{"id":2630,"date":"2018-03-12T10:20:28","date_gmt":"2018-03-12T08:20:28","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2630"},"modified":"2018-03-12T10:20:28","modified_gmt":"2018-03-12T08:20:28","slug":"lumoavat-rauniot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/03\/12\/lumoavat-rauniot\/","title":{"rendered":"Lumoavat rauniot"},"content":{"rendered":"

Teksti ja kuvat Pauliina Peippo<\/strong><\/p>\n

\"Teattro<\/p>\n

Tammikuussa 2018 j\u00e4rjestetyn kulttuurihistorian Rooman opintomatkamme teemana oli Ker\u00e4ily, kierr\u00e4tys ja museointi. Italia, etenkin Rooma, osoittautui t\u00e4ydelliseksi kohteeksi eri aikakausien kerrostumien tutkimiseen, sill\u00e4 opimme, ett\u00e4 erityisesti rakennusmateriaalien, kuten esimerkiksi marmorin, uusiok\u00e4ytt\u00f6 on ollut tavallista antiikista l\u00e4htien. My\u00f6s monia rakennuksia on antiikista saakka entis\u00f6ity ja muutettu uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joista hyvin\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat varhaiskristilliset basilikat. Tammikuun s\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut hullumpi \u2013 ainoastaan parina ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sinnik\u00e4s sade koetteli kurssilaisia. S\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan pilannut yht\u00e4 matkamme upeimmista kohteista, retke\u00e4 Tivoliin ja siell\u00e4 sijaitseviin Villa Adrianaan ja Villa d\u2019Esteen.<\/p>\n

\"porta

Aamu sarastaa Roomassa – Porta San Paolo, taustalla metroasema<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hdimme jo aikaisin Villa Lantesta metron ja bussin kanssa kohti Tivolia (n. 28 km Roomasta). Oppaanamme toimi tutkijalehtori Eeva-Maria Viitanen. Saavuttuamme Tivolin (muinainen Tibur) kaupungin tuntumaan k\u00e4velimme ensimm\u00e4iseen kohteeseemme Villa Adriaanaan. Palanmatkaa saimme ihastella jopa italialaista maaseutua. Kuten joku voi nimest\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, Villa Adriana oli keisari Hadrianuksen massiivinen luksushuvila-alue ja se rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 118\u2013134. Paikalla oli luultavasti ollut huvila jo 100 eaa. Rakennuskivet huvilalle saatiin paikallisista travertiini-louhimoista. Ajoimmekin bussimatkalla yhden louhoksen ohi, ja se konkretisoi meille Rooman kaupungin rakentamista suhteessa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Huvilaan, kuten itse muinaiseen Roomaan, tuli vesi suoraan akvedukteja pitkin.\"Villa<\/p>\n

Yhden ensimm\u00e4isist\u00e4 pys\u00e4hdyksist\u00e4 arkeologisen alueen sis\u00e4ll\u00e4 teimme rakennukseen, jossa oli koko kartanon tiluksien pienoismalli. Alueen pienoismallin mukaan huvilaan kuului kymmeni\u00e4 erillisi\u00e4 rakennuksia, mutta silti oli vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koko aluetta mitataan hehtaareissa. Rakennukset oli nimetty kreikkalaisten esikuvien mukaisesti, ja yleisesti on ajateltu villan edustaneen teemallisesti ja arkkitehtuurisesti Kreikan, Egyptin ja Rooman parhaimmistoa ja er\u00e4\u00e4nlaista synkretismi\u00e4. Koko kompleksin huoneet oli alun perin koristeltu marmori- ja pronssiveistoksilla, maalauksilla ja mosaiikeilla. Keisari Hadrianus itse osallistui villan suunnitteluun.<\/p>\n

\"Villa<\/p>\n

Pienoismallin luota matkamme jatkui laajalla aukealla, jonka toisella puolella huvilan sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin l\u00e4hell\u00e4 on spekuloitu sijainneen Hadrianuksen kuolleen rakastajan Antinooksen hauta. Antinoos kuoli nuorena, ja Hadrianus nosti pojan t\u00e4m\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen jumalalliseen asemaan. Seuraavaksi n\u00e4imme palvelusv\u00e4en kylpyl\u00e4rakennuksen, jossa paikoitellen osa holvikaaresta oli viel\u00e4 s\u00e4ilynyt. P\u00e4\u00e4dyimme sielt\u00e4 hetken k\u00e4velty\u00e4mme suurelle vesialtaalle, joka oli nimetty Kanopukseksi Egypti-teeman mukaan. Vesiallasta reunustivat pylv\u00e4sj\u00e4ljitelm\u00e4t. N\u00e4ky oli upea, mutta ei en\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4nyt meit\u00e4, sill\u00e4 olimme jo oppineet ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Forum Romanumilla, ett\u00e4 vesikoristeet ja suihkul\u00e4hteet olivat t\u00e4rkeit\u00e4 muinaisen Rooman arkkitehtuurissa. Altaan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli puolittainen kupolirakennus, joka oli ollut keisarin ruokailuhuone. Sielt\u00e4 h\u00e4n pystyi avoimesti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vesialtaan ja sit\u00e4 reunustavat koristeveistokset ja pylv\u00e4ik\u00f6t. Itse ruokailutilassa oli sein\u00e4ss\u00e4 aukot, joita luultavasti olivat koristaneet mosaiikit, marmorilaatat tai veistokset sek\u00e4 pienet sein\u00e4n viert\u00e4 laskeutuvat vesiportaikot. My\u00f6hemmin n\u00e4imme my\u00f6s niin sanotuiksi kala-altaiksi kutsutut vesielementit, joiden oikea k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus on j\u00e4\u00e4nyt ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n

\"Canopus\"

Kanopus<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Villan kierroksen viimeisin, mutta muistettavin etappi, oli Teatro Marittimo eli keisarin yksityinen huvilasaareke vallihaudan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

\"Teattro

Teatro marittimo<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 kokonaisuus oli kompleksin kaunein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pehme\u00e4n muotonsa ja yksityiskohtiensa t\u00e4hden. Huomasinkin pit\u00e4v\u00e4ni py\u00f6re\u00e4st\u00e4 arkkitehtuurista, vaikkakin opin sen olevan suhteellisen ep\u00e4tavallinen rakennusmuoto. Panthenonissa sek\u00e4 Vestan temppeliss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin toki my\u00f6s py\u00f6re\u00e4t\u00e4 muotoa. Teatro Marittimosta l\u00f6ytyi my\u00f6s matkan hilpeyden aihe, sill\u00e4 keisarillinen yksityisk\u00e4ym\u00e4l\u00e4 oli paikannettu sielt\u00e4. Vaikka ik\u00e4 ja uusiok\u00e4ytt\u00f6 olivat verottaneet huvilan rakennuksen osia, oli niiss\u00e4 silti yh\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4 hyvin kokoluokka ja mahtipontisuus sek\u00e4 ennen kaikkea erilaiset muuraus- ja koristetekniikat kuten esimerkiksi opus mixtum<\/em>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Villa Adrianassa tarpomisen j\u00e4lkeen olimme lounaamme ansainneet. Tauon j\u00e4lkeen siirryimme Villa d\u2019Esteen.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n kohteillamme, Villa Adrianalla sek\u00e4 Villa d\u2019Estell\u00e4 oli parikin yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4. Osa Villa Adrianan l\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 ja materiaaleista kardinaali Ippolito d’Este uusiok\u00e4ytti omaan huvilaansa Villa d\u2019Esteen aiheuttaen entisest\u00e4\u00e4n tuhoa Villa Adrianan raunioilla. Rakennus itsess\u00e4\u00e4n oli monikerroksinen ja sis\u00e4lt\u00e4 hyvin kauniisti koristeltu mytologisin sek\u00e4 kristillisin aihein. Rakennus on valmistunut 1500-luvun loppupuolella, ja edustaa renessanssihuvilaa parhaimmillaan. Kuitenkin tajusimme, ett\u00e4 kohteen t\u00e4rkein n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ei l\u00f6ytynyt sis\u00e4lt\u00e4 vaan ulkoa rankkasateesta.<\/p>\n

\"Villa

Villa d’Este<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Pihalle avautui puistoalue, jota koristi erilaiset vesielementit, joiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei oltu kursailtu. Vaikka ulkona satoi kaatamalla, se ei pyyhkinyt erilaisten suihkul\u00e4hteiden ja vesiputousten vaikuttavuutta. Tajusimme, ett\u00e4 Italian kuumana kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 takapiha olisi paratiisi, ja arvuuttelimme my\u00f6s paikan vesilaskun suuruutta.<\/p>\n

\"Artemis\"<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kohteen hauskin kuriositeetti oli Artemis-jumalatarta esitt\u00e4v\u00e4veistos, jonka monista rinnoista suihkusi vett\u00e4. Minusta on ironista, ett\u00e4 kardinaalin huvilasta l\u00f6ytyi n\u00e4inkin paljon pakanallisia aiheita, mutta antiikin uudelleen l\u00f6yt\u00e4minen ja ihailu ovat toki ominaista renessanssille. N\u00e4imme my\u00f6hemmin saman Artemis-aiheen Vatikaanin museoissa, joka j\u00e4lleen konkretisoi aiheen olleen suosittu. Efesoksen Artemis symboloi hedelm\u00e4llisyytt\u00e4, ja oli hauskaa huomata, ett\u00e4 muitakin jumalattaria kuin Venusta k\u00e4ytettiin kuvaamaan hedelm\u00e4llisyytt\u00e4, kauneutta ja naiseutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuvat Pauliina Peippo Tammikuussa 2018 j\u00e4rjestetyn kulttuurihistorian Rooman opintomatkamme teemana oli Ker\u00e4ily, kierr\u00e4tys ja museointi. Italia, etenkin Rooma, osoittautui t\u00e4ydelliseksi kohteeksi eri aikakausien kerrostumien tutkimiseen, sill\u00e4 opimme, ett\u00e4 erityisesti rakennusmateriaalien, kuten esimerkiksi marmorin, uusiok\u00e4ytt\u00f6 on ollut tavallista antiikista l\u00e4htien. My\u00f6s monia rakennuksia on antiikista saakka entis\u00f6ity ja muutettu uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joista hyvin\u00e4 esimerkkej\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2630","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2630","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2630"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2630\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2630"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2630"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2630"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}