{"id":2621,"date":"2018-02-27T10:52:10","date_gmt":"2018-02-27T08:52:10","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2621"},"modified":"2018-02-27T10:52:10","modified_gmt":"2018-02-27T08:52:10","slug":"ennen-modernia-lukupiiri-suurmieselamakerta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/02\/27\/ennen-modernia-lukupiiri-suurmieselamakerta\/","title":{"rendered":"Ennen modernia-lukupiiri: Suurmiesel\u00e4m\u00e4kerta"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa on aloittanut toimintansa Ennen modernia<\/em>-lukupiiri, jossa tutustutaan uuden ajan alun historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen ja keskustellaan sen k\u00e4sittelemist\u00e4 aiheista. Jokaisesta kirjasta julkaistaan blogiteksti.T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 ensimm\u00e4inen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi teokseksi lukupiirille valittiin Vincent Croningin teos Ludvig XIV \u2013 Kuningas ja ihminen <\/em>vuodelta 1969. Kirja kertoo Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n (1638\u20131715) el\u00e4m\u00e4ntarinan aina h\u00e4nen vanhempiensa vaikeasta avioliitosta t\u00e4m\u00e4n kuolemaan asti. Kirjan nimen mukaisesti Croning on kirjassaan pyrkinyt tuomaan esille Ludvigista sek\u00e4 h\u00e4nen toimintansa valtiomiehen\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen yksityisel\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Teoksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4nkin varsin laajasti Ludvigin el\u00e4m\u00e4n vaiheita, h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n vaikuttaneita ihmisi\u00e4 ja Ludvigin suhteita n\u00e4ihin ihmisiin.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kuva: Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki<\/p><\/div>\n

Huomiota ja kritiikki\u00e4 her\u00e4tti kirjan eritt\u00e4in kaunokirjallinen tyyli. Croningin kirjoitustapa ei ole kovinkaan akateeminen. Tekstiss\u00e4 ei tuoda l\u00e4hteit\u00e4 esille mitenk\u00e4\u00e4n, mutta tyyli on eritt\u00e4in kuvaileva. Her\u00e4\u00e4 kysymys,kuka milloinkin puhuu. Kun Croning luonnehtii historiallista henkil\u00f6\u00e4 sanalla \u201druma\u201d, niin kuka on ollut t\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4? Voisiko kyse olla jopa Croningin omasta mielipiteest\u00e4? Kirjassa ei esitell\u00e4 akateemisesti perusteltua analyysia Ludvigista historiallisena henkil\u00f6n\u00e4. Sen sijaan kyse on kronologisesti etenev\u00e4st\u00e4 kasvukertomuksesta, jossa arasta pojasta kuoriutuu kuningas.<\/p>\n

Tyylin lis\u00e4ksi kirjassa her\u00e4tti ajatuksia mahdollinen anakronismi. Croningin mukaan Ludvig halusi tehd\u00e4 hallitsemastaan Ranskasta \u201dhyvinvointivaltion\u201d, mik\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sanavalintansa puolesta kertonee enemm\u00e4n kirjoittajastaan, kuin Ludvigin ajatusmaailmasta. Kirjassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon tilaa Ludvigin avioliiton ulkopuolisiin parisuhteisiin ja niiden eettiseen ongelmallisuuteen, vaikka aikanaan t\u00e4llainen toiminta on ollut kuninkaille hyvin tyypillist\u00e4. Kokonaisuudessa Croning suhtautui hyvin positiivisesti Ludvig XIV:sta hallituskauteen mutta toi esille my\u00f6s kriittisi\u00e4 arvioita kyseisest\u00e4 kuninkaasta ja hyvin lyhyesti esitteli Aurinkokuninkaaseen liittyv\u00e4n aiemman tutkimusperinteenYlip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kirjan nostamista arvotuksista nousee selv\u00e4sti esille kirjan kirjoittajan ja h\u00e4nen elinaikansa arvomaailma. Mielenkiintoisesti lukupiiriss\u00e4 her\u00e4sikin keskustelua enemm\u00e4n kirjan meriiteist\u00e4 historiantutkimuksena kuin sen varsinaisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 lukupiiri olisi tuominut kirjan huonoksi. Jos teosta arvioidaan populaarina- tai per\u00e4ti kaunokirjallisena teoksena n\u00e4ytt\u00e4ytyy se paljon paremmassa valossa. Kyseess\u00e4 on kuitenkin varsin p\u00e4tev\u00e4 tarina, jossa on kiinnostavia hahmoja, samaistuttava p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 ja runsaasti yleisinhimillisesti kiinnostavia teemoja. Populaarina biografiana teos varmasti puolustaakin paikkaansa. Lukupiiriss\u00e4 arveltiin my\u00f6s, etteiv\u00e4t historianopiskelijat ole kaikkein otollisinta kohderym\u00e4\u00e4 t\u00e4llaiselle teokselle. Yliopistossa oppii lukemaan hyvin tietynlaista historiakirjallisuutta, jota Croningin kirjoitustapa ei juuri vastaa. Biografioiden ja populaarin historiantutkimuksen suosio her\u00e4ttiv\u00e4t ryhm\u00e4ss\u00e4 paljon keskustelua ja kaikki olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 niiden suosio on hyv\u00e4 asia, joskin niiden laadusta tulee pit\u00e4\u00e4 kiinni. Croningin teos vaikuttaa menestyneelt\u00e4, onhan se k\u00e4\u00e4nnetty suomenkielelle ja p\u00e4\u00e4tyi lukupiirillemme luettavaksi. Kaunokirjallinen tyyli on siis selv\u00e4sti kannattanut.<\/p>\n

Ennen modernia-lukupiiril\u00e4iset<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineessa on aloittanut toimintansa Ennen modernia-lukupiiri, jossa tutustutaan uuden ajan alun historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen ja keskustellaan sen k\u00e4sittelemist\u00e4 aiheista. Jokaisesta kirjasta julkaistaan blogiteksti.T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 ensimm\u00e4inen. Ensimm\u00e4iseksi teokseksi lukupiirille valittiin Vincent Croningin teos Ludvig XIV \u2013 Kuningas ja ihminen vuodelta 1969. Kirja kertoo Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n (1638\u20131715) el\u00e4m\u00e4ntarinan […]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2621","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2621","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2621"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2621\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2621"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2621"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2621"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}