{"id":2694,"date":"2018-06-15T08:20:23","date_gmt":"2018-06-15T05:20:23","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2694"},"modified":"2018-06-15T08:20:23","modified_gmt":"2018-06-15T05:20:23","slug":"pakanoita-ja-rautakauden-aarteita-laukossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/06\/15\/pakanoita-ja-rautakauden-aarteita-laukossa\/","title":{"rendered":"Pakanoita ja rautakauden aarteita Laukossa"},"content":{"rendered":"

Laukon suuri historiakes\u00e4 on kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Laukkoon on palautettu sielt\u00e4 vuosikymmenten aikana rautakautisista kalmistoista l\u00f6ytyneit\u00e4 miekkoja, keih\u00e4\u00e4n- ja kirveenp\u00e4it\u00e4 sek\u00e4 koruja. N\u00e4m\u00e4 Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvat aarteet ovat nyt esill\u00e4 kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen yl\u00e4kerrassa. Suuntaan tarkastamaan legendaariset miekat, jotka ovat tutut tekstein\u00e4 vuosikymmenten takaisilta Suomen historian peruskursseilta,\u00a0Pikkuj\u00e4ttil\u00e4isest\u00e4\u00a0<\/em>ja 9000 vuotta Suomen esihistoriaa<\/em>\u2013teoksista, joita tuohon aikaan tavattiin kurssisuoritusten osana. Miekat lep\u00e4\u00e4v\u00e4t ylv\u00e4in\u00e4 siin\u00e4 maisemassa, miss\u00e4 ne ovat kauan sitten olleet totisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, aseina miesten k\u00e4siss\u00e4 ja omistajiensa mahdin symboleina.<\/p>\n

\"kotka

Laukon kotka<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Laukon maisemassa on helppo tarttua menneeseen. Ikiaikaisten tammien v\u00e4list\u00e4 pilkottaa Pyh\u00e4j\u00e4rvi ja Laukon rannasta voi tarkastella saaria, joista yhdest\u00e4, Pohdonsaaresta, l\u00f6ytyi muutama vuosi sitten jo ikoniseksi Laukon symboliksi kohonnut kolmip\u00e4inen pronssikotkariipus. Laukon edustan saaret ja rannat ovat olleet pyhi\u00e4 alueita, vainajien viimeisi\u00e4 lepopaikkoja.<\/p>\n

\"pakanakirkko

Tapani Kokko, Pakanakirkko<\/p><\/div>\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 pakanankansan pyhyyden l\u00e4sn\u00e4olo Laukossa on erityisen voimakasta. Tapani Kokon Pakanakirkko<\/em>-teos kohoaa kumpareella, jonka tienoolta on paikannettu rautakautinen kalmisto. Kirkko tuoksuu tervalta, verinoroja muistuttavat koristukset valuvat r\u00e4yst\u00e4ist\u00e4 ja \u00e4\u00e4nimaisema vaihtelee ukkosmaisesta uhosta tanssahtelevaan kirkkauteen. Sis\u00e4ll\u00e4 kirkossa on kuvitteellisen pakanakansan palvoma jumala. Viereisess\u00e4 kanalassa on pakanakansan iloinen, v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n ylt\u00e4kyll\u00e4inen kulkue. Sen on helppoa kuvitella olevan matkalla kirkkoon pyhiin toimituksiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"ritarinvarusteet

Turnajaisp\u00f6lyn laskeuduttua<\/p><\/div>\n

Laukon kes\u00e4n avajaisviikonloppu (8.\u201310.6.) el\u00e4v\u00f6itti viel\u00e4 yhden kartanon historian runsaudensarvesta tulvivan virran: Laukon keskiajalla omistaneen legendaarisen Kurck-suvun mittel\u00f6n toista mahtisukua, Flemingej\u00e4 vastaan. Episodi kertoi ajasta, jolloin Kustaa Vaasan pojat v\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t k\u00e4tt\u00e4 perint\u00f6- ja uskontunnustuskysymyksiss\u00e4 1500-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Tarina oli sananmukaisesti valjastettu: sen esittiv\u00e4t Rohan tallit dramaattisena turnajaisspektaakkelina.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"juhlavakulkue

Tapani Kokko, Riemukas kulkue<\/p><\/div>\n

Kulttuurihistorioitsija kulkee Laukon aikakausien kudelmassa kevein askelin. Tapa esitt\u00e4\u00e4, yhdist\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaisia kerroksia on tuttua ja taattua kulttuurihistoriaa. Syv\u00e4 viehtyminen Laukon suuren historiakes\u00e4n antiin ei ole yll\u00e4tys: nykyinen Laukon em\u00e4nt\u00e4 Liisa Lagerstam on oppiaineesta v\u00e4itellyt filosofian tohtori, yst\u00e4v\u00e4 ja opiskelijatoveri, jonka kanssa yhdess\u00e4 p\u00e4ntt\u00e4simme Pikkuj\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4\u00a0<\/em>ja jonka maisterijuhlia tanssimme Laukon kartanon juhlasalissa \u2013 jo jokunen vuosi sitten \u2013 omaa kulttuurihistoriaansa sekin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laukon suuri historiakes\u00e4 on kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Laukkoon on palautettu sielt\u00e4 vuosikymmenten aikana rautakautisista kalmistoista l\u00f6ytyneit\u00e4 miekkoja, keih\u00e4\u00e4n- ja kirveenp\u00e4it\u00e4 sek\u00e4 koruja. N\u00e4m\u00e4 Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvat aarteet ovat nyt esill\u00e4 kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen yl\u00e4kerrassa. Suuntaan tarkastamaan legendaariset miekat, jotka ovat tutut tekstein\u00e4 vuosikymmenten takaisilta Suomen historian peruskursseilta,\u00a0Pikkuj\u00e4ttil\u00e4isest\u00e4\u00a0ja 9000 vuotta Suomen esihistoriaa\u2013teoksista, joita tuohon aikaan tavattiin kurssisuoritusten osana. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1237,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2694","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2694","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1237"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2694"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2694\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2694"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2694"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2694"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}