{"id":2689,"date":"2018-05-09T12:01:39","date_gmt":"2018-05-09T09:01:39","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2689"},"modified":"2018-05-09T12:01:39","modified_gmt":"2018-05-09T09:01:39","slug":"ennen-modernia-rakkautta-uuden-ajan-alussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/05\/09\/ennen-modernia-rakkautta-uuden-ajan-alussa\/","title":{"rendered":"Ennen modernia: rakkautta uuden ajan alussa"},"content":{"rendered":"

Ennen modernia-lukupiirin k\u00e4sittelyyn p\u00e4\u00e4si Hanna Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin v\u00e4it\u00f6skirjan Erityinen yst\u00e4vyys: miehen ja naisen v\u00e4linen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (1650\u20131700) <\/em>luku nimelt\u00e4\u00e4n Rakkauden her\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja lopettajat<\/em>. Aiheena olivat siten \u00a0ne syyt, joilla aikakauden ihmiset selitt\u00e4v\u00e4t romanttisten heterosuhteiden synty\u00e4 ja loppua. Kiet\u00e4v\u00e4inen-Siren k\u00e4y kohta kohdalta l\u00e4pi erilaisia aikalaisten tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttaneita tekij\u00f6it\u00e4, kuten i\u00e4n vaikutusta parinvalintaan, millainen oli ulkon\u00e4\u00f6n merkitys, tai vaikkapa parisuhdev\u00e4kivallan vaikutusta romanttisiin tunteisiin ja parisuhteen tulevaisuuteen. Erityisen t\u00e4rke\u00e4ksi h\u00e4nen k\u00e4sittelyss\u00e4\u00e4n nousi kunnia-k\u00e4sitteen merkitys parinmuodostukselle sek\u00e4 avioliiton taloudelliset ja emotionaaliset ulottuvuudet. Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin mukaan varhaismodernia avioliittoa on perinteisesti k\u00e4sitelty l\u00e4hinn\u00e4 taloudellis- poliittisena j\u00e4rjestelyn\u00e4, jonka on n\u00e4hty poissulkevan romanttisten tunteiden mahdollisuuden. T\u00e4m\u00e4n kyseenalaistaminen on Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin keskeinen teesi. H\u00e4nen mukaansa varhaismoderneissa avioliitoissa romanttiset tunteet olivat t\u00e4rkeit\u00e4, mutta eri tavalla kuin moderneissa liitoissa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli, ett\u00e4 mahdollisuus noiden tunteiden syntymiseen tulevaisuudessa oli olemassa, eik\u00e4 se, ett\u00e4 niit\u00e4 olisi ollut jo avioon ment\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

\"Jean-Honor\u00e9_Fragonard_-_The_Stolen_Kiss\"

Jean-Honor\u00e9 Fragonard: Varastettu suudelma 1786. Wikimedia Commons.<\/p><\/div>\n

Lukupiirimme kiinnitti huomiota useisiin mielenkiintoisiin kohtiin, joskin itse teksti ei usein vastannut esille nouseviin kysymyksiin. Huomiota her\u00e4tti esimerkiksi aikalaisten mahdollisuus el\u00e4\u00e4 avopareina tai olla pitk\u00e4\u00e4nkin yst\u00e4vi\u00e4 ennen avioitumista. Millaista oli tuo yst\u00e4vyys tai avoparin el\u00e4m\u00e4? Kuinka yhteis\u00f6 suhtautui naimattomien yhteisel\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmassa, jossa salavuoteus oli rikos ja avioliitto el\u00e4m\u00e4n perusmalli? Ent\u00e4 miss\u00e4 yst\u00e4vykset tapasivat toisiaan? Oliko olemassa julkisia tiloja, joissa tavata ihmisi\u00e4? Kenties juhlapyhin\u00e4 tai vaikkapa kirkossak\u00e4ynnin yhteydess\u00e4? T\u00e4llaisiin kysymyksiin Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin luku ottaa huomattavan v\u00e4h\u00e4n kantaa, ja k\u00e4sittely j\u00e4\u00e4 monien aiheiden suhteen varsin pikaiseksi.<\/p>\n

My\u00f6s kauneuden merkitys varhaisen uuden ajan ihmisille kiehtoi lukupiirimme j\u00e4seni\u00e4. Mielenkiintoisiksi koettiin paitsi tuon ajan nykyajasta poikkeavat, ja kenties k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisemm\u00e4t kauneusk\u00e4sitykset, mutta my\u00f6s pohdinnat kauniiden asioiden koetusta moraalisesta paremmuudesta.\u00a0 Kiet\u00e4v\u00e4inen-Siren kertoo, ett\u00e4 uuden ajan alun kulttuurissa kauneus yhdistettiin hyvyyteen ja rumuus taas pahuuteen tai viallisuuteen. Tekstiss\u00e4 kerrotaan esimerkkej\u00e4 tilanteista, joissa suku tai yhteis\u00f6 puoltaa potentiaalista avioliittoa puolisoiden ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n liittyvien syiden vuoksitai kummastelee liittoa, jos toistaosapuolta pidet\u00e4\u00e4n rumana. Tekstist\u00e4 nousee my\u00f6s esille ajatuksia, ett\u00e4 kauniiden henkil\u00f6iden naiminen tuo mukanaan mustasukkaisuutta ja ohjaa mahdollisesti ylenkatsomaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi\u00e4 seikkoja potentiaalisen puolison kyvyss\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 ja tuottaa elantoa. Teksti siteeraa sananlaskua \u201dKaunis katsoo karvansa, ruma ty\u00f6n tekee\u201d ja \u201dEi muotoa panna murkinaksi, eik\u00e4 kaunista karvaa kattilaan\u201d. T\u00e4llaisista sananlaskuista nousee esille ajatus, ettei kauneuden ja hyvyyden suhde tuona aikana ollutkaan niin yksiselitteinen. Lukupiirimme n\u00e4kemys kuitenkin on, ettei kauneuden ja hyvyyden samaistaminen ole nyky\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n kadonnut ajatus. Populaarikulttuurimme tuotteissa, kuten elokuvissa, lastenohjelmissa ja aivan erityisesti Disney-elokuvissa on havaittavissa toistuva teema, jossa sankarit ovat visuaalisesti vieh\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja heid\u00e4n vastustajansa luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n n\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Katsojalle kerrotaan jo ulkon\u00e4\u00f6n avulla, kuka on tarinassa hyv\u00e4 ja kuka paha. Keino vaikuttaa yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n toimivalta.<\/p>\n

Eniten lukupiiril\u00e4istemme huomiota kiinnitti tekstin rakenne. Tekstin tapa k\u00e4sitell\u00e4 asioita on varsin luettelomainen. Lopputulos on hyvin selke\u00e4, helppolukuinen ja asia tulee selv\u00e4ksi, mutta k\u00e4sittelytapa on monissa kohdin pintapuolista ja kuivahkoa. Teksti etenee m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 juurikaan kontekstualisoimaan k\u00e4sittelemi\u00e4\u00e4n asioita ja esimerkit ovat anonyymeja anekdootteja l\u00e4hdeviitteen kera. Kysymyksi\u00e4 her\u00e4tti tekstin tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alaviitteit\u00e4 muun tutkimuksenleip\u00e4tekstiin nostamisen sijaan.Tyyli koettiin erikoiseksi, mutta lukupiiriss\u00e4mme uskottiin sen osin selittyv\u00e4n koulukuntaerolla. Lukupiiril\u00e4isemme ovat tottuneempia lukemaan tekstej\u00e4, jotka on kirjoitettu kulttuurihistoriallisella otteella. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa kirjoitettu v\u00e4it\u00f6skirja asettuu erilaiseen akateemisen kirjoittamisen perinteeseen ja on siksi tyylilt\u00e4\u00e4n osittain erilainen.<\/p>\n

Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin teksti k\u00e4sitteli hyvin mielenkiintoisia aiheita ja nosti esille kiehtovia ajatuksia. Esimodernin ajan suomalainen tunnehistoria on kulttuurihistorialle ja erityisesti lukupiirillemme varsin keskeinen teema. Tekstin tyyli ja tapa k\u00e4sitell\u00e4 asioita koettiin vieraaksi ja her\u00e4tti kritiikki\u00e4kin. Uskomme Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin onnistuneen v\u00e4it\u00f6skirjansa perimm\u00e4isess\u00e4 tavoitteessa osoittaa teoria esimodernin ajan tunnekylmist\u00e4 parisuhteista Suomen osalta virheelliseksi. Esimodernin ajan parisuhteet ovat siis nykytiet\u00e4myksen valossa moniulotteisia.Sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset ett\u00e4 emotionaaliset tekij\u00e4t vaikuttivat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja parinmuodostukseen.<\/p>\n

Ennen modernia-lukupiiril\u00e4iset<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen modernia-lukupiirin k\u00e4sittelyyn p\u00e4\u00e4si Hanna Kiet\u00e4v\u00e4inen-Sirenin v\u00e4it\u00f6skirjan Erityinen yst\u00e4vyys: miehen ja naisen v\u00e4linen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (1650\u20131700) luku nimelt\u00e4\u00e4n Rakkauden her\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja lopettajat. Aiheena olivat siten \u00a0ne syyt, joilla aikakauden ihmiset selitt\u00e4v\u00e4t romanttisten heterosuhteiden synty\u00e4 ja loppua. Kiet\u00e4v\u00e4inen-Siren k\u00e4y kohta kohdalta l\u00e4pi erilaisia aikalaisten tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttaneita tekij\u00f6it\u00e4, kuten i\u00e4n vaikutusta parinvalintaan, millainen oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":3329,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-2689","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2689","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3329"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2689"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2689\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2689"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2689"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2689"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}