{"id":2670,"date":"2018-04-19T16:10:55","date_gmt":"2018-04-19T13:10:55","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2670"},"modified":"2018-04-19T16:10:55","modified_gmt":"2018-04-19T13:10:55","slug":"ennen-modernia-lukupiiri-nainen-luita-ja-ytimia-myoten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/04\/19\/ennen-modernia-lukupiiri-nainen-luita-ja-ytimia-myoten\/","title":{"rendered":"Ennen modernia lukupiiri: Nainen luita ja ytimi\u00e4 my\u00f6ten"},"content":{"rendered":"

Lukupiirimme k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi valikoitui Michael Stolbergin artikkeli A Woman Down to Her Bones, The Anatomy of Sexual Difference in the Sixteenth and Early Seventeeth Centuries<\/em> (Isis, vol.94. no.2. 2003). Stolbergin artikkeli on suunnattu kritiikiksi Thomas Laqueurin ja Londa Schiebingerin esitt\u00e4m\u00e4lle ajatukselle siit\u00e4, miten anatomiset erot miesten ja naisten v\u00e4lill\u00e4 \u00a0\u201dkeksittiin\u201d vasta 1700-luvulla. Voidaan huomauttaa, ett\u00e4 Stolberg ei ole ensimm\u00e4inen, joka kritisoi edell\u00e4 mainittujen tutkijoiden yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4 kronologiaa, sill\u00e4 vasta-argumentteja on esitetty jo 1991. Stolberg ilmaiseekin artikkelillaan, ett\u00e4 keskustelua l\u00e4\u00e4ketieteen k\u00e4sityksist\u00e4 sukupuolten v\u00e4lisist\u00e4 eroista voidaan viel\u00e4 jatkaa, vaikka Laqueur ja Schiebinger ovatkin onnistuneesti ottaneet huomioon l\u00e4\u00e4ketieteenhistorian kytk\u00f6kset sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen kontekstiin.<\/p>\n

Lukupiirimme koki haastavaksi l\u00e4\u00e4ketieteellisen sanaston runsauden. V\u00e4lill\u00e4 piti turvautua sanakirjan apuun teksti\u00e4 lukiessa, mutta Stolbergin argumentit tulevat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi artikkelin loppua kohden. Stolbergin oma tausta l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen sanavalintojaan ja h\u00e4nen taustansa on eduksi l\u00e4\u00e4ketieteenhistoriasta kirjoittaessa. H\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin ansiokkaasti erilaisia l\u00e4hteit\u00e4 eri maista ja eri ajoilta osoittaakseen miten l\u00e4\u00e4ketieteellisen kirjoituksen piiriss\u00e4 k\u00e4sitykset naiseudesta ja mieheydest\u00e4 ovat vaihdelleet, lukupiiriss\u00e4 pidettiin t\u00e4t\u00e4 mielenkiintoisena yleishuomiona. Toisaalta esiin nousi my\u00f6s ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 tavallisen kansan n\u00e4kemykset ovat voineet olla hyvinkin erilaisia niin kutsuttujen oppineiden ihmisten ryhm\u00e4st\u00e4, joista Stolbergin valitsemat l\u00e4hteet muodostuvat.<\/p>\n

Vaikka kukaan lukupiirist\u00e4 ei ollut lukenut Laqueurin tai Schebingerin teoksia, mik\u00e4 olisi ehdottomasti ollut hy\u00f6dyksi t\u00e4m\u00e4n artikkelin lukemisen kannalta, n\u00e4imme monia hyvi\u00e4 pointteja Stolbergin artikkelissa. Etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustelun aiheeksi nousi se, miksei Laqueur ollut k\u00e4ytt\u00e4nyt latinankielisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 omassa tutkimuksessaan. Latina kuitenkin oli p\u00e4\u00e4asiallinen koulutuksen kieli ja t\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 iso l\u00e4hderyhm\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt pois h\u00e4nen tulkinnastaan. Pohdimme, ett\u00e4 Laqueur on saattanut t\u00e4m\u00e4n johdosta tehd\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 yleistyksi\u00e4, joista on luonnollisesti helppo huomauttaa j\u00e4lkeenp\u00e4in. Lukupiirimme esittikin t\u00e4m\u00e4n tiimoilta, ett\u00e4 itseasiassa Stolberg itse syyllistyy jonkinasteisiin yleistyksiin, sill\u00e4 vaikka h\u00e4nen l\u00e4hteens\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t useita maita noin kahden sadan vuoden ajalta, ne ovat yksinomaan l\u00e4nsimaisia. H\u00e4n mainitsee yhden kerran Kiinan ja Japanin esimerkkein\u00e4 erilaisesta l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 kehityksest\u00e4, mutta aihe j\u00e4\u00e4 siihen.<\/p>\n

Harmiksemme totesimme, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen historia on todella laaja alue, jonka rajaaminen on ongelma t\u00e4ss\u00e4kin artikkelissa. K\u00e4rjistetysti voidaan sanoa, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tematiikasta voitaisiin saman tien kirjoittaa viisi kirjaa t\u00e4m\u00e4n yhden artikkelin sijaan. \u201dPuolustukseksi\u201d t\u00e4lle voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 artikkelin tarkoitusper\u00e4 onkin luultavammin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aiheesta uudestaan keskustelua, sill\u00e4 Laqueurin ja Schiebingerin kirjoitusten sek\u00e4 Stolbergin mainitsemien kritiikkien ja h\u00e4nen artikkelinsa v\u00e4lill\u00e4 on kulunut useita vuosia.<\/p>\n

Woman Down to Her Bones<\/em> oli artikkelina hyvin onnistunut ja sai aikaan runsaasti keskustelua. Se her\u00e4tti my\u00f6s paljon lis\u00e4kysymyksi\u00e4 ja pohdintaa siit\u00e4, miten me ymm\u00e4rr\u00e4mme l\u00e4\u00e4ketieteen kehityksen omana aikanamme. Vaikka osa l\u00e4\u00e4ketieteen harhaluuloista saattaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 meiss\u00e4 nyt huvittuneisuutta, kuten esimerkiksi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kuukautiset muuttuvat \u00e4idin rintamaidoksi, meid\u00e4n on pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saatamme olla jostakin vuorenvarmasta l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 erehtyneit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4. Toisaalta lukijan pit\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 monet meille j\u00e4rjett\u00f6min\u00e4kin esitt\u00e4ytyv\u00e4t oletukset ovat voineet olla hyvinkin j\u00e4rkevi\u00e4 ajatuksia omana aikanaan.<\/p>\n

\"L0011866

Anatomiapiirros. 1600-luvun alku. Wellcome Library. Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Yhten\u00e4 mielenkiintoisimpana asiana Stolbergin artikkelissa n\u00e4htiin se, ett\u00e4 rahallinen hy\u00f6ty naisen ruumin medikalisaatiosta ei olekaan niin uusi ilmi\u00f6 kuin luulimme. Inhimilliset vaikuttimet tieteen tekemisess\u00e4 ovatkin ehk\u00e4 piilotettuina tieteen objektiivisuuden taakse. Olikin ilahduttavaa huomata, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rintaustastaan huolimatta, Stolberg nosti esille artikkelissaan kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaikutteita, vaikka nekin olisi voitu sijoittaa artikkeliin joukkoon paremmin. Stolberg esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mielenkiintoisen huomion \u00a0katolilaisen kirkon ja protestanttisen kirkon v\u00e4lisist\u00e4 eroista, joilla h\u00e4n n\u00e4kee olleen vaikutusta naisen asemaan my\u00f6s l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 merkityksess\u00e4. Lukupiirimme j\u00e4ikin t\u00e4m\u00e4n pohjalta pohtimaan, miten suuria maiden v\u00e4liset erot oikeasti ovat, ja miten niiden vaikutuspiiriss\u00e4 liikkuessa tutkijan on j\u00e4lleen kerran huomioitava konteksti.<\/p>\n

Lukupiirin kokemuksen mukaan Michael Stolbergin artikkeli oli mukava lukukokemus, vaikka l\u00e4\u00e4ketieteen historia ei olisikaan entuudestaan tuttua. Se onnistui opettamaan jotain uutta, her\u00e4tti lukijoissa uusia ajatuksia ja sai aikaan mielenkiintoista keskustelua. Vaikka ehk\u00e4 olisimmekin halunneet lis\u00e4\u00e4 sosiaalista ja kulttuurista kontekstia l\u00e4\u00e4ketieteen ohelle, Stolberg onnistui tuomaan esille kritiikkins\u00e4 p\u00e4\u00e4pointit hyvin ja uskottavasti. Lukukokemuksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4dyimme siihen, mik\u00e4 oli isompi asia t\u00e4m\u00e4n artikkelin takana: On ihan sama mit\u00e4 tutkija tutkii, taustalla on aina l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 muutos. Muutos on jokaisessa aikakaudessa.<\/p>\n

Ennen modernia-lukupiiril\u00e4iset<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lukupiirimme k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi valikoitui Michael Stolbergin artikkeli A Woman Down to Her Bones, The Anatomy of Sexual Difference in the Sixteenth and Early Seventeeth Centuries (Isis, vol.94. no.2. 2003). Stolbergin artikkeli on suunnattu kritiikiksi Thomas Laqueurin ja Londa Schiebingerin esitt\u00e4m\u00e4lle ajatukselle siit\u00e4, miten anatomiset erot miesten ja naisten v\u00e4lill\u00e4 \u00a0\u201dkeksittiin\u201d vasta 1700-luvulla. Voidaan huomauttaa, ett\u00e4 Stolberg […]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2670","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2670","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2670"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2670\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2670"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2670"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2670"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}