{"id":2627,"date":"2018-03-07T09:55:08","date_gmt":"2018-03-07T07:55:08","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2627"},"modified":"2018-03-07T09:55:08","modified_gmt":"2018-03-07T07:55:08","slug":"kamala-kiva-kandi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/03\/07\/kamala-kiva-kandi\/","title":{"rendered":"Kamala, kiva kandi"},"content":{"rendered":"

Tekstin ovat kirjoittaneet syksyn 2017 kulttuurihistorian kandiseminaarilaiset Suvi Takalo, Veera Semi, Aleksi\u00a0Karvonen, Ida Ij\u00e4s\u00a0ja Iiro Rantala\u00a0<\/em><\/p>\n

Viime syksyn\u00e4 kulttuurihistorian kandiseminaari j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lyhyemp\u00e4n\u00e4. Entisen kolmen periodin sijaan seminaari oli kahden periodin laajuinen, ja lopullinen versio kanditutkielmasta palautettiin jo ennen joululomalle j\u00e4\u00e4mist\u00e4. Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rjen ohjauksessa syksyn seminaariin osallistui 12 kulttuurihistoriaa p\u00e4\u00e4- tai sivuaineenaan opiskelevaa kandinkirjoittajaa. Kokoonnuimme muutaman opiskelijan kanssa pohtimaan, mink\u00e4laisia ajatuksia kandin kirjoitus ripe\u00e4ll\u00e4 aikataululla her\u00e4tti.<\/p>\n

Kanditutkielma on useimmille opiskelijoille se ensimm\u00e4inen, laajempi tieteellinen teksti. Graduahdistuksesta puhutaan paljon, mutta ei se kandikaan ihan tuosta vaan synny. Etuk\u00e4teen koko seminaari voi j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, ehk\u00e4 hieman pelottaakin. Riitt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 taitoni tieteellisen tekstin tuottamiseen? Miten tuon tutkielmaani jotain uutta ja omaa, etten vain tyytyisi referoimaan muiden tutkimuksia? L\u00f6yd\u00e4nk\u00f6 tarpeeksi tutkimuskirjallisuutta? Mit\u00e4 mielt\u00e4 muut ovat tekstist\u00e4ni, ent\u00e4 osaanko antaa heid\u00e4n tuotoksistaan rakentavaa palautetta, jotain muutakin kuin \u201dihan hyv\u00e4\u201d? Ja miten t\u00e4m\u00e4 kaikki onnistuu niin lyhyess\u00e4 ajassa?<\/p>\n

Lyhyen kandiseminaarin ty\u00f6skentelytahti on tiivis, joten seminaariin t\u00e4ytyy sitoutua ja keskitty\u00e4 t\u00e4ysill\u00e4. L\u00e4sn\u00e4olo kokoontumisissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tapaamisissa ja opponoinnissa syntynytt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 keskustelua ei voi j\u00e4lkik\u00e4teen lukea Moodlesta. Ty\u00f6n etenemisess\u00e4 auttoi kandin ty\u00f6st\u00e4minen pienemmiss\u00e4 palasissa pitkin syksy\u00e4. Matka ideapaperista valmiiksi tutkielmaksi saattoi tuntua seminaarin alussa pitk\u00e4lt\u00e4 ja kiviselt\u00e4, mutta sivut t\u00e4yttyiv\u00e4t lopulta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti. N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 muiden kuormittavien kurssien ottaminen kandiseminaarin kanssa samaan aikaan ei ole ehk\u00e4 se paras idea. Mit\u00e4 enemm\u00e4n saa keskitty\u00e4 tutkielman ty\u00f6vaiheisiin ja itse kirjoittamiseen, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 stressill\u00e4 hommasta selvi\u00e4\u00e4, ja saa rajallisen ajan riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin.<\/p>\n

\"latu\"

Kirjoitusprosessi kulkee harvoin valmiiksi luotuja latuja pitkin, vaan latu on luotava itse. Kandiseminaarissa ladun luomisessa apuna on ohjaajan lis\u00e4ksi koko ryhm\u00e4, ja seminaari opettaakin tieteellist\u00e4 ryhm\u00e4ty\u00f6skentely\u00e4, ja siten taitoja, joita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin paljon tarvitaan.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kandi on jokaisen ikioma tutkielma, mutta se syntyy yhteisty\u00f6ll\u00e4. Seminaarin yhteishenki oli hyv\u00e4, ja opponoinneissa saatu palaute ohjaajalta sek\u00e4 muilta opiskelijoilta kannusti, ja auttoi eteenp\u00e4in. Kandivaiheessa opiskelijoilla on jo takanaan monen monta tentti\u00e4 ja esseet\u00e4, ja usein joku toinen osasi ehdottaa hy\u00f6dyllist\u00e4 tutkimuskirjallisuutta tai sujuvampaa rakennetta tekstiin. Toisten tekstien lukeminen osoitti, miten kiehtovan erilaisia mielenkiinnon kohteita opiskelijoilla onkaan, ja her\u00e4tti kiinnostuksen my\u00f6s itselle entuudestaan vieraampiin aiheisiin. Joillekin opiskelijoille kandiseminaari vahvisti ajatusta siit\u00e4, mit\u00e4 haluaa tutkia gradussaan, ja mit\u00e4 aiheesta voisi saada viel\u00e4 irti. Toisille se taas osoitti, ettei sama aihe v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kantaisi graduun asti. Onneksi maailma on mielenkiintoisia tutkimusaiheita t\u00e4ynn\u00e4!<\/p>\n

Tiivis ty\u00f6skentely yhdess\u00e4 vahvisti \u201dkaikki samassa veneess\u00e4\u201d-fiilist\u00e4, ja osoitti, ett\u00e4 muutkin painiskelevat samankaltaisten ongelmien ja ep\u00e4varmuuksien kanssa \u2013 joita seminaarin kuluessa voi yhdess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 ja ratkoa.\u00a0 Kukaan ei synny valmiina kaiken osaavana kulttuurihistorioitsijana. Toimivan yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi tarvitaan toki aimo annos omaa aktiivisuutta, uteliaisuutta ja suunnitelmallisuutta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vastaanottaa ja pyyt\u00e4\u00e4 neuvoja muilta, mutta kandisi valmistumisesta olet lopulta vastuussa vain sin\u00e4 itse.<\/p>\n

Etuk\u00e4teen huolestuttanut seminaarin tiivis ty\u00f6tahti oli my\u00f6s sen vahvuus. Ty\u00f6 ei j\u00e4\u00e4 roikkumaan pitk\u00e4ksi aikaa, koska se ei aikataulun puitteissa ole mahdollista. Kun valmis ty\u00f6 oli palautettu ja hartaasti odotettu joululoma koitti, oli olo aika lailla kaikkensa antanut. Samalla kuitenkin tiesi, ett\u00e4 se oli siin\u00e4. Tammikuussa odotti viel\u00e4 kypsyyskoe, mutta itse tutkielmaan ei en\u00e4\u00e4 palata. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 voi keskitty\u00e4 jo muihin opintoihin ja asioihin.<\/p>\n

Kandirutistus osoitti mit\u00e4 osaa, miss\u00e4 on hyv\u00e4 ja miss\u00e4 tarvitsee harjoitusta. Kynnys l\u00e4hte\u00e4 kirjoittamaan esseit\u00e4 on madaltunut, eik\u00e4 tulevaisuudessa h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4 gradukaan tunnu en\u00e4\u00e4 niin mahdottomalta. Luotto omiin kykyihin kasvaa, kun tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 pystyy tuottamaan tieteellist\u00e4 teksti\u00e4 ja k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi l\u00e4hdeaineistoja melko tiiviill\u00e4kin aikataululla \u2013 kunhan vain tarttuu ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Lopuksi muutama neuvo Sinulle, joka kirjoitat kandia nyt, tai jolla koko koitos on viel\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in. Kandiseminaarin alkaessa ty\u00f6h\u00f6n kannattaa tarttua mahdollisimman pian, ja jo ennen seminaaria olisi hyv\u00e4 olla ainakin alustava ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 haluat tutkia ja onko l\u00e4hdeaineistoa kohtuullisen helposti saatavilla. Tee parhaasi, ole huolellinen, mutta opettele my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n tekstist\u00e4si irti. Kun saat ty\u00f6st\u00e4si palautetta, ole avoin uusille ideoille ja muutosehdotuksille. \u00c4l\u00e4 lannistu, jos tulee vastoink\u00e4ymisi\u00e4, tai vaikka suunnitelmat menisiv\u00e4t kokonaan uusiksi. Sekin kuuluu asiaan. J\u00e4lkik\u00e4teen voi spekuloida loputtomasti, mit\u00e4 olisi tehnyt toisin, mutta kandi on kuitenkin ennen kaikkea oppimista. Se on opinn\u00e4yte joka valmentaa tulevia, laajempia tutkimuksia varten. Sen ei tarvitse olla t\u00e4ydellinen. Kun onnistut jossakin, ole reilusti ylpe\u00e4 itsest\u00e4si. Vapaap\u00e4iv\u00e4t kirjoitusprosessin aikana ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Ved\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 syv\u00e4\u00e4n henke\u00e4, lep\u00e4\u00e4 ja keskity aivan muihin asioihin. Olet sen ansainnut. Ja muista: el\u00e4m\u00e4\u00e4 on my\u00f6s kandin j\u00e4lkeen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Syksyn 2017 kandiseminaarissa valmistuivat seuraava ty\u00f6t:<\/p>\n

Roosa Hietaharju: Pikku naisia. <\/em>Tytt\u00f6yden esitt\u00e4minen 1860-luvun suomalaisessa maalaustaiteessa<\/em><\/p>\n

Ida Ij\u00e4s: \u201dH\u00e4n ui koko matkan crawlia tyynesti ja luistavasti.” <\/em>Tukholman olympialaisten naisten kilpauinnin uutisointi Suomen Urheilulehdess\u00e4 1911\u20131912<\/em><\/p>\n

Aleksi Karvonen: \u201dEtteh\u00e4n itsekk\u00e4\u00e4n kiipe\u00e4 portaita huviksenne!\u201d <\/em>Hissi nykyaikaisen el\u00e4m\u00e4n laitteena Hissilehdess\u00e4 1933\u20131939<\/em><\/p>\n

Juho Laulajainen: HISTORIA ON MATKA. <\/em>Metaforat hermeneuttisen tulkinnan tukena<\/em><\/p>\n

Olivia Peiponen: J.W. Waterhousen (1849\u20131917) aikakautta ja tunteita oireileva maalausten merenneito<\/em><\/p>\n

Pauliina Peippo: Hyv\u00e4, paha ja typerys. <\/em>Sengoku-aikakauden sotaherra Oda Nobunaga (1534-<\/em>1582) populaarikulttuurin silmin<\/em><\/p>\n

Iiro Rantala: Hypnoosin muuttuvat kasvot (1931-1946)<\/em><\/p>\n

Veera Semi: Avainkaulalapset. <\/em>Kerrottu lapsuus helsinkil\u00e4isiss\u00e4 l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 1950\u20131970-luvuilla.<\/em><\/p>\n

Suvi Takalo: \u201dTy\u00f6 kohottaa sairaan h\u00e4nen valemaailmastaan.\u201d <\/em>Ty\u00f6terapia Sielunterveysseuran Aikakauslehdess\u00e4 1928\u20131934<\/em><\/p>\n

Topi Timonen: \u201dVoi helkkari kun on hauskaa olla kotona taas!\u201d A<\/em>lkoholismi perheenj\u00e4senen\u00e4 Anssi M\u00e4ntt\u00e4rin elokuvassa Pyh\u00e4 perhe (1976)<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em>Meral \u00d6zturk: Humma potretissa. <\/em>Hevoset jatkosodan aikaisissa sotavalokuvissa<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tekstin ovat kirjoittaneet syksyn 2017 kulttuurihistorian kandiseminaarilaiset Suvi Takalo, Veera Semi, Aleksi\u00a0Karvonen, Ida Ij\u00e4s\u00a0ja Iiro Rantala\u00a0 Viime syksyn\u00e4 kulttuurihistorian kandiseminaari j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lyhyemp\u00e4n\u00e4. Entisen kolmen periodin sijaan seminaari oli kahden periodin laajuinen, ja lopullinen versio kanditutkielmasta palautettiin jo ennen joululomalle j\u00e4\u00e4mist\u00e4. Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rjen ohjauksessa syksyn seminaariin osallistui 12 kulttuurihistoriaa p\u00e4\u00e4- tai sivuaineenaan opiskelevaa kandinkirjoittajaa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":80,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2627","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2627","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/80"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2627"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2627\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2627"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2627"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2627"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}