n voi sanoa ei kissavideoille!<\/p>\n

Palazzo Massimon yksi kuuluisimmista kokoelmista ovat Livian talosta pelastetut freskot ja mosaiikit, joiden ansiosta pystymme j\u00e4lleenrakentamaan roomalaista kotia mieless\u00e4mme entist\u00e4 paremmin. Koska yleisesti ottaen roomalaisesta kulttuurista n\u00e4kyv\u00e4mpi\u00e4 taiteellisia esimerkkej\u00e4 ovat veistokset, olin henkil\u00f6kohtaisesti innoissani n\u00e4hdess\u00e4ni roomalaista maalaus- ja mosaiikkitaidetta v\u00e4h\u00e4n laajemmalti.<\/p>\n

Livia Drusilla oli keisari Augustuksen kolmas vaimo, ja h\u00e4nen Tiberin rannalla sijainnut talonsa l\u00f6ydettiin uudelleen 1800-luvun loppupuolella, jonka j\u00e4lkeen alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia. Koska talo alun perin hautautui lietteeseen joen tulvimisen seurauksena, talo ja sen maalaukset olivat s\u00e4ilyneet erinomaisesti ja t\u00e4ten antoivat lis\u00e4\u00e4 perspektiivi\u00e4 entuudestaan tehtyjen niukkojen l\u00f6yd\u00f6ksien tueksi. Livian talo oli ylellisesti maalattu, ylh\u00e4isnaisen koti, mutta kohteena se on arvokas esimerkki 30- luvun eaa. j\u00e4lkeisest\u00e4 k\u00e4sity\u00f6n taidonn\u00e4ytteest\u00e4. Livian talossa minua erityisesti vieh\u00e4tti h\u00e4nen punaisella sinooperilla maalattu huoneensa, mutta yht\u00e4 upea oli h\u00e4nen pihapuutarhansa, jonka sein\u00e4t oli koristeltu komein kukkakuvioin. N\u00e4m\u00e4 sein\u00e4maalaukset oli maalattu my\u00f6hemmin opintomatkallamme Pompeissakin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n toisen tyylisuunnan mukaisesti ja ne oli valitettavasti jouduttu siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n museon suojiin, jotta my\u00f6s tulevat sukupolvet pystyisiv\u00e4t nauttimaan Livian talon sein\u00e4maalauksista.<\/p>\n

Blogitekstini loppupuolella lieneekin sopivaa paljastaa Massimon kokoelmien ehdoton suosikkini. Museon kolmannessa kerroksessa kiekonheitt\u00e4j\u00e4patsaiden huoneesta poisp\u00e4in kulkiessamme Marika (kurssin opettaja) pys\u00e4ytti meid\u00e4t er\u00e4\u00e4n veistoksen luo ja kysyi, mit\u00e4 siin\u00e4 n\u00e4emme. Patsas oli marmoria, pehme\u00e4sti veistetty, esitt\u00e4en nuorta nukkuvaa naista. Tai silt\u00e4 se ensin n\u00e4ytti. Arvailujen j\u00e4lkeen odotuksemme p\u00e4\u00e4ttyi ja meille kerrottiin mit\u00e4 veistos todella esitti: Hermafroditosia, kreikan jumaltarustoissa esiintyv\u00e4\u00e4 jumaluutta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Hermafrodite<\/p>\n

\u201cHermaphroditus, as he has been called, who was born of Hermes and Aphrodite and received a name which is a combination of those of both his parents. Some say that this Hermaphroditus is a god and appears at certain times among men, and that he is born with a physical body which is a combination of that of a man and that of a woman, in that he has a body which is beautiful and delicate like that of a woman, but has the masculine quality and vigour of a man. But there are some who declare that such creatures of two sexes are monstrosities, and coming rarely into the world as they do they have the quality of presaging the future, sometimes for evil and sometimes for good.\u201d<\/p>\n

–Diodoros Siculus, Bibliotheca historica<\/p>\n

\"Hermafrodite\"<\/p>\n

Patsas oli ehdottomia suosikkejani, sill\u00e4 se oli persoonallinen ja vastasi nykyisen, muuttuvan maailman identiteettej\u00e4 ja rajoja samalla kun mursi niit\u00e4. Vasta veistosta kierrelless\u00e4 huomasi, kuinka omakin ihmissilm\u00e4 oli h\u00e4m\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 ja kuinka sosiaaliset konstruktiot ohjaavat yh\u00e4kin el\u00e4m\u00e4nkatsomustamme ja maailmaamme.<\/p>\n

Rooman matkasta j\u00e4i minulle paljon k\u00e4teen. Muistelen l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 kaikkea oppimaani ja kokemaani enk\u00e4 vaihtaisi sit\u00e4 pois mist\u00e4\u00e4n hinnasta. Antiikin arkkitehtuurin ja taiteen ajattomuus sek\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sen aiheuttama tunneskaala on ennen kaikkea h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Rooman opintomatkalla opin paljon uutta, t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi l\u00f6ysin my\u00f6s uuden rakkauteni, Pecorino-juuston. Suosittelen sit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuvat\u00a0Anniina Peippo N\u00e4in kotisohvalla viltin alla istuskellessani, pakkasten paukkuessa ja katsoessani ulkona satavaa lunta, minun on vaikeaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 olleeni Roomassa vain pari viikkoa sitten. Osallistuessani kulttuurihistorian Rooman matkalle odotin niin monta asiaa ja samalla en kuitenkaan tiennyt mit\u00e4 odottaa. Tahdoin kovasti n\u00e4hd\u00e4 mahdollisimman paljon erilaisia kohteita eri vuosisadoilta. N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen on varsin huvittavaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2600","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2600","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2600"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2600\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2600"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2600"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2600"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}