{"id":2612,"date":"2018-02-27T10:04:48","date_gmt":"2018-02-27T08:04:48","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2612"},"modified":"2018-02-27T10:04:48","modified_gmt":"2018-02-27T08:04:48","slug":"paivaretkella-pompejissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/02\/27\/paivaretkella-pompejissa\/","title":{"rendered":"P\u00e4iv\u00e4retkell\u00e4 Pompejissa"},"content":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Teksti ja kuvat Anna Tolonen<\/strong><\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 2017 Rooman opintomatkan ohjelmaa suunnitellessamme nousi esille ajatus p\u00e4iv\u00e4retkest\u00e4 Pompejiin. Vaikka Pompeji sijaitsee Campaniassa noin 250 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Roomasta, junamatka Rooman Termini-asemalta Napolin p\u00e4\u00e4rautatieasemalle on mahdollista taittaa reilussa tunnissa kiitos Frecciarossa-junien. Opintoretkemme toisella viikolla, Rooman tultua jo hyvinkin tutuksi, matkasimme aamujunalla Napolin Garibaldi-asemalle, jonka aamuruuhkassa luovimme tiemme viel\u00e4 kohti Circumvesuviana-junayhteytt\u00e4. R\u00e4misev\u00e4 paikallisjuna kuljetti meid\u00e4t halki Napolin pahamaineisten l\u00e4hi\u00f6iden kirkkaan talviauringon noustessa Napolinlahden yll\u00e4, ja saavuimme Pompei Scavi -asemalle hyviss\u00e4 ajoissa ennen aamukymment\u00e4.<\/p>\n<div id=\"attachment_2613\" style=\"width: 5322px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2613\" class=\"alignnone size-full wp-image-2613\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/02\/kuva-1.jpg\" alt=\"Kuva 1\" width=\"5312\" height=\"2988\" \/><p id=\"caption-attachment-2613\" class=\"wp-caption-text\">\u00a0Pompejin sivukaduilla on tilaa vaellella. Taustalla pahamaineinen Vesuvius<\/p><\/div>\n<p>Vaikka Rooman suosituimmat kohteet loistivat tammikuussa tyhjyytt\u00e4\u00e4n eik\u00e4 jonoja lippuluukulle muodostunut Vatikaanin museoita lukuun ottamatta, Pompejin kaduilla n\u00e4kyi tammikuussakin aavistus alueella p\u00e4ivitt\u00e4in vierailevista turistimassoista. Suurin osa matkailijoista liikkui maailmanperint\u00f6kohteessa oppaan johdolla ja mekin olimme onnistuneet saamaan mukaamme todellisen Pompeji-asiantuntijan, itsekin Pompejin alueella ty\u00f6skennelleen suomalaisen arkeologin <strong>Ria Bergin<\/strong>. Villa Lantessakin lehtorina ty\u00f6skennellyt Ria kertoi erityisalakseen Pompejin naisten esinemaailman, josta h\u00e4n teki my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjansa. P\u00e4iv\u00e4n edetess\u00e4 huomasimme Rian asiantuntijuuden kattavan l\u00e4hes kaiken, mit\u00e4 osasimme Pompejissa n\u00e4kem\u00e4st\u00e4mme ja kuulemastamme kysy\u00e4!<\/p>\n<div id=\"attachment_2614\" style=\"width: 5322px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2614\" class=\"alignnone size-full wp-image-2614\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/02\/kuva-2.jpg\" alt=\"Kuva 2\" width=\"5312\" height=\"2988\" \/><p id=\"caption-attachment-2614\" class=\"wp-caption-text\">Faunin talon Aleksanteri-mosaiikkiin tutustumassa<\/p><\/div>\n<p>Rian opastuksella l\u00e4hdimme siis koluamaan Pompejin katuja ja rakennuksia. Rakennuksista j\u00e4iv\u00e4t erityisesti mieleen hyvin s\u00e4ilynyt kylpyl\u00e4, baarit ja ravintolat, bordelli, amfiteatteri sek\u00e4 kaksi muuta teatteria. Pienen teatterin katsomossa auringonpaisteessa istuessamme Ria luki meille \u00e4\u00e4neen Plinius nuoremman silminn\u00e4kij\u00e4kuvauksen Vesuviuksen purkauksesta ja Pompejin tuhon ensihetkist\u00e4. Tuo historioitsija Tacitukselle osoitettu kirje (ja ainoa s\u00e4ilynyt silminn\u00e4kij\u00e4kuvaus) antaa nykyihmiselle k\u00e4sityksen siit\u00e4, miten antiikin ihmiset suhtautuivat luonnonvoimiin ja kuinka t\u00e4ydellisesti purkaus yll\u00e4tti Napolinlahden asukkaat.<\/p>\n<div id=\"attachment_2615\" style=\"width: 5322px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2615\" class=\"alignnone size-full wp-image-2615\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/02\/kuva-3.jpg\" alt=\"Kuva 3\" width=\"5312\" height=\"2988\" \/><p id=\"caption-attachment-2615\" class=\"wp-caption-text\">Pienen teatterin katsomoa<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_2617\" style=\"width: 295px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2617\" class=\"  wp-image-2617 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/02\/kuva-4-pienennetty.jpg\" alt=\"Kuva 4.pienennetty\" width=\"285\" height=\"488\" \/><p id=\"caption-attachment-2617\" class=\"wp-caption-text\">Lep\u00e4\u00e4v\u00e4 Herkules (300-400 jaa.) Napolin kansallismuseossa<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Monien hyvin s\u00e4ilyneiden (ja restauroitujen) rakennusten sis\u00e4ll\u00e4 Pompejin k\u00e4vij\u00e4\u00e4 ilahduttavat kohteen kenties kiinnostavimmat detaljit: freskot, mosaiikit ja piirtokirjoitukset. Parhaiten n\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4see kuitenkin ihailemaan Napolin kansallismuseossa, jonne suuri osa l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on siirretty parempaan talteen. Koska kurssin aikataulu oli tiukka, vietinkin ennen sen alkamista viikonlopun Napolissa, ja ehdin tutustua my\u00f6s museon Pompeji-kokoelmaan. Museovierailu on suositeltava my\u00f6s Rooman matkaajalle, sill\u00e4 kokoelmiin kuuluu useita hienoja l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 Roomassa sijaitsevista kohteista, esimerkiksi Caracallan kylpyl\u00f6iden massiivisia marmoripatsaita.<\/p>\n<p>Vaikka kuljimme Pompejin katuja lyhytt\u00e4 lounastaukoa lukuun ottamatta aamusta pitk\u00e4lle iltap\u00e4iv\u00e4\u00e4n, paljon j\u00e4i viel\u00e4 n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4. Viimeiseksi k\u00e4vimme jo juoksuaskelia ottaen tutustumassa Mysteerien huvilaan (<em>Villa dei Misteri<\/em>), jonka nimi esiintyy my\u00f6s <em>Pompei Scavi <\/em>-aseman nimikyltiss\u00e4. Huvilan nimi juontuu sen mystisist\u00e4, Dionysoksen kultin seremonioita kuvaavista sein\u00e4maalauksista, joita historioitsijat eiv\u00e4t ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n onnistuneet t\u00e4ysin tulkitsemaan. Rakennuksen sis\u00e4ll\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s joitakin Vesuviuksen purkauksen yhteydess\u00e4 menehtyneiden kaupunkilaisten ruumiiden kipsivaloksia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<div id=\"attachment_2618\" style=\"width: 5322px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2618\" class=\"alignnone size-full wp-image-2618\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/02\/kuva-5.jpg\" alt=\"Kuva 5\" width=\"5312\" height=\"2988\" \/><p id=\"caption-attachment-2618\" class=\"wp-caption-text\">Mysteerien huvilan freskoja<\/p><\/div>\n<p>P\u00e4iv\u00e4n alueella vietetty\u00e4mme on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi Pompeji on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n Italian suosituimpia turistikohteita. Edes seitsem\u00e4n tuntia ei riitt\u00e4nyt koko arkeologisen puiston kiert\u00e4miseen, ja suurin osa kaupungista on yh\u00e4 kaivamatta ja tutkimatta. Pompejin ohella Vesuviuksen vuoden 79 purkaus peitti alleen my\u00f6s l\u00e4heisen Herculaneumin kaupungin, joka sekin sijaitsee nykyisen Napoli-Sorrento -junaradan varrella. Pompejin suurten k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4rien vuoksi matkailuviranomaiset tarjoavatkin matkailijoille mahdollisuuden yhteislippuun, jolla p\u00e4\u00e4see vierailemaan kolmen vuorokauden ajan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitsevissa, Pompejin varjoon j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 kohteissa. Pompejin ja Herculaneumin ohella lipulla p\u00e4\u00e4see tutustumaan my\u00f6s antiikin aikaisten Stabiaen, Oplontiksen ja Boscorealen kaivauksiin. Jos aikaa ei ole, kaivausl\u00f6yt\u00f6ihin voi tutustua my\u00f6s Napolin kansallismuseossa.<\/p>\n<div id=\"attachment_2619\" style=\"width: 5322px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2619\" class=\"alignnone size-full wp-image-2619\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/02\/kuva-6.jpg\" alt=\"Kuva 6\" width=\"5312\" height=\"2988\" \/><p id=\"caption-attachment-2619\" class=\"wp-caption-text\">Paluujunan odottajia Pompei Scavi -asemalla<\/p><\/div>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp; Teksti ja kuvat Anna Tolonen Syksyll\u00e4 2017 Rooman opintomatkan ohjelmaa suunnitellessamme nousi esille ajatus p\u00e4iv\u00e4retkest\u00e4 Pompejiin. Vaikka Pompeji sijaitsee Campaniassa noin 250 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Roomasta, junamatka Rooman Termini-asemalta Napolin p\u00e4\u00e4rautatieasemalle on mahdollista taittaa reilussa tunnissa kiitos Frecciarossa-junien. Opintoretkemme toisella viikolla, Rooman tultua jo hyvinkin tutuksi, matkasimme aamujunalla Napolin Garibaldi-asemalle, jonka aamuruuhkassa luovimme tiemme viel\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2612","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2612","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2612"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2612\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2612"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2612"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2612"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}