{"id":2667,"date":"2018-04-12T13:34:50","date_gmt":"2018-04-12T10:34:50","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2667"},"modified":"2018-04-12T13:34:50","modified_gmt":"2018-04-12T10:34:50","slug":"ennen-modernia-lukupiiri-eettista-historiantutkimusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/04\/12\/ennen-modernia-lukupiiri-eettista-historiantutkimusta\/","title":{"rendered":"Ennen modernia lukupiiri: eettist\u00e4 historiantutkimusta"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa lukupiirimme k\u00e4sittelyvuorossa oli Kirsi Vainio-Korhosen artikkeli <em>Vastuullinen historia<\/em> teoksesta <em>Historiantutkimuksen etiikka <\/em>(2017). Lukupiiril\u00e4iset vertasivat artikkelia aiemmin luettuihin teoksiin ja niist\u00e4 tehtyihin huomioihin. Pohdittiin kuinka hyvin ne t\u00e4yttiv\u00e4t historiantutkimuksen eettiset vaatimukset. Aiheesta esitettiin paljon erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja mielipiteit\u00e4. Vaikka olimme suurimmaksi osaksi samaa mielt\u00e4 Vainio-Korhosen kanssa historiantutkijan vastuusta, my\u00f6s eri\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4 esiintyi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"  wp-image-2668 aligncenter\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/04\/20180404_094338.jpg\" alt=\"20180404_094338\" width=\"255\" height=\"340\" \/><\/p>\n<p>Olimme varsin yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jonkinn\u00e4k\u00f6inen historiantutkimuksen etiikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 kurssi olisi hyv\u00e4 olla pakollinen jo perus- tai aineopinnoissa. Oli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata, kuinka my\u00f6h\u00e4\u00e4n historiantutkimuksen eettisest\u00e4 puolesta on oikeastaan alettu keskustelemaan, saati sitten opettamaan. Vainio-Korhosen artikkelista selvisi muun muassa se, ett\u00e4 etiikkakurssi on tullut pakolliseksi jatko-opiskelijoille vasta vuonna 2016. Kandidaatintutkintoon ei toistaiseksi sis\u00e4lly mink\u00e4\u00e4nlaista vastaavaa kurssia, tosin tutkimusetiikasta puhutaan monilla kursseilla sivuten. Vainio-Korhonen on itsekin luennoinut pit\u00e4mill\u00e4\u00e4n kursseilla tutkimusetiikan merkityksest\u00e4.<\/p>\n<p>Historiantutkimuksessa kohdataan kuitenkin monissa tapauksissa erilaisia eettisi\u00e4 ongelmia kuin esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 keskustellaan el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4 koskettavista moraalisista kysymyksist\u00e4, suurin osa historiantutkimuksen kohteista on kuollut jo vuosisatoja sitten. Erityist\u00e4 verrattuna historiantutkimukseen on se, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen eettinen pohdinta on alkanut viimeist\u00e4\u00e4n antiikin aikana, muun muassa Hippokrateen valan muodossa. Historiantutkimuksessa ja -opiskelussa on sen sijaan jossain m\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 sivuuttaa eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Kun puhumme vanhemmista ajoista (ennen 1800-lukua), useimmille tulee helposti mieleen, ettei kuolleille voi tuottaa vahinkoa tai pahoittaa heid\u00e4n mielt\u00e4\u00e4n sill\u00e4 mit\u00e4 historiantutkijat nyky\u00e4\u00e4n kirjoittavat. Mahdolliset tutkimuskohteelle l\u00e4heiset ihmiset ovat my\u00f6s kuolleet.<\/p>\n<p>Vainio-Korhonen on kuitenkin eri mielt\u00e4. H\u00e4nen mukaansa 1700-luvun ihmisi\u00e4 tulee kohdella kunnioittavasti, vaikka lait eiv\u00e4t tarjoakaan heille samanlaista yksityisyydensuojaa, kuin elossa oleville ihmisille. Vainio-Korhonen perustelee mielipidett\u00e4\u00e4n muun muassa sill\u00e4, ett\u00e4 kulttuurissamme on tapana kunnioittaa vainajia ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dkuolleista ei sovi puhua pahaa\u201d -ajatuksen hengess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti paljon keskustelua tapaamisessamme. Emme t\u00e4ysin jakaneet Vainio-Korhosen ajatusta, vaan n\u00e4emme, ett\u00e4 kuolleita kunnioitetaan ja muistetaan el\u00e4vien, ei heid\u00e4n itsens\u00e4 takia. Emme tietenk\u00e4\u00e4n ole sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kuolleita ei tulisi lainkaan kunnioittaa, mutta mielipiteemme erosivat Vainio-Korhosen mielipiteest\u00e4 yksityiskohdissa.<\/p>\n<p>Historiantutkija ei saisi syyllisty\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4lehdist\u00f6n kaltaiseen dramatisointiin ja skandalisointiin. Jo pelkk\u00e4 historiantutkimuksen objektiivisuuden vaatimus tarkoittaa sit\u00e4, ettei tutkimuskohteeseen tule suhtautua asenteellisesti tai arvostelevasti. Vainio-Korhonen esitt\u00e4\u00e4 muutaman esimerkin suurelle yleis\u00f6lle osoitetuista teoksista, joissa on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n oltu eettisen toiminnan rajamailla. Vainio-Korhosen esimerkit vaikuttivat p\u00e4\u00e4osin perustelluilta, mutta olimme eri mielt\u00e4 h\u00e4nen Mirkka Lappalaisen <em>Jumalan vihan ruoska<\/em> -teosta koskevasta kritiikist\u00e4. Vainio-Korhosen mukaan teoksessa kuvatut 1600-lopun n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ihmissy\u00f6nnin uhrit ja tekij\u00e4t olisi tullut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nimett\u00f6miksi, sill\u00e4 perusteella, etteiv\u00e4t ne tuoneet tutkimukselle lis\u00e4arvoa, vaan ainoastaan johtivat skandaalinomaiseen julkisuuteen iltap\u00e4iv\u00e4lehdiss\u00e4.<\/p>\n<p>Olimme kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 anonyymin\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset olisivat tuntuneet jossain m\u00e4\u00e4rin kasvottomilta ja ep\u00e4todellisilta. Nimet saavat lukijan huomattavasti paremmin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja samaistumaan siihen, ett\u00e4 kyse oli todellisista ja tavallisista ihmisist\u00e4. Varsinkin, jos teoksessa on otettu huomioon tarpeeksi ilmi\u00f6n taustoja ja kontekstualisoitu 1600-luvun lopun n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n puitteissa, emme n\u00e4hneet henkil\u00f6iden nime\u00e4mist\u00e4 huonona asiana.<\/p>\n<p>Aikaisemmin lukemamme Robert Darntonin <em>The Great Cat Massacre And Other Episodes in French Cultural History <\/em>onnistuu juuri t\u00e4ss\u00e4 suhteessa. Vaikka teoksen otsikkoa voi sanoa hyvinkin huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi, Darnton k\u00e4sitteli t\u00e4t\u00e4 \u201dsuuren kissajoukkomurhan\u201d tapausta 1700-luvun omista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin, tuomitsematta, dramatisoimatta, jopa jonkinasteisella empatialla. Darnton nimitt\u00e4in selitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6n taustoja ottamatta kantaa tutkimuksensa kohteisiin, 1700-luvun ranskalaisiin. Vainio-Korhonen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse kutakuinkin samaa perustelua sille, miksi h\u00e4n on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt k\u00e4sitell\u00e4 tutkimuksessaan 1800-luvun Turun prostituoituja omilla nimill\u00e4\u00e4n: antaakseen heille kasvot erottamatta heit\u00e4 aikansa muista naisista. Yht\u00e4 lailla kannibalismin uhrit ja tekij\u00e4t olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti aivan tavallisia ihmisi\u00e4, jotka jatkuva n\u00e4lk\u00e4 oli ajanut tekem\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 tekoja.<\/p>\n<p>Keskustelumme johti t\u00e4t\u00e4 kautta pohdintaan siit\u00e4, kuinka vaikeaa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 empaattista l\u00e4hestymistapaa nykyisess\u00e4 l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa moraalisesti tuomittuihin tapauksiin, henkil\u00f6ihin ja ilmi\u00f6ihin. Riskin\u00e4 on aina ylitulkitseminen ja mahdollisen v\u00e4\u00e4ryydentekij\u00e4n n\u00e4keminen liiankin helposti uhrina. My\u00f6s lukijakunnan tai kollegojen mahdollinen kritiikki liian ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ist\u00e4 asennetta kohtaan saattaa rajoittaa tutkijan intoa empaattiseen n\u00e4k\u00f6kulmaan. Kannibalismi toimii t\u00e4ss\u00e4kin suhteessa esimerkkin\u00e4. Luultavasti kannibalismia \u00e4\u00e4rioloissa puolustava tulisi leimatuksi sen kannattajaksi.<\/p>\n<p>Pohdimme tapaamisessa my\u00f6s sit\u00e4, kuinka vaikeaa on arvioida esimerkiksi oikeiden nimien esitt\u00e4misen relevanttiutta. Tulimme siihen tulokseen, ett\u00e4 on hyvin tulkinnanvaraista, onko nimien esitt\u00e4minen tutkimuksen kannalta tarpeellista, vai kenties vain ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen yksityiskohta. Siksi tutkijan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen voi n\u00e4hd\u00e4 olevan oikea l\u00e4hes tapauksesta riippumatta, jos h\u00e4n perustelee sen tarpeeksi hyvin.<\/p>\n<p>Keskustelussamme nousi esiin my\u00f6s huomio, ett\u00e4 yksi historiantutkimuksen t\u00e4rkeist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on tuoda esille historian vaiettuja teemoja ja ristiriitoja. Vaikeita aiheita tulee pysty\u00e4 tarkastelemaan liioittelematta niit\u00e4, mutta samalla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4. Parhaimmillaan tutkija voi purkaa aiheeseen liittyvi\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 uskomuksia ja puhdistaa sellaisten ihmisten mainetta, jotka eiv\u00e4t ole koskaan huonoa mainetta ansainneet. Esimerkkin\u00e4 keskustelussamme nousi vieraan, vihollisena pidetyn, maan sotilaiden kanssa seurustelleet naiset, joita kutsuttiin pilkkaavasti \u201dhuoriksi\u201d ja jotka saivat usein koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 perusteettomasti teoistaan. My\u00f6s heid\u00e4n lapsensa saattoivat k\u00e4rsi\u00e4 \u00e4itins\u00e4 teoista pystym\u00e4tt\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n miksi. Vilkunan olisi t\u00e4llaisessa tapauksessa tullut kiinnitt\u00e4\u00e4 hyvin tarkkaa huomiota sanavalintoihin, koska niill\u00e4 on mahdollista purkaa, mutta my\u00f6s vahvistaa aikaisempia mielikuvia.<\/p>\n<p>Keskustelussamme sanavalinnoista nousi esiin my\u00f6s sana \u201dharhaoppinen\u201d, jota edelleen moni keskiajan historiasta kirjoittava k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pohtimatta sen kummemmin sanan arvottavuutta. Sana \u201dharha\u201d antaa vaikutelman, ett\u00e4 keskiajan uskonnolliset toisinajattelijat olisivat olleet jotenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, kenties jopa harhoissaan. Kyseess\u00e4 lienee vain kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme vakiintunut sana, jolla ei nyky\u00e4\u00e4n ole samanlaista merkityst\u00e4, mutta historiantutkijoiden tulisi nimenomaan purkaa, ei yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, perinteist\u00e4 vallanpit\u00e4jien kirjoittamaa historiaa, jossa toisinajattelijat on leimattu valtakulttuuria huonommiksi.<\/p>\n<p>Kuten Vainio-Korhonen toteaakin, tulisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti viranomaiskatseesta, lukea l\u00e4hteit\u00e4 toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, kuin mill\u00e4 ne on alun perin kirjoitettu. K\u00e4sitteet ja niiden merkitykset eri aikoina ovatkin eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4, mutta my\u00f6s haastavia tutkijalle. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin, ett\u00e4 tiedostaa niiden k\u00e4yt\u00f6n ongelmallisuuden ja perustelee valintansa k\u00e4sitteest\u00e4 kuin k\u00e4sitteest\u00e4.<\/p>\n<p><em>Ennen modernia-lukupiiril\u00e4iset<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa lukupiirimme k\u00e4sittelyvuorossa oli Kirsi Vainio-Korhosen artikkeli Vastuullinen historia teoksesta Historiantutkimuksen etiikka (2017). Lukupiiril\u00e4iset vertasivat artikkelia aiemmin luettuihin teoksiin ja niist\u00e4 tehtyihin huomioihin. Pohdittiin kuinka hyvin ne t\u00e4yttiv\u00e4t historiantutkimuksen eettiset vaatimukset. Aiheesta esitettiin paljon erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja mielipiteit\u00e4. Vaikka olimme suurimmaksi osaksi samaa mielt\u00e4 Vainio-Korhosen kanssa historiantutkijan vastuusta, my\u00f6s eri\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4 esiintyi. Olimme varsin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2667","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2667"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2667\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}