{"id":2684,"date":"2018-05-05T17:01:20","date_gmt":"2018-05-05T14:01:20","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2684"},"modified":"2018-05-05T17:01:20","modified_gmt":"2018-05-05T14:01:20","slug":"kustos-kertoo-valkoisen-suomen-munck","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/05\/05\/kustos-kertoo-valkoisen-suomen-munck\/","title":{"rendered":"Kustos kertoo: Valkoisen Suomen Munck"},"content":{"rendered":"<p>Filosofian maisteri Elina Virtasen kulttuurihistorian alan v\u00e4it\u00f6stilaisuus pidettiin lauantaina 5.5.2018 Turun yliopiston Educariumin salissa 2 klo 12.15 alkaen. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa oli 75 kuulijaa. Tilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.30.<\/p>\n<p style=\"text-align:center;\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2686\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_123529_resized_20180505_124040179.jpg\" alt=\"IMG_20180505_123529_resized_20180505_124040179\" width=\"1560\" height=\"2080\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_123529_resized_20180505_124040179.jpg 1560w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_123529_resized_20180505_124040179-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_123529_resized_20180505_124040179-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_123529_resized_20180505_124040179-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_123529_resized_20180505_124040179-1536x2048.jpg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1560px) 100vw, 1560px\" \/><\/p>\n<p>Virtasen <a href=\"http:\/\/sigillum.fi\/tuote\/schwester-lotta-ja-maanpetturi-ruth-munckin-1886-1976-muistot-ja-tulkinnat-elamansa-kulusta\">tutkimus<\/a> tarkastelee vapaaherratar Ruth Munckin (1866-1976), j\u00e4\u00e4k\u00e4reiden <em>schwesterin<\/em>, lotan ja tuomitun maanpetturin, omia muistoja ja h\u00e4nen tulkintojaan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, ei sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tosiasiassa tapahtui tai sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n lopulta oli. Virtasen maltillinen ja hienovarainen tulkinta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa my\u00f6s jatkotulkinnoille. Tutkimus pohjautuu hyvin monipuoliseen ja suureen l\u00e4hdemateriaaliin, vaikka kaikkea mahdollista tutkija ei k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 olekaan saanut.<\/p>\n<p>Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi Oulun yliopiston Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori Tiina Kinnunen, joka tunnetaan muun muassa syv\u00e4llisest\u00e4 Lotta Sv\u00e4rdin, uuden sotahistorian ja naishistorian tuntemuksestaan. Kuulijoilla olikin reilu kaksi tuntia nautittavanaan perinpohjaista asiantuntijakeskustelua, sill\u00e4 professori Kinnusen innostunut ja perehtynyt haastaminen sai hienosti vastakaikua tutkimustaan ansiokkaasti puolustaneelta v\u00e4ittelij\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<div id=\"attachment_2685\" style=\"width: 1880px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2685\" class=\"alignnone size-full wp-image-2685\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240.jpg\" alt=\"IMG_20180505_121750_resized_20180505_124039240\" width=\"1870\" height=\"1092\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240.jpg 1870w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240-300x175.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240-1024x598.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240-768x448.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240-1536x897.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/05\/img_20180505_121750_resized_20180505_124039240-1568x916.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 1870px) 100vw, 1870px\" \/><p id=\"caption-attachment-2685\" class=\"wp-caption-text\">Elina Virtanen pit\u00e4\u00e4 lektiota. Kuvat: Hannu Salmi.<\/p><\/div>\n<p>Tilaisuuden seuraaminen oli helppoa, sill\u00e4 Kinnunen eteni tutkimuksen l\u00e4pi selke\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja kokonaan; keskustelussa k\u00e4ytiin l\u00e4pi poikkeuksellisenkin paljon tutkimuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 eik\u00e4 vain siin\u00e4 tehtyj\u00e4 tutkimuksellisia ratkaisuja, mik\u00e4 oli mukavaa, vaikka toki johdantokin sai sopivan osansa keskustelusta.<\/p>\n<p>Kinnunen l\u00e4hti liikkeelle haastavalla l\u00e4mmittelykysymyksell\u00e4 ja kysyi Virtaselta, mitk\u00e4 kolme kysymyst\u00e4 t\u00e4m\u00e4 esitt\u00e4isi Munckille, jos p\u00e4\u00e4sisi t\u00e4t\u00e4 tapaamaan. Hetken mietitty\u00e4\u00e4n Virtanen vastasi ensin tiedustelevansa Munckilta, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajattelee v\u00e4it\u00f6skirjasta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n kysyisi ty\u00f6st\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4rien henkisen hyvinvoinnin parissa ja lopuksi viel\u00e4, miten Munck koki jatkosodan j\u00e4lkeen seuranneen yhteiskunnallisen muutoksen. Kahta j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 teemaa Virtanen tutkimuksessaan pohtii l\u00e4hteidens\u00e4 varassa. Keskusteluissa mietittiin my\u00f6s muistin ja muistamisen monimutkaisuutta, Saksa-uskollisuuden tematiikkaa, lottana olon ja esimerkiksi talvisodan v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 suhteessa j\u00e4\u00e4k\u00e4reihin.<\/p>\n<p>Monilla tavoin Munckille h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kohokohta oli olla j\u00e4\u00e4k\u00e4rien mukana rintamalla heid\u00e4n sairaanhoitajanaan. Virtanen avaa tutkimuksensa Munckin muistelolla vuodelta 1958: &#8221;Kun nyt ajattelen el\u00e4m\u00e4\u00e4ni taaksep\u00e4in, niin ihanimpia aikoja siin\u00e4 on juuri tuo aika, ensin j\u00e4\u00e4k\u00e4rien mukana rintamalla ja sitten vapaussodassa kotimaassa. Se oli maalle raskasta aikaa, ja vaati suuret uhrit, mutta samalla se oli suurenmoista, sytytt\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa.&#8221; (s. 9). T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihe m\u00e4\u00e4ritti koko h\u00e4nen loppuel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s h\u00e4nen tulevia ratkaisujaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Filosofian maisteri Elina Virtasen kulttuurihistorian alan v\u00e4it\u00f6stilaisuus pidettiin lauantaina 5.5.2018 Turun yliopiston Educariumin salissa 2 klo 12.15 alkaen. V\u00e4it\u00f6stilaisuudessa oli 75 kuulijaa. Tilaisuus p\u00e4\u00e4ttyi klo 14.30. Virtasen tutkimus tarkastelee vapaaherratar Ruth Munckin (1866-1976), j\u00e4\u00e4k\u00e4reiden schwesterin, lotan ja tuomitun maanpetturin, omia muistoja ja h\u00e4nen tulkintojaan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, ei sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tosiasiassa tapahtui tai sit\u00e4, mit\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":767,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,7],"tags":[19,54,86,90,130,133],"class_list":["post-2684","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","category-yleiset","tag-aarioikeisto","tag-jaakarit","tag-kustos-kertoo","tag-lotta-svard","tag-ruth-munck","tag-sisallissota","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/767"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2684"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2684\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2684"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2684"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2684"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}