{"id":2658,"date":"2018-04-04T18:03:14","date_gmt":"2018-04-04T15:03:14","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2658"},"modified":"2018-04-04T18:03:14","modified_gmt":"2018-04-04T15:03:14","slug":"ennen-modernia-teksteista-rakennettu-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/04\/04\/ennen-modernia-teksteista-rakennettu-kaupunki\/","title":{"rendered":"Ennen modernia: Teksteist\u00e4 rakennettu kaupunki"},"content":{"rendered":"<p>Keskustelimme t\u00e4ll\u00e4 kertaa lukupiiriss\u00e4 Panu Savolaisen v\u00e4it\u00f6skirjasta <em>Teksteist\u00e4 rakennettu kaupunki: julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1740\u20131810 <\/em>(Sigillum, Turku 2017). Kirja k\u00e4sittelee Turun kaupungin tiloja ja tilallisuutta 1700-luvulta 1800-luvun alkuun.<\/p>\n<p>Totesimme keskustelumme aluksi, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n tilan k\u00e4sitett\u00e4 ja tilallisuutta monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n julkisen ja yksityisen tilan k\u00e4sitteiden haastavuutta. Keskustelua her\u00e4tti my\u00f6s se, kenelle kirja on tarkalleen ottaen suunnattu, sill\u00e4 siit\u00e4 l\u00f6ytyy aineksia monen eri tieteenalan suuntaan. Lukupiiril\u00e4iset olivat my\u00f6s kiinnitt\u00e4neet v\u00e4it\u00f6skirjassa huomiota siihen, ett\u00e4 Savolaisen arkkitehtitausta n\u00e4kyi kirjassa hauskalla tavalla. Kirjassa havaittavat lukuisat eri arkiel\u00e4m\u00e4n tarinat ja n\u00e4k\u00f6kulmat turkulaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n saivat my\u00f6s kehuja lukupiiril\u00e4isilt\u00e4.<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/04\/20180404_094317.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-2659\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/04\/20180404_094317.jpg?w=225\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" \/><\/a><\/p>\n<p>Keskustelu siirtyi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen erilaisten arkistomateriaalien tutkimukseen: miten niit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nykyaikana sek\u00e4 mahdollisesti tulevaisuudessa. Arkistojen k\u00e4sittelyst\u00e4 keskustelussa siirryttiin krouvien pariin. On mielenkiintoista huomata historiaa tutkittaessa, kuinka jotkin asiat eiv\u00e4t muutu sadoissa vuosissakaan. 1700- ja 1800-luvun runsaslukuisten krouvien tilalla on nykyajan Turussa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 baareja ja anniskeluravintoloita ja v\u00e4it\u00f6skirjassa mainitut humalaiset h\u00e4iri\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymiset ovat tuttu n\u00e4ky nykyajan Turun viikonloppuiltoina. Lukupiiril\u00e4iset my\u00f6s pitiv\u00e4t pubien historiantutkimusta mielenkiintoisena n\u00e4k\u00f6kulmana kaupunkihistorian tarkasteluun. Krouvien tarkastelun yhteydess\u00e4 tarkastelimme my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjan aistihistoriallista n\u00e4k\u00f6kulmaa Turun y\u00f6lliseen \u00e4\u00e4nimaailmaan, jota lukupiiril\u00e4iset pitiv\u00e4t kiinnostavana seikkana.<\/p>\n<div id=\"attachment_2660\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/04\/luostarinmc3a4ki_handicrafts_museum.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2660\" class=\"size-medium wp-image-2660\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/04\/luostarinmc3a4ki_handicrafts_museum.jpg?w=300\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-2660\" class=\"wp-caption-text\">Turun Luostarinm\u00e4en k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismuseon rakennuksia. Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjan visuaalisuus ker\u00e4si kehuja kirjassa k\u00e4ytettyjen kuvien ja karttojen muodossa. Lukupiirin session loppuosassa keskustelunaiheet poukkoilivat aiheesta toiseen. Aiheita olivat muun muassa v\u00e4it\u00f6skirjan inspiroimat mahdolliset opinn\u00e4yteaiheet, naisten asema 1700- ja 1800-luvuilla, turkulaisten asumismuodot, sek\u00e4 erilaiset historialliset Turun kohteet. Lopuksi lukupiiriss\u00e4 todettiin, ett\u00e4 nykyajan turkulainen saattaa viihty\u00e4 hyvin Savolaisen v\u00e4it\u00f6skirjan parissa. Kirja kuvailee hyvin vuosisatojen takaista Turkua l\u00e4htein\u00e4 toimivien tekstien pohjalta, mihin v\u00e4it\u00f6skirjan nimikin pohjautuu.<\/p>\n<p><em>Ennen modernia-lukupiiril\u00e4iset<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustelimme t\u00e4ll\u00e4 kertaa lukupiiriss\u00e4 Panu Savolaisen v\u00e4it\u00f6skirjasta Teksteist\u00e4 rakennettu kaupunki: julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 1740\u20131810 (Sigillum, Turku 2017). Kirja k\u00e4sittelee Turun kaupungin tiloja ja tilallisuutta 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Totesimme keskustelumme aluksi, ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n tilan k\u00e4sitett\u00e4 ja tilallisuutta monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n julkisen ja yksityisen tilan k\u00e4sitteiden haastavuutta. Keskustelua her\u00e4tti [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2658","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2658","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2658"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2658\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2658"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2658"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2658"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}