{"id":2708,"date":"2018-09-27T15:06:50","date_gmt":"2018-09-27T12:06:50","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2708"},"modified":"2018-09-27T15:06:50","modified_gmt":"2018-09-27T12:06:50","slug":"budapestista-shanghain-kautta-prahaan-kulttuurihistorioitsija-maantieteellisen-mukavuusalueensa-ulkopuolella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/09\/27\/budapestista-shanghain-kautta-prahaan-kulttuurihistorioitsija-maantieteellisen-mukavuusalueensa-ulkopuolella\/","title":{"rendered":"Budapestista Shanghain kautta Prahaan \u2013 kulttuurihistorioitsija maantieteellisen mukavuusalueensa ulkopuolella"},"content":{"rendered":"<p>Minulla oli ilo t\u00e4n\u00e4 vuonna matkustaa kahteen konferenssiin ja kes\u00e4kouluun ehk\u00e4 liiankin tutuksi tulleen anglosentrisen tiedemaailman ulkopuolelle.<\/p>\n<p>F\u0151taxi Franz Liszt-lentokent\u00e4lt\u00e4 Budapestin keskustaan vei kohti <em>ComFasin<\/em>(<em>International Association for Comparative Fascist Studies<\/em>) ensimm\u00e4ist\u00e4 virallista kokoontumista, jossa pidin esitelm\u00e4n otsikolla \u2019Legacy of popular culture and its key aesthetic and political shifts in depicting Fascism\u2019. T\u00e4m\u00e4 \u2019konventti\u2019 kokoontui Central European yliopistossa, unkarilaisen sijoittaja-miljard\u00f6\u00f6ri ja filantrooppi George Sorosin rahoittamassa korkeakoulussa, joka on viime vuosina ollut Unkarin yksinvaltaisen presidentin Victor Orb\u00e1nin ja h\u00e4nen Fidesz-puolueen hallinnon hampaissa. Jo taksin ikkunasta havaitsi Orb\u00e1nin harjoittaman populismin tyylilajin: Unkarin huhtikuisten parlamenttivaalien mainokseen kuvattu Soros oli esitetty viekkaana Unkarin kansan ja sen perinteisen el\u00e4m\u00e4nmuodon vihollisena, joka liehitteli niin maahanmuuttajia kuin Orb\u00e1nin liberaaleja poliittisia vastustajia.<\/p>\n<p>Unkarin hallitus onkin nopeasti vaalien j\u00e4lkeen ehtinyt jo kielt\u00e4\u00e4 sukupuolen- tutkimuksen valtion rahoittamissa yliopistoissa sek\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 asetuksen, joka est\u00e4\u00e4 maahanmuuttajia osallistumasta korkeakoulujen kursseille, <a href=\"https:\/\/www.nytimes.com\/aponline\/2018\/08\/28\/world\/europe\/ap-eu-hungary-migrants.html\">https:\/\/www.nytimes.com\/aponline\/2018\/08\/28\/world\/europe\/ap-eu-hungary-migrants.html<\/a>. Kaiken h\u00e4irinn\u00e4n ja boikotoinnin seurauksena CEO on jo saanut tarpeekseen ja on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt muuttaa toimintansa Wieniin.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2716\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/soros.png\" alt=\"Soros\" width=\"716\" height=\"598\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/soros.png 716w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/soros-300x251.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 716px) 100vw, 716px\" \/><\/p>\n<p><em>Mainontaa Unkarin huhtikuisissa parlamenttivaaleissa<\/em><\/p>\n<p>Itse <em>Comfas convention<\/em>oli silm\u00e4t avaava kattaus fasismin \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n laajasta historiasta ja perinn\u00f6st\u00e4 Euroopassa. Sessiot vaihtelivat otsikoilla \u2019Fascism in Nordic Countries\u2019, \u2019Authoritarianism in Eastern Europe\u2019, \u2019Fascism and Populism\u2019 ja \u2019Women and Fascism\u2019. Erityishuomion sai Keski- ja It\u00e4-Eurooppa \u2013 josta oli my\u00f6s luonnnollisesti kokoontumisessa suurin osanottajam\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2013 ja esitykset niin Romanian, Slovakian kuin Ukrainan fasismin historiasta ja nykyisyydest\u00e4 olivat pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuunneltavaa. Esimerkiksi Romaniassa katolisella kirkolla oli merkitt\u00e4v\u00e4 ideologinen rooli maailmansotien v\u00e4lisen ajan kansallisen fasismin muotoutumisessa, ja kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt esimerkiksi muistomerkki-buumina tuonaikaisille fasistis-kristillisille patriooteille.<\/p>\n<p>Habsburgien imperiumin hajoamisen seurauksena erityisesti Adrian meren alue toimi er\u00e4\u00e4nlaisena laboratoriona erilaisille fasistisille liikkeille ja ideologioille. Maailmansotien v\u00e4linen ja sit\u00e4 seurannut kommunismin aika ei kuitenkaan n\u00e4y Budapestin kaupunkikuvan ajallisissa kerrostumissa. Sen sijaan Habsburgien keisarivallan aika, ja Budapestin rooli Habsburgien imperiumin toisena p\u00e4\u00e4kaupunkina, n\u00e4ytt\u00e4ytyy rinnan kaupungissa vellovien turistilaumojen ja avoimen markkinakapitalismin kanssa. Monelle it\u00e4isen Euroopan kaupunkien yst\u00e4v\u00e4lle n\u00e4ky on varmasti karmaiseva ja turismi on selv\u00e4sti muotoutumassa ongelmaksi Budapestin kaltaisissa halvoissa matkailukohteissa. Vaikka Euroopan unioni on yksi presidentti Orb\u00e1nin vihollisista, n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti sen rahat ovat kelvanneet puunattaessa Habsburgien ajan monumentteja ja 1800-luvun ylti\u00f6kansallisia muistomerkkej\u00e4 paraatikuntoon. Uudessa loistossaan ne viestiv\u00e4t unkarilaisille Orb\u00e1nin ja h\u00e4nen puolueensa neonationalistista sanomaa.<\/p>\n<div id=\"attachment_2717\" style=\"width: 2058px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-2717\" class=\"alignnone size-full wp-image-2717\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert.jpg\" alt=\"Statue of St Gellert\" width=\"2048\" height=\"1365\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert-1024x683.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert-1536x1024.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/st-gellert-1568x1045.jpg 1568w\" sizes=\"auto, (max-width: 2048px) 100vw, 2048px\" \/><p id=\"caption-attachment-2717\" class=\"wp-caption-text\">This monument was established on the spot where Bishop Gellert was supposedly murdered in the 11th century. It is said the bishop was thrown into the Danube in a barrel, by a mob opposed to the adoption of Christianity. St. Gellert holds a cross in his outstretched hand and a Hungarian convert to Christianity kneels at his feet.<\/p><\/div>\n<p><em>Budapestin Gellert-vuori, joka on nimetty samannimisen piispan mukaan. H\u00e4net ty\u00f6nnettiin kuolemaan t\u00e4lt\u00e4 vuorelta 1046 piispan yritt\u00e4ess\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 paikallisia barbaareja kristinuskoon.<\/em><\/p>\n<p>Historiallisen perinn\u00f6n, autorit\u00e4\u00e4risyyden ja kaupallisuuden symbioosi on aivan toisella tavalla l\u00e4sn\u00e4 Shanghaissa. Vierailuni siell\u00e4 hein\u00e4kuun alussa tapahtui Shanghai Jiaotong yliopistoon ja sen kes\u00e4kouluun (<em>5th Cultural EconomyInternational Summer School<\/em>, School of Media and Design, Department of Journalism and Communication), jossa pidin kaksi luentoa otsikolla \u2018Branding of Finnish Popular Music History.\u2019 Jiaotongin yliopisto on Kiinan kolmanneksi korkeimmalle rankattu korkeakoulu ja siell\u00e4 toimii useita luovien kulttuurialojen tutkimuskeskuksia, kuten Shanghai Cultural and Creative Industries ja Tourism and Landscape Research Center.<\/p>\n<p>Jo Shanghain lentokent\u00e4ll\u00e4 tiukassa passintarkastuksessa, jossa otettiin my\u00f6s sormenj\u00e4ljet, palautui mieleen k\u00e4ynnit Neuvostoliitossa. Ylenpalttinen marmorin ja Kiinan kommunistisen puolueen symbolien k\u00e4ytt\u00f6 koriste-elementtein\u00e4 sai kuitenkin rinnalleen monitoreista tuijottavan n\u00e4yttelij\u00e4 Benedict Cumberbatchin kasvot. H\u00e4n ei ollut kuitenkaan paikalla mainostamassa uusinta elokuvaansa tai tv-sarjaa, vaan kiinalaista Hisense-merkkist\u00e4 laser-televisiota.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2709\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/benedict-hisense-campaign.jpg\" alt=\"Benedict Hisense Campaign\" width=\"320\" height=\"180\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/benedict-hisense-campaign.jpg 320w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/benedict-hisense-campaign-300x169.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 320px) 100vw, 320px\" \/><\/p>\n<p><em>Benedict Cumberbatchin charmi puree my\u00f6s Kiinassa<\/em><\/p>\n<p>Vastakohtien kirjo n\u00e4ytt\u00e4ytyi edelleen Shanghain kaduilla. Valtavia ker\u00e4yskartonki-pinoja kuljettavat riksa-kuskit puikkelehtivat l\u00e4pi pilvenpiirt\u00e4jien ja valtavien mainostaulujen reunustamia katuja. Mainokset toivat mieleen 1980-luvun estetiikan: androgyynit kiinalaiset miesmallit esitteliv\u00e4t niiss\u00e4 kivenn\u00e4isvett\u00e4, mikroruokia tai uusinta k\u00e4nnykk\u00e4-mallia. Merkillepantavaa oli my\u00f6s se, ett\u00e4 hipster-partaisia miehi\u00e4 ei n\u00e4kynyt miss\u00e4\u00e4n, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n roskaruoalla itsens\u00e4 lihottaneita kansalaisia. Kaupungin puistoissa kohtasikin v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 kansalaisia muodostamassa massaornamentteja virallisia k\u00e4skyj\u00e4 jakelevan liikunnanohjaajan komennuksessa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2720\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/xujiahui-park-2.jpg\" alt=\"Xujiahui park 2\" width=\"4032\" height=\"3024\" \/><\/p>\n<p><em>Ohjattua voimistelua Xujiahui puistossa<\/em><\/p>\n<p>Itse kansalaisuuden ja (populaari)kulttuurin idea on erikoinen Kiinassa. Kommunistinen puolue ohjaa yksinvaltaisen tehokkaasti kaikkea, ja siksi my\u00f6s kaikki kulttuuri on kansankulttuuria, oli kyse viihde-elokuvasta, Euroopan renessanssiajan taideaarteesta tai taideker\u00e4ilij\u00f6iden himoitsemasta kiinalaisen nykytaiteen teoksesta. Koska eliitti\u00e4 ei kommunistisessa valtiossa virallisesti ole olemassa, ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n eroa kansan- ja korkeakulttuurin v\u00e4lill\u00e4. Poliittinen kansalaisuus on samalla kulttuurista kansalaisuutta ja l\u00e4nsimaisista vaikutteista sek\u00e4 kaupallisuudesta huolimatta poliittista.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 tuli jatkuvasti esiin kes\u00e4koulun kentt\u00e4ty\u00f6matkoilla. Aamuluentojen j\u00e4lkeen yliopiston tilausajo vei opiskelijat ja opettajat tutustumaan kiinalaisen luovan teollisuuden kohteisiin (yrityshautomo Elite Valley, taidemuseo-ryp\u00e4s Bund-joen varrella ja maailman suurin Starbucks-kahvila, Starbucks Reservoir). Starbucks on p\u00e4\u00e4ssyt Kiinan markkinoille keskittym\u00e4ll\u00e4 kiinalaisiin teejuomiin ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kahvin marginaaliin. My\u00f6s Disney-korporaatio on p\u00e4\u00e4ssyt avaamaan Shanghai\u2019hin viimeisimm\u00e4n Disneylandins\u00e4 solmimalla erityisen yhteisty\u00f6sopimuksen paikallisen hallinnon kanssa. Erikoisin tapaus on kiinalainen televisiokulttuuri, jota esiteltiin shanghailaisen Bez TV:n studioilla. Kuvaus prosessista, kuinka televisio-aseman omistama valtionyhti\u00f6 hankkii HBO:n viimeiset hittisarjat (Westworld, Games of Thrones) esitykseen, odottaa sen j\u00e4lkeen viikkokausia kun viranomaiset k\u00e4yv\u00e4t sarjojen sis\u00e4ll\u00f6n l\u00e4pi, ja j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 sitten hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 ne ja millaisella sensuurilla esitykseen, on varsin mielenkiintoinen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2718\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/summer-school.jpg\" alt=\"Summer School\" width=\"3024\" height=\"4032\" \/><\/p>\n<p><em>Massiivinen ilmoitustaulu luentopaikan edess\u00e4 kertoi kes\u00e4koulun ohjelmasta<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2711\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/kiinalaista-nykytaidetta.jpg\" alt=\"Kiinalaista nykytaidetta\" width=\"3024\" height=\"4032\" \/><\/p>\n<p><em>Kiinalaista nykytaidetta: sosialistinen realismi kohtaa pop-taiteen<\/em><\/p>\n<p>Kaikki t\u00e4m\u00e4 kertoi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 ja ennakkoluulottomasta suhtautumisesta kulttuurin ja luovan teollisuuden ideaan suunnitelmatalouden puussa, josta t\u00f6rr\u00f6tt\u00e4\u00e4 r\u00e4ike\u00e4n kapitalistinen oksa. \u00a0Ostoskeskusten palatsimaiset interi\u00f6\u00f6rit ja tositelevision mit\u00e4 mielikuvituksellisemmat talentti-show\u2019t ly\u00f6v\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 laudalta kaikki l\u00e4ntiset vastineensa. Baudrillardilainen todellisuuden simulaatio tuntuu samalla tavoittelevan niin kapitalistista kuin sosialistista utopiaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2715\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/shanghai-cool.jpg\" alt=\"Shanghai cool\" width=\"4032\" height=\"3024\" \/><\/p>\n<p><em>Shanghailainen silm\u00e4lasikehyksiin erikoistunut design-studio<\/em><\/p>\n<p>Hein\u00e4kuun lopulla EPCA (<em>European Popular Culture Association<\/em>) j\u00e4rjesti seitsem\u00e4nnen vuosittaisen EUPOP konferenssinsa Prahassa (Kaarlen yliopisto, 24\u201326.7.). Avaussanojen j\u00e4lkeen kulttuurihistorian akatemiaprofessori Hannu Salmi piti konferenssin ensimm\u00e4isen keynoten otsikolla<strong> \u2018<\/strong>Yves Montand&#8217;s Tour of the Eastern Bloc: Transnational Stardom in 1956\/57\u2019. Otsikkonsa mukaisesti se seurasi Yves Montandin laulu-kiertuetta it\u00e4-Euroopassa ja Neuvostoliitossa, kiertuetta, joka oli kylm\u00e4n sodan aikana yritys kulttuurin avulla rakentaa siltaa id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lille.<\/p>\n<p>Konferenssin toinen keynote, kirjallisuustieteen professori Petr A Bilekin katsaus populaarikulttuurin tutkimukseen keskisess\u00e4 Euroopassa, esitti kysymyksen siit\u00e4, mik\u00e4 on alan tutkimuksen rooli tsekkil\u00e4isess\u00e4 korkeakouluopetuksessa. Paikallisten konferenssiin osallistuvien opiskelijoiden kriittisen arvion mukaan t\u00e4t\u00e4 roolia vasta haetaan, ja Bilekin esityksess\u00e4 tuli my\u00f6s esiin Unkarin esimerkin mukainen j\u00e4nnitteisyys ja taistelu uudistajien ja s\u00e4ilytt\u00e4jien v\u00e4lill\u00e4. Mik\u00e4 on oikeaa taidetta ja kulttuuria ja mitk\u00e4 aiheet kelpaavat yliopisto-opetuksen kohteeksi.<\/p>\n<p><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2713\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/peter-bilek.jpg\" alt=\"Peter Bilek\" width=\"4032\" height=\"3024\" \/><\/em><\/p>\n<p><em>Professori Bilekin henkil\u00f6kohtainen, vauhdikas ja provokatiivinen esitys populaarikulttuurin tutkimuksen tilasta Tsekin tasavallassa<\/em><\/p>\n<p>Helteinen Praha kuhisi my\u00f6s Budapestin tapaan turisteja, joita virtasi konferenssipaikan edess\u00e4 sijaitsevalla ahtaalla keskiaikaisella kujalla jatkuvana virtana. Vanhan kaupungin syd\u00e4mess\u00e4 sijaitseva katu n\u00e4ytti oman versionsa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kansankulttuurista. T\u00e4m\u00e4 versio oli neoliberaali painos viktoriaanisesta sirkuksesta erilaisine attraktioineen: kidutusmuseo, thai-hierontakohde, kaksi vahakabinettia ja kioskeissa myynniss\u00e4 olevat hashis-tikkarit.<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja on populaarikultuurin historian dosentti Kari Kallioniemi<\/em><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-2714\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/popmuseum.jpg\" alt=\"Popmuseum\" width=\"640\" height=\"427\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/popmuseum.jpg 640w, https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-content\/uploads\/sites\/652\/2018\/09\/popmuseum-300x200.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/p>\n<p><em>Popmuseo \u2013 Tsekin populaarimusiikin historiaa esittelev\u00e4 museo ja arkisto<\/em><\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4\u00e4 lukemista<\/strong><\/p>\n<p>Abend, Lisa: \u2019The Tourism Trap\u2019, <em>Time, <\/em>6th\u201313th August, 2018, 26\u201333.<\/p>\n<p>Briefing China\u2019s Belt and Road Initiative\u2019, <em>The Economist, <\/em>28th July, 2018, 13\u201318.<\/p>\n<p>DeMente, Boye Lafayette: <em>The Chinese Mind<\/em>, Tuttle Publishing, Singapore, 2009.<\/p>\n<p>Fenby, Jonathan: \u2019The new emperor\u2019, <em>New Statesman<\/em>,19\u201325 June, 2015, 24\u201329.<\/p>\n<p>Fletcher, Martin: \u2019The long march from freedom\u2019, <em>New Statesman<\/em>,28th July\u201310 August, 2017, 42\u201347.<\/p>\n<p>Pajari, Katriina: \u2019Chollywood\u2019, <em>Helsingin Sanomat<\/em>, 8.7.2018, B1\u2013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Minulla oli ilo t\u00e4n\u00e4 vuonna matkustaa kahteen konferenssiin ja kes\u00e4kouluun ehk\u00e4 liiankin tutuksi tulleen anglosentrisen tiedemaailman ulkopuolelle. F\u0151taxi Franz Liszt-lentokent\u00e4lt\u00e4 Budapestin keskustaan vei kohti ComFasin(International Association for Comparative Fascist Studies) ensimm\u00e4ist\u00e4 virallista kokoontumista, jossa pidin esitelm\u00e4n otsikolla \u2019Legacy of popular culture and its key aesthetic and political shifts in depicting Fascism\u2019. T\u00e4m\u00e4 \u2019konventti\u2019 kokoontui Central [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":529,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2708","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2708","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/529"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2708"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2708\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2708"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2708"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2708"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}