{"id":2642,"date":"2018-03-12T12:05:25","date_gmt":"2018-03-12T10:05:25","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2642"},"modified":"2018-03-12T12:05:25","modified_gmt":"2018-03-12T10:05:25","slug":"ennen-modernia-lukupiiri-suuri-kissamurha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/03\/12\/ennen-modernia-lukupiiri-suuri-kissamurha\/","title":{"rendered":"Ennen modernia lukupiiri: Suuri kissamurha"},"content":{"rendered":"

Ennen modernia- lukupiiri kokoontui toisen kerran k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Robert Darntonin teosta, The Great Cat Massacre<\/em> (1984), joka oli lukupiiril\u00e4isille jo entuudestaan tuttu, sill\u00e4 opiskelujen aikana teos on mainittu useaan otteeseen kulttuurihistorian klassikkona. Kirja koostuu viidest\u00e4 erillisest\u00e4 osasta, jotka esittelev\u00e4t 1700-luvun Ranskan ilmi\u00f6it\u00e4 mentaliteettihistorian ja antropologian n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Lukupiiriss\u00e4 k\u00e4sittelimme Darntonin kirjaa kappale kerrallaan, koska h\u00e4nen valitsemansa tutkimuskohteet olivat toisistaan hyvin erilaisia, mik\u00e4 toki rikastutti keskustelua, mutta sai sen my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 poikkeamaan sivuraiteille. Toisin kuin lukupiirin edellisen k\u00e4sittelyss\u00e4 olleen kirjan kohdalla (Vincent Croningin Ludvig XIV- Kuningas ja ihminen<\/em>), osa lukupiiril\u00e4isist\u00e4 oli paremmin valmistautunut siihen, ett\u00e4 Darntonin kirja on populaari teos. T\u00e4ll\u00f6in meill\u00e4 oli jo niin sanotusti \u201doikeanlaiset lukulasit\u201d silmill\u00e4, jonka kautta teoksen pohtiminen oli hedelm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Hanhiemon lastenlorut<\/h3>\n

Darnton esittelee ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa lastensatujen merkityst\u00e4 ja muuttunutta olemusta, ottaen huomioon esimerkiksi suullisen perinteen muuttuvuuden ja paikalliset vaihtelut tarinan kerronnassa. Lastensatujen kautta tulevat kuvaukset el\u00e4m\u00e4n lohduttomuudesta ja k\u00f6yhyydest\u00e4 her\u00e4ttiv\u00e4t lukupiiriss\u00e4 keskustelua. Pohdittiin muun muassa sit\u00e4, olisiko t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4n surullisuuden kuvaus tehty kuitenkin meid\u00e4n oman aikamme materiaalisista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. 1700-luvun Ranskassa el\u00e4neill\u00e4 ihmisill\u00e4 on pakostikin ollut erilaiset odotukset el\u00e4m\u00e4st\u00e4, kuin mit\u00e4 meill\u00e4 itsell\u00e4mme nyky\u00e4\u00e4n on. My\u00f6s vertauilukohtia Suomen 1700-luvun historiaan tehtiin, jolloin esille nousi ajatus Ranskan tilanteen yksil\u00f6llisyydest\u00e4, eli mitk\u00e4 saattoivat olla ne ekonomispoliittiset tilanteet, jotka tosiaan tekiv\u00e4t Darntonin valitsemasta aikakaudesta niin k\u00f6yh\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4nkuvasta surullisen.\u00a0 Selitykseksi tarjottiin my\u00f6s Darntonin itse esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 syyt\u00f6st\u00e4 aiemmille historioitsijoille, jotka olivat ehk\u00e4 tahattomastikin romantisoineet aikakauden el\u00e4m\u00e4\u00e4, jolloin Darnton on etsinyt omaan teokseensa toisen \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Suuri kissojen joukkomurha<\/h3>\n

Kappale painoty\u00f6l\u00e4isten suorittamasta kissojen joukkomurhasta, joka toimii my\u00f6s Darntonin koko teoksen otsikkona, oli oikein rikas huomioissaan ja her\u00e4tti monenlaisia mielipiteit\u00e4 ja ajatuksia, etenkin siit\u00e4, kuinka aika-, paikka- ja kulttuurisidonnaista huumori todellisuudessa voi olla. Otsikko itsess\u00e4\u00e4n oli kaikkien mielest\u00e4 eritt\u00e4in onnistunut, v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin lukijan mielenkiinnon her\u00e4tt\u00e4misess\u00e4. Toisaalta p\u00e4\u00e4dyimme my\u00f6s ohimennen pohtimaan kenen idea oli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 koko kirjan otsikkona? Vastausta ei varsinaisesti saatu aikaan, pujottelimme Darntonin itsens\u00e4 ja esimerkiksi h\u00e4nen kirjansa toimittajan v\u00e4lill\u00e4, mutta ainakin olimme yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 se oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen nerokas valinta kirjan markkinoin kannalta.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kuvan kissa ei liity tapaukseen. Kuva: Henna Karppinen-Kummunm\u00e4ki<\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 kappale sai muutenkin aikaan kiitosta esimerkiksi siit\u00e4, ettei siin\u00e4 m\u00e4ss\u00e4ilty sivutolkulla kissojen k\u00e4rsimyksell\u00e4 ja kidutuksella. Se toimii my\u00f6s hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten historiantutkijalla tulee olla taitoa k\u00e4sitell\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 asioita. T\u00e4m\u00e4n tiimoilta n\u00e4htiin my\u00f6s ansiona se, ett\u00e4 kissojen historialle annettiin konteksti, jonka kautta lukijalle tehtiin selv\u00e4ksi, ett\u00e4 v\u00e4kivalta kissoja kohtaan oli Darntonin kuvaamana aikana normaalia. Keskustelu siirtyi my\u00f6s siihen, miten kissat eiv\u00e4t varsinaisesti olisikaan kidutuksen kohde, vaan sijaisk\u00e4rsij\u00e4 ty\u00f6l\u00e4isten is\u00e4nt\u00e4perheen tilalla, jotka olivat muuten koskemattomissa. Karnevaaliperinne nousi my\u00f6s esille ja puhuimme niin kutsutusta \u201dpaineiden purkamisesta\u201d sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Keskustelu p\u00e4\u00e4ttyi yleiseen pohdintaan siit\u00e4, millainen v\u00e4limatka meill\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n humoristisena tallennettuun tarinaan, eli onko liian korostettua, ett\u00e4 emme ymm\u00e4rr\u00e4 tarinan huvittavuutta edes sen omassa kontekstissa. Toki lukijankin tulee huomata, ett\u00e4 Darntonin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kertomus, jonka Nicolas Contat kirjoitti tapahtuneesta, oli tallennettu l\u00e4hes 20 vuotta tapahtuneen j\u00e4lkeen, jolloin pohdimme my\u00f6s sit\u00e4, olisiko t\u00e4ss\u00e4 kyse \u201dvain\u201d hyv\u00e4n tarinan tallentamisesta.<\/p>\n

Porvarillinen maailmanj\u00e4rjestys ja Er\u00e4\u00e4n poliisin kansiot kielletyst\u00e4 kirjallisuudesta<\/h3>\n

Kolmas ja nelj\u00e4s kappale ohitettiin keskusteluissa hyvin nopeasti. Kolmatta kappeltta pidettiin luettelomaisuudessa kirjan tylsimp\u00e4n\u00e4 kappaleena. Toisaalta saimme aikaan keskustelua niin sanotusta kiipijyydest\u00e4, ajatuksesta siit\u00e4, miten oma asemaansa yhteiskunnassa voisi muuttaa. Ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in katsottuna jonkun toisen, kuten vaikka naapurin, aseman parantuminen on varmasti ollut negatiivista, koska siin\u00e4 tilanteessa on itsell\u00e4\u00e4n ollut jotain menetett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta oliko t\u00e4m\u00e4 tosiaan niin kamala ajatus niille, jotka olisivat voineet parantaa sosioekonomista asemaansa alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in? Vastauksen muodossa esitettiin seuraavaa: ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi edet\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in, on hyvin moderni. Se, ett\u00e4 oma naapuri saisi vaikka aatelisarvon, olisi maailmanj\u00e4rjestyksen j\u00e4rkkymist\u00e4.<\/p>\n

Nelj\u00e4nnen kappaleen kielletyn kirjan problemaattisuudesta her\u00e4tti jos jonkinlaisia ajatuksia. Pohdimme miten kirjailijan asema on ollut niin erilainen kuin nyky\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 omien totuttujen ajatusten sovittaminen Darntonin teoksen kontekstiin oli jopa haastavaa. Toisaalta kappale her\u00e4tti my\u00f6s jotain tuttuuden tunteita arkisista ongelmista, \u201dhyv\u00e4ll\u00e4 tavalla arkinen fiilis\u201d, kuten er\u00e4s lukupiiril\u00e4inen ilmaisi. Oli my\u00f6s kiinnostavaa pohtia kenelle luvun poliisitarkastaja oli tekstins\u00e4 loppujen lopuksi tarkoittanut, sill\u00e4 ne olivat paljon yksityiskohtaisempia, kuin mit\u00e4 ajan protokolla todellisuudessa olisi vaatinut.<\/p>\n

Diderotin Ensyklopedia ja Rousseaun lukijat<\/h3>\n

Uuden maailmanj\u00e4rjestyksen luomista k\u00e4sittelev\u00e4 kappale j\u00e4i lukupiirille ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ontoksi. Lukukokemuksena se oli v\u00e4h\u00e4n raskas. T\u00e4m\u00e4 ei ole syyt\u00f6s, mutta voidaan todeta, ett\u00e4 jos Darntonin kirja on tarkoitettu populaarinhistoriankirjoittamisen piiriin, t\u00e4m\u00e4 luku voi olla todella haastava lukijalle, jolla ei ole hyv\u00e4\u00e4 perusk\u00e4sityst\u00e4 filosofiasta ja filosofeista. Poiketen aiemmista luvuista, t\u00e4m\u00e4 kirjan viides kappale ei maalaa niin tarinallista kertomusta kuin esimerkiksi ensimm\u00e4iset kaksi lukua.<\/p>\n

Kirjan viimeinen luku esitteli kirjanker\u00e4ilij\u00e4 Jean Ransonin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 kirjallisuutta ja h\u00e4nen suhtautumistaan Rousseauhun. Lukupiiril\u00e4iset pohtivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kappale antoi hyvinkin l\u00e4mpim\u00e4n kuvan Ransonista, jonka kautta esiteltiin \u201dfanikulttuuria\u201d, tai ainakin t\u00e4ll\u00e4 sanalla voisi kuvailla Rousseaun lukijakuntaa omana aikanaan. Pohdimme my\u00f6s lukemisen prosessia, sit\u00e4 miten vierasta se voikin olla. Meid\u00e4n n\u00e4kemyksemme lukemisestakin on t\u00e4ysin kontekstisidonnainen ja t\u00e4m\u00e4 kappale haastoi ajatuksen siit\u00e4, ettei sek\u00e4\u00e4n ole niin universaali toimi, kuin helposti olettaisi. Menneisyys on vieras maa, vieras kulttuuri ja mik\u00e4\u00e4n ei ole universaalia, oli hieno p\u00e4\u00e4telm\u00e4, ja jos Darntonin kirja kiinnostaa, lukijan olisi hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ohjenuorana sit\u00e4 lukiessa.<\/p>\n

Lukupiirin risut ja ruusut Robert Darntonille<\/h3>\n

Lukupiiriin osallistujat antoivat paljon positiivista palautetta t\u00e4st\u00e4 kirjasta ja lukukokemuksesta yleens\u00e4. Toisin kuin provosoivasta otsikosta olettaisi, teos ei kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 liian h\u00e4iritsevi\u00e4 kuvauksia sen esittelemist\u00e4 aiheista, jotka voisivat vieraannuttaa lukijan tutuiksi koetuista asioista (esimerkiksi tarinat pahoista \u00e4itipuolista ensimm\u00e4isess\u00e4 kappaleessa ovat osaltaan raakoja, mutta ei liiaksi). Darntonin otetta h\u00e4nen teoksensa teemoihin arvostettiin, h\u00e4nell\u00e4 oli sopivaa itsekriittisyytt\u00e4 kaikkia eri aiheita l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n. Kuten er\u00e4s lukupiirist\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tiivisti: Darnton tekee selv\u00e4ksi, ettei ole absoluuttista tietoa ja t\u00e4m\u00e4 kirja on silt\u00e4 kannalta katsaus siihen, miten eri aiheita voidaan l\u00e4hesty\u00e4.<\/p>\n

Kun keskustelumme eksyi aikamatkustamisen alueelle, syntyi my\u00f6s lyhyt ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 me emme tosiaan voi k\u00e4yd\u00e4 keskustelua kuolleiden kanssa samalla tavoin \u00a0kuin el\u00e4vien, jolloin ymm\u00e4rt\u00e4isimme huumorintajun subjektiivisen luonteen. Voimme kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 Darntonin esitt\u00e4m\u00e4t tarinat konstruktioina siit\u00e4, mik\u00e4 on voinut olla ja miten sit\u00e4 on voitu lukea.<\/p>\n

Lukukokemuksen kannalta alaviitteiden poissaolo koettiin mukavana tekij\u00e4n\u00e4, vaikka tiettyihin kohtiin selitt\u00e4vi\u00e4kin viitteit\u00e4 toivottiin. Kirjassa olleet sulkujen sis\u00e4lle laitetut pitk\u00e4t selitykset koettiin ajatuksia keskeytt\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4. Kaikki olivat yht\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Darntonin analyyseista sai nopeasti kiinni h\u00e4nen ajatusprosessinsa tulokset, jonka kautta tekstin seuraaminen oli suurimmaksi osaksi vaivatonta. Toisaalta pohdimme my\u00f6s, olisiko kappaleiden loppuun sijoitetut l\u00e4hdeaineistoa selitt\u00e4v\u00e4t osat voitu sijoittaa keskemm\u00e4lle teksti\u00e4 kappaleiden lopun sijaan.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan, lukupiirimme nautti kirjan lukemisesta. Se her\u00e4tti mielenkiintoista keskustelua ja helposti pystyimme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi teos on kulttuurihistorian klassikoksi tituleerattu. Mit\u00e4 tulee populaarinhistoriantutkimuksen kirjoittamiseen, teos on onnistunut helppolukuisuudessaan, vaikka se v\u00e4lill\u00e4 syyllistyykin luettelomaisuuteen ja historiantutkijoiden name-droppailuun, joka saattaa menn\u00e4 ohi lukijalta, jolla ei ole edes jonkin verran alustavaa tietoa historiantutkimuksesta tai sen tunnetuimmista tutkijoista. Toisaalta, jos lukija ohittaa n\u00e4m\u00e4 kohdat vain sanahelin\u00e4n\u00e4 ja jatkaa tarinamuotoisesti kirjoitettua Darntonin teksti\u00e4, The Great Cat Massacre<\/em> on hyv\u00e4 lukukokemus niin tavalliselle lukijalle, kuin historianopiskelijallekin.<\/p>\n

Ennen modernia-lukupiiril\u00e4iset<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen modernia- lukupiiri kokoontui toisen kerran k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n Robert Darntonin teosta, The Great Cat Massacre (1984), joka oli lukupiiril\u00e4isille jo entuudestaan tuttu, sill\u00e4 opiskelujen aikana teos on mainittu useaan otteeseen kulttuurihistorian klassikkona. Kirja koostuu viidest\u00e4 erillisest\u00e4 osasta, jotka esittelev\u00e4t 1700-luvun Ranskan ilmi\u00f6it\u00e4 mentaliteettihistorian ja antropologian n\u00e4k\u00f6kulmista. Lukupiiriss\u00e4 k\u00e4sittelimme Darntonin kirjaa kappale kerrallaan, koska h\u00e4nen valitsemansa tutkimuskohteet […]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2642","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2642"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2642\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2642"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2642"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2642"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}