{"id":271,"date":"2011-10-17T23:16:42","date_gmt":"2011-10-17T20:16:42","guid":{"rendered":"http:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=271"},"modified":"2011-10-17T23:16:42","modified_gmt":"2011-10-17T20:16:42","slug":"tutkivan-opettamisen-ajatus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2011\/10\/17\/tutkivan-opettamisen-ajatus\/","title":{"rendered":"Tutkivan oppimisen ajatus"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kulttuurihistorian vierailevana tutkijana on syksyll\u00e4 2011 toiminut professori Adrian Jones La Trobe Universityst\u00e4 Australiasta. Jones on uuden ajan alun Ven\u00e4j\u00e4n ja Turkin historian spesialisti, mutta h\u00e4n on kirjoittanut paljon my\u00f6s historian teoriasta ja didaktiikasta. Turussa Jones on pit\u00e4nyt luentokurssin Early Centuries of Russian History: The Tenth and Sixteenth Centuries<\/em> sek\u00e4 esitelm\u00f6inyt niin representaatiotutkimuksesta kuin historian opettamisestakin. Keskiviikkona 12. lokakuuta 2011 Jones puhui kulttuurihistorian tutkijaseminaarissa otsikolla ”Teaching History at University through Communities of Inquiry”. Puheenvuoro perustui aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna Austrialian Historical Studies<\/em> -lehdess\u00e4 ilmestyneeseen artikkeliin, jossa Jones analysoi vuonna 2009 Australiassa toteutettua \"\"<\/a>historia-aiheista kysely\u00e4. Aineisto koostui yli 1400 historianopiskelijan ja l\u00e4hes 50 historiantutkijan vastauksista. Jonesin argumentti on, ett\u00e4 henkil\u00f6kunnan ja opiskelijoiden historiak\u00e4sityksiss\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja, jotka pit\u00e4isi ottaa alusta l\u00e4htien huomioon. Jonesin puheenvuorossa korostui humboldtilainen ajatus yliopistosta tutkimusyhteis\u00f6n\u00e4, jossa kaikkien tulee ottaa osaa tutkimukseen alusta l\u00e4htien. Vasta-argumenttina voi todeta, ett\u00e4 nyky-yliopisto on volyymiltaan aivan toinen laitos kuin 1800-luvun saksalainen yliopisto. Miten siis toteuttaa humboldtilainen idea nykyp\u00e4iv\u00e4n tilanteessa, jossa yliopistot kamppailevat syvenev\u00e4ss\u00e4 resurssipulassaan? Jonesin vastaus on selke\u00e4: on rohkeasti yritett\u00e4v\u00e4 muuttaa oppimisen tapoja jo opintojen alussa ja kehitett\u00e4v\u00e4 sellaisia konsepteja, joissa tutkiva, tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen voi toteutua. Jos yliopisto-opintojen ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna tarjotaan vain massaluentoja, signaali oppimisen filosofiasta on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Esimerkkin\u00e4 Jones kertoi kotiyliopistossaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n 15 opintopisteen kokonaisuudesta, jonka aiheena olivat historia ja myytit. Kursille osallistui 250 ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijaa. Aloitusluentojen j\u00e4lkeen ryhm\u00e4 jaettiin kahdeksan tutorin avulla pienryhmiin, joissa opiskelijat sukelsivat teemaan omakohtaisen tutkimuksen kautta, aikalaisaineistoon ja tutkimukseen nojautuen.<\/p>\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 suomalainen yliopistoyhteis\u00f6 jakaa ajatuksen tutkimukseen perustuvasta opetuksesta – ja oppimisesta – mutta silti tuntuu, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4roolissa ovat usein henkil\u00f6kohtaiset opetustaidot, pedagogisen koulutuksen lis\u00e4\u00e4minen ja opetusteknologian kehitt\u00e4minen. Jonesin puheenvuoro rohkaisi ajattelemaan suurempaa mittakaavaa, oppimista kokonaisuutena, ja, mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, rohkean aloitteellisuuden merkityst\u00e4, sill\u00e4 se on viime k\u00e4dess\u00e4 opettajan omissa k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuurihistorian vierailevana tutkijana on syksyll\u00e4 2011 toiminut professori Adrian Jones La Trobe Universityst\u00e4 Australiasta. Jones on uuden ajan alun Ven\u00e4j\u00e4n ja Turkin historian spesialisti, mutta h\u00e4n on kirjoittanut paljon my\u00f6s historian teoriasta ja didaktiikasta. Turussa Jones on pit\u00e4nyt luentokurssin Early Centuries of Russian History: The Tenth and Sixteenth Centuries sek\u00e4 esitelm\u00f6inyt niin representaatiotutkimuksesta kuin historian […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,5],"tags":[],"class_list":["post-271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetus","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=271"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/271\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}