{"id":2647,"date":"2018-03-20T12:26:28","date_gmt":"2018-03-20T10:26:28","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2647"},"modified":"2018-03-20T12:26:28","modified_gmt":"2018-03-20T10:26:28","slug":"pala-palalta-fosse-ardeatine-ja-alessandro-portellin-tapaaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/03\/20\/pala-palalta-fosse-ardeatine-ja-alessandro-portellin-tapaaminen\/","title":{"rendered":"Pala palalta \u2013 Fosse Ardeatine ja Alessandro Portellin tapaaminen"},"content":{"rendered":"

Teksti Ida Ij\u00e4s<\/strong><\/p>\n

Opintomatkallamme Roomassa paneuduimme p\u00e4\u00e4asiassa antiikkiin ja keskiaikaan. Mielenkiintoisena sivujuonteena l\u00e4pi koko kaksiviikkoisemme kulki kuitenkin toisen maailmansodan aikainen Rooma, ja erityisesti traagiset Fosse Ardeatinen tapahtumat.<\/p>\n

Lienee parasta aluksi palauttaa mieliin, mist\u00e4 on kyse. Maaliskuun 23. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1944 saksalaisten miehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Roomassa suoritettiin attentaatti. Vastarintaliikkeen ryhmittym\u00e4 Gruppi di Azione Patriottica <\/em>(GAP) r\u00e4j\u00e4ytti Via Rasellalla lakaisukoneeksi naamioidun pommin, joka surmasi 33 saksalaisen poliisiyksik\u00f6n miest\u00e4. Saksalaisten reagointi oli nopeaa: jokaista surmattua saksalaismiest\u00e4 kohti otettiin kiinni kymmenen roomalaista. Loppuen lopuksi 335 miest\u00e4 vietiin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Via Ardeatinen varrella oleviin louhoksiin ja ammuttiin.<\/p>\n

Kosketuksemme tapahtumiin eteni ik\u00e4\u00e4n kuin nurinkurisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4, sill\u00e4 vierailimme heti ensimm\u00e4iseksi Fosse Ardeatinen muistomerkill\u00e4. Voin rehellisesti my\u00f6nt\u00e4\u00e4, etten tuntenut paikkaa ja sen historiaa kovinkaan hyvin. Muistomerkin 335 riviss\u00e4 makaavaa hauta-arkkua tekiv\u00e4t l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutuksen, mutta koko tapahtuman merkitys ja laajuus eiv\u00e4t viel\u00e4 tuolloin t\u00e4ysin valjenneet minulle.<\/p>\n

Palapeli alkoi rakentua, kun p\u00e4\u00e4simme samana iltana tapaamaan muistitietoon erikoistunutta tutkijaa Alessandro Portellia h\u00e4nen ty\u00f6huoneellaan Trasteveressa. Portelli on tutkinut roomalaisten kollektiivista muistia ja yksil\u00f6llisi\u00e4 muistoja Fosse Ardeatinen tapahtumista kirjassaan K\u00e4sky on t\u00e4ytetty \u2013 Historia, muisti ja veril\u00f6yly Roomassa 1944<\/em> ( L`ordine \u00e8 gi\u00e0 stato eseguito, 1999)<\/p>\n

\"K\u00e4sky<\/p>\n

Portellin pit\u00e4m\u00e4 puheenvuoro yhdisti vaikuttavasti akateemisen tutkimustiedon ja tunteellisen tarinallisuuden. H\u00e4n puhui maaliskuun 1944 tapahtumista koko Rooman yhteisen\u00e4 tragediana. Miesten joukossa oli nuoria, vanhoja, juutalaisia, ateisteja, kauppiaita ja lakimiehi\u00e4. He olivat kotoisin ymp\u00e4ri Roomaa, osa jopa kauempaa. Surmattujen miesten taustojen moninaisuus on osaltaan luonut tapahtumista kollektiivisen muiston koko kaupungille.<\/p>\n

Yhteisen muiston lis\u00e4ksi Portelli halusi tuoda esiin my\u00f6s yksil\u00f6lliset, kesken\u00e4\u00e4n erilaiset n\u00e4k\u00f6kulmat. H\u00e4n kertoi haastatelleensa niin surmattujen miesten l\u00e4hiomaisia ja sukulaisia, partisaaneja kuin 90-luvun yliopisto-opiskelijoitakin. Mielenkiintoista oli kuulla, miten monille nuorille roomalaisille Fosse Ardeatine oli k\u00e4sitteen\u00e4 aivan tuntematon, kun taasen monille vanhemmille se merkitsi erottamatonta ja kipe\u00e4\u00e4 osaa omassa menneisyydess\u00e4.<\/p>\n

Omien sanojensa mukaan Portelli halusi kirjansa avulla my\u00f6s osoittaa, miten yhteis\u00f6n yhteinen muisti voi joskus erehty\u00e4. H\u00e4nen mukaansa Roomassa on el\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n yleinen harhakuvitelma siit\u00e4, kuinka Via Ardeatinen louhosten tapahtumat olisi voitu est\u00e4\u00e4, jos partisaanit olisivat ilmoittautuneet saksalaisille. Moni uskoo kiven kovaan muistavansa, kuinka saksalaiset jopa viikkojen ajan vaativat Via Rasellan iskun tekij\u00f6it\u00e4 ilmoittautumaan, tai muuten he toimeenpanisivat koston. Syy Fosse Ardeatinesta on Portellin mukaan monien roomalaisten mieliss\u00e4 siirretty saksalaisilta partisaaneille, jotka eiv\u00e4t tunnustaneet tekoaan.<\/p>\n

Todellisuudessa mit\u00e4\u00e4n vaatimusta ei esitetty. Via Ardeatinen laukaukset ammuttiin alle vuorokausi partisaanien attentaatin j\u00e4lkeen. J\u00e4lkik\u00e4teen Rooman saksalaishallinto antoi tiedotteen teloituksista, jossa he ilmoittivat kuinka \u201dk\u00e4sky on jo t\u00e4ytetty\u201d.<\/p>\n

Tapaamisemme lopuksi Portelli kehotti meit\u00e4 vierailemaan Via Tassolla museossa nimelt\u00e4\u00e4n Museo storico della Liberazione \u2013 Roma, <\/em>mik\u00e4li haluaisimme tutustua aiheeseen viel\u00e4 syvemmin. Ja meh\u00e4n halusimme.<\/p>\n

\"Via

Via Rasellalla yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t attentaatin j\u00e4ljet (kuva Sanni Lumikko)<\/p><\/div>\n

Vapaasti suomennettuna Rooman vapautumisen historiallinen museo (paremmin italiaa taitavat voivat korjata) on perustettu tiloihin, joissa SS-joukot pitiv\u00e4t ja kiduttivat Italian vastarintaliikkeen partisaaneja. Museo koostui useassa kerroksessa olevista huoneista, joissa kerrottiin toisen maailmansodan aikaisen Rooman vaiheista etenkin Rooman juutalaisten, vastarintaliikkeen ja Fosse Ardeatinelle p\u00e4\u00e4tyneiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Traagisin osa museota olivat sellit, joissa kidutettavia miehi\u00e4 pidettiin. Sellien sein\u00e4t olivat t\u00e4ynn\u00e4 vankien kirjoittamia runoja, avunhuutoja ja piirroksia. Samoista selleist\u00e4 oli maaliskuun 24. p\u00e4iv\u00e4 haettu noin 70 miest\u00e4 Via Ardeatinelle viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

V\u00e4hitellen muodostunut palapelimme t\u00e4ydentyi viimein, kun astelimme viimeisen\u00e4 opintop\u00e4iv\u00e4n\u00e4mme Via Rasellalle. Toisen maailmansodan j\u00e4lki\u00e4 on Roomassa kuulemma paljon korjailtu ja peitetty, mutta Via Rasellalla ne n\u00e4kyiv\u00e4t yh\u00e4. Rakennusten seiniss\u00e4 mustina ammottaneet luodinj\u00e4ljet viestiv\u00e4t, kuinka kadun tapahtumia ja niiden seurauksia ei haluta unohtaa.<\/p>\n

Kirjoittaja jatkoi aiheeseen tutustumista koto-Suomessa lukemalla Portellin kirjan, jota voi suositella l\u00e4mpim\u00e4sti kaikille muillekin kiinnostuneille!<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti Ida Ij\u00e4s Opintomatkallamme Roomassa paneuduimme p\u00e4\u00e4asiassa antiikkiin ja keskiaikaan. Mielenkiintoisena sivujuonteena l\u00e4pi koko kaksiviikkoisemme kulki kuitenkin toisen maailmansodan aikainen Rooma, ja erityisesti traagiset Fosse Ardeatinen tapahtumat. Lienee parasta aluksi palauttaa mieliin, mist\u00e4 on kyse. Maaliskuun 23. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1944 saksalaisten miehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Roomassa suoritettiin attentaatti. Vastarintaliikkeen ryhmittym\u00e4 Gruppi di Azione Patriottica (GAP) r\u00e4j\u00e4ytti Via Rasellalla […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2647","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2647"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2647"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2647"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}