{"id":2653,"date":"2018-03-31T16:41:43","date_gmt":"2018-03-31T13:41:43","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2653"},"modified":"2018-03-31T16:41:43","modified_gmt":"2018-03-31T13:41:43","slug":"markku-into-luokkatoveri-yli-60-vuoden-takaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/03\/31\/markku-into-luokkatoveri-yli-60-vuoden-takaa\/","title":{"rendered":"Markku Into \u2013 luokkatoveri yli 60 vuoden takaa"},"content":{"rendered":"

Keijo Virtanen<\/strong> muisteli\u00a0Markku Intoa (20.10.1945\u20137.1.2018) t\u00e4m\u00e4n muistomatineassa 18.2.2018 Turun kaupunginkirjastossa:<\/p>\n

Aloitimme oppikoulun Naantalin Yhteiskoulussa syyslukukauden 1956 alusta Maijam\u00e4en upouudessa koulurakennuksessa, jossa Naantalin lukio toimii edelleen. N\u00e4k\u00f6kulmani t\u00e4ss\u00e4 ja yhteyteni Markkuun on siis sek\u00e4 ajallisesti eritt\u00e4in pitk\u00e4 ett\u00e4 toisenlainen kuin h\u00e4neen yleens\u00e4 kohdistuva tarkastelu runoilijana ja kirjailijana. Olen tosin matkan varrella lukenut hiukan sek\u00e4 h\u00e4nen runouttaan ett\u00e4 h\u00e4nen toimintaansa sivuavia kirjoituksia. Esimerkiksi t\u00e4t\u00e4 tilaisuutta varten kertasin Matti Komulaisen ja Petri Lepp\u00e4sen kirjaa U:n aurinko nousi l\u00e4nnest\u00e4. Turun undergroundin historia<\/em> (2009).<\/p>\n

Selvitimme molemmat oppikoulun ylioppilaaksi tuloon asti (1964) vuosi ja luokka -periaatteella. Siihen aikaan luokalle j\u00e4\u00e4minen ja ylioppilaskirjoituksissa reputtaminen oli aivan yleist\u00e4. Vaikka Raisiossa aloitettiin yhteiskoulu jo vuonna 1957, Markku ja muistaakseni useimmat muutkin raisiolaiset ainakin meid\u00e4n luokallamme jatkoivat koulun k\u00e4ynti\u00e4 Naantalissa.<\/p>\n

Jo nuorena poikana minulle ja meille muodostui pysyv\u00e4ksi osoittautunut n\u00e4kemys Markusta. H\u00e4n oli avoin ja vilkas, mutta samalla tarkka, s\u00e4ntillinen ja koulun k\u00e4ymisest\u00e4\u00e4n sek\u00e4 muista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioistaan huolehtiva. T\u00e4m\u00e4 oli varmaan paljolti perua kotikasvatuksesta, josta siit\u00e4kin h\u00e4n varsin avoimesti puhui. Huolimatta avoimuudestaan h\u00e4nt\u00e4 ei koskaan kiusattu \u2013 pikemminkin p\u00e4invastoin. H\u00e4ness\u00e4 n\u00e4kyiv\u00e4t jo silloin luokkamme sankaruuden ainekset, jotka vain vahvistuivat, kun h\u00e4nest\u00e4 kouluvuosien j\u00e4lkeen tuli tunnettu kirjallinen hahmo.<\/p>\n

Nykyisin\u00e4 br\u00e4nd\u00e4yksen aikoina voisi todeta, ett\u00e4 Markulla oli jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti hyv\u00e4 nimi: Into, Markku Vesa Milton. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Milton Into oli syntynyt Floridassa. Kun esimerkiksi vuonna 1958 ilmestyi Mauri Sariolan dekkari Leiv\u00e4t\u00f6n p\u00f6yt\u00e4 on katettu<\/em>, p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Olavi Susikoski poltti Miltonia.<\/p>\n

Keit\u00e4 keit\u00e4 kahvinkeitin ja muita levyj\u00e4<\/strong><\/p>\n

Markun kotona oli levysoitin jo ennen kuin itse sain omani 1950\u20131960 -lukujen taitteessa. Siin\u00e4 vaiheessa lainasimme muutaman kerran toistemme single-levyj\u00e4. Yksi Markun levyist\u00e4 \u2013 ja t\u00e4m\u00e4n muistan hyvin \u2013 oli Randy Randolph -nimisen laulajan kappale Percolator (1958). Kuuntelin sen useamman kerran, koska sen t\u00e4ytyi olla hyv\u00e4 levy \u2013 olihan se julkaistu samalla RCA-levymerkill\u00e4 kuin Elvis Presleyn kappaleet. Vuonna 1974 Markku sitten levytti sanoittamansa suomenkielisen version Keit\u00e4 keit\u00e4 kahvinkeitin (Love Records). T\u00e4st\u00e4 historiasta Markku kertoi meille luokkakokouksessamme lokakuun lopulla 2015 Naantalin Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlien yhteydess\u00e4.<\/p>\n

\"Keita\u0308<\/p>\n

On hyv\u00e4 todeta, ett\u00e4 Markunkin kohdalla kaikki alkaa aina jostakin. Kyll\u00e4 h\u00e4nenkin levyjens\u00e4 joukossa oli siin\u00e4 vaiheessa ajan nuorisoidolien kuten Fabianin levyj\u00e4. Detaljina muistan, miten sain itsellenikin hiukan nostetta Markun ja muutamien muiden silmiss\u00e4. Tanskalainen kitaristi J\u00f6rgen Ingmann onnistui saamaan varsin miedolla versiolla Apache-kappaleesta huippuhitin Yhdysvalloissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1961 (Billboardin listalla kakkosena kahden viikon ajan). Se menestyi my\u00f6s Suomessa osin varmaan my\u00f6s siksi, ett\u00e4 singlen toisella puolella oli toinen hitti, Pepe. Levyn ostaja sai v\u00e4hill\u00e4 rahoillaan siis kaksi k\u00e4rp\u00e4st\u00e4 yhdell\u00e4 iskulla. Markulle lainaamieni levyjen joukossa olivat The Shadows -yhtyeen Apache ja kitaristi Duane Eddyn Pepe \u2013 kummassakin kunnon rock-poljento. Markku levitti hiukan sanaa hienoista valinnoistani. Ainakin toisen n\u00e4ist\u00e4 singleist\u00e4 olin ehk\u00e4 puolivahingossa ostanut naantalilaisesta Heikel\u00e4n s\u00e4hk\u00f6liikkeest\u00e4, joka oli paikkakunnan ainoa \u201dlevykauppa\u201d, tosin valikoimiltaan suppea.<\/p>\n

Oma muistikuvani Markun runoilijamin\u00e4n alkamisesta on noin syksylt\u00e4 1962, siis toiselta lukioluokalta. Naantalin Urheilutalo oli noihin aikoihin suosittu tanssipaikka lauantai-iltaisin. Siell\u00e4 h\u00e4n veti taskustaan ainakin minulle ensimm\u00e4isen kerran paperille kirjoittamansa runon ja varmaan pyysi kommenttiakin. Tilanne siin\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei ollut kaikkein otollisin analyysin tekemiseen, joten en muista tekstin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Mutta siit\u00e4 se l\u00e4hti.<\/p>\n

Turun yliopistossa ja kulttuurihistoriassa<\/strong><\/p>\n

Markku aloitti historian opiskelun Turun yliopistossa heti 1964. Itse menin ensin suorittamaan asevelvollisuutta. Hetken aikaa ehdimme kuitenkin olla samanaikaisesti historian opiskelijoina Turun yliopistossa. Sittemmin Markku vaihtoi \u00c5bo Akademiin ja alkoi opiskella kirjastonhoitajaksi. Siit\u00e4 tulikin h\u00e4nen pysyv\u00e4 ty\u00f6uransa Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastossa.<\/p>\n

1970-luku oli hiljaiseloa yhteydenpidossa. Markun taiteilijuus l\u00e4hti lentoon, ja itse olin Yhdysvalloissa ja Kanadassa tutkimassa suomalaisten siirtolaisten vaiheita pitkin koko vuosikymment\u00e4. Mutta kun aloin hoitaa Turun yliopistossa kulttuurihistorian professorin virkaa vuoden 1983 alusta, otin yhteytt\u00e4 Markkuun, ja kysyin, olisiko h\u00e4n kiinnostunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luentosarjan vastakulttuuri-ilmi\u00f6ist\u00e4. Ehdotus kiinnosti h\u00e4nt\u00e4, vaikka h\u00e4n oli varsin empiv\u00e4inen.\u00a0 Kannustin h\u00e4nt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n uuteen aluevaltaukseen mm. kertomalla, ett\u00e4 luennoista maksetaan normaalit palkkiot.<\/p>\n

Luentosarja Vastakulttuurit ja niiden kirjallisuustieteelliset ilmentym\u00e4t toteutui heti syyslukukaudella 1983 sek\u00e4 uudestaan hieman my\u00f6hemmin. Markku laati luentosarjaansa varten luentorungonkin, jonka sain k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ni silloiselta opiskelijalta, nykyiselt\u00e4 kulttuurihistorian tutkijalta ja opettajalta Paavo Oinoselta. Luentosarja oli luentorungon mukaan laaja-alainen ja monipuolinen, esimerkkin\u00e4 vaikkapa osio taiteen semiotiikasta, jossa h\u00e4n kirjoitti k\u00e4sittelev\u00e4ns\u00e4 erityisesti seuraavia ajattelijoita: Roland Barthes, Umberto Eco, Kari Aronpuro, Min\u00e4.<\/p>\n

\"Screen

Markku Innon luennon synopsis vuodelta 1983.<\/p><\/div>\n

Paljon my\u00f6hemmin Markku laati juhlarunon Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan uudisrakennuksen Publicumin vihki\u00e4isiin (4.10.2002).<\/p>\n

En ole mitenk\u00e4\u00e4n syv\u00e4llisesti perehtynyt runouteen, mutta Markun laajan tuotannon runoja olen jonkin verran lukenut mm. siksi, ett\u00e4 olen joitakin h\u00e4nen teoksiaan saanut heti tuoreeltaan. Omistuskirjoitukset ovat hyvin markkumaisia, esimerkkin\u00e4 50-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4ni vuonna 1995 h\u00e4nelt\u00e4 saamani uutuuskirja Mies ja painovoima<\/em>. Prunoja: Fifty mik\u00e4 Fifty!?<\/p>\n

Luokkakokoukset yhteydenpidon ydint\u00e4<\/strong><\/p>\n

Koululuokkamme tapaamiset (luokkakokoukset) 1970-luvun lopulta l\u00e4htien ovat olleet hyvin olennainen osa Markun yhteydenpitoa luokkatovereihin. Niit\u00e4 on pidetty s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin sit\u00e4 kiihtyv\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 tahdilla, mit\u00e4 enemm\u00e4n meille on ik\u00e4\u00e4 karttunut. N\u00e4ihin tapaamisiin ovat osallistuneet sek\u00e4 keskikoulusta ett\u00e4 ylioppilaiksi valmistuneet. Markku osallistui n\u00e4ihin hyvin aktiivisesti, ellei h\u00e4n sattunut olemaan kirjamessuilla ulkomailla, kirjailijakurssilla Yhdysvaltojen Iowassa tai etenkin viime vuosina Suomen Rooman Instituutissa Villa Lantessa.<\/p>\n

\"Markku_Into_IMG_0797_C\"

Markku Into Turun kirjamessuilla. Kuva: Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Viimeiset yhteiset luokkakokoukset koimme riemuylioppilaina (siis 50 vuotta ylioppilaaksi tulon j\u00e4lkeen) kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014 sek\u00e4 vuoden 2015 lokakuussa, jolloin Naantalin Yhteiskoulu t\u00e4ytti 100 vuotta. H\u00e4nell\u00e4 ja minulla oli Turussa asuvina tapana usein tulla tai menn\u00e4 luokkakokoukseen yhteisell\u00e4 kyydill\u00e4. Syyskuun 2017 luokkakokoukseen, joka j\u00e4rjestettiin Rym\u00e4ttyl\u00e4ss\u00e4, valmistauduin hein\u00e4kuussa siten, ett\u00e4 soitin taas Markulle ja ehdotin yhteist\u00e4 kyyti\u00e4. Silloin h\u00e4n kertoi sairastumisestaan, mutta sovimme, ett\u00e4 otan yhteytt\u00e4 viel\u00e4 elokuun lopulla, jos h\u00e4nen kuntonsa sallii luokkakokoukseen osallistumisen. H\u00e4n joutui kuitenkin kertomaan minulle, ettei h\u00e4n pysty l\u00e4htem\u00e4\u00e4n tapaamiseen.<\/p>\n

Syyskuun 2017 luokkakokouksessa sovimme, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien tapaamme luokkakokouksessa vuosittain ilman erillist\u00e4 kutsua aina alkukes\u00e4st\u00e4 tiettyn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Naantalin Merisalissa. Markku tulee olemaan ensi kes\u00e4n tapaamisessa keskeisesti muistoissamme. Minulle ja monille muillekin meist\u00e4 h\u00e4n oli aina Markku, ei Untsu tai jotain muuta sellaista. Taiteilijuus edesauttoi sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tuli luokkamme sankari, mutta olisi h\u00e4n sit\u00e4 ollut valoisan persoonansa ansiosta muutenkin.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keijo Virtanen muisteli\u00a0Markku Intoa (20.10.1945\u20137.1.2018) t\u00e4m\u00e4n muistomatineassa 18.2.2018 Turun kaupunginkirjastossa: Aloitimme oppikoulun Naantalin Yhteiskoulussa syyslukukauden 1956 alusta Maijam\u00e4en upouudessa koulurakennuksessa, jossa Naantalin lukio toimii edelleen. N\u00e4k\u00f6kulmani t\u00e4ss\u00e4 ja yhteyteni Markkuun on siis sek\u00e4 ajallisesti eritt\u00e4in pitk\u00e4 ett\u00e4 toisenlainen kuin h\u00e4neen yleens\u00e4 kohdistuva tarkastelu runoilijana ja kirjailijana. Olen tosin matkan varrella lukenut hiukan sek\u00e4 h\u00e4nen runouttaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,7],"tags":[49,94],"class_list":["post-2653","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","category-yleiset","tag-in-memoriam","tag-markku-into","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2653","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2653"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2653\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}