{"id":2734,"date":"2018-12-06T16:46:24","date_gmt":"2018-12-06T14:46:24","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2734"},"modified":"2018-12-06T16:46:24","modified_gmt":"2018-12-06T14:46:24","slug":"sukellus-iberian-niemimaan-keskiaikaan-opintomatkalla-andalusiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/12\/06\/sukellus-iberian-niemimaan-keskiaikaan-opintomatkalla-andalusiassa\/","title":{"rendered":"Sukellus Iberian niemimaan keskiaikaan \u2013 opintomatkalla Andalusiassa"},"content":{"rendered":"

Teksti ja kuvat: Marika Ahonen<\/strong><\/p>\n

\"Portal

Partal Torre de las Damas sijaitsee Alhambran puutarha-alueella.<\/em><\/p><\/div>\n

Kollegan vinkatessa Andalusiaan suuntaavasta opintomatkasta syksyll\u00e4 2017, en olisi heti arvannut, ett\u00e4 marraskuussa 2018 p\u00e4\u00e4sisin todellakin monien vuosien j\u00e4lkeen kuljeksimaan vanhan vaihtokaupunkini Granadan kaduilla, eksym\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen Sevillan labyrintinomaisessa keskustassa ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n C\u00f3rdoban moskeijan uudestaan. Matkan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi NNJCI<\/a> (Nordic Network for the Study of Judaism, Christianity and Islam in the First Millenium<\/em>) ja sen tarkoituksena oli keskitty\u00e4 Andalusian monikulttuuriseen keskiaikaiseen menneisyyteen. Aihe kiinnosti, ja olin Espanjassa asuessani suorittanut joitain kursseja teemaan liittyen. Samalla kuitenkin pohdin, kuinka hyvin matkan teema asettuu oman tutkimukseni kehykseen, sill\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin keskiajan sijaan Espanjan l\u00e4hihistoriaa ja populaarimusiikkia. Ajattelin kuitenkin, ett\u00e4 laajempi perspektiivi Espanjan historiaan ja kulttuuriin toimisi varmasti hyv\u00e4n\u00e4 tukena my\u00f6s omalle tutkimukselleni ja ensi sijassa mietin, ett\u00e4 voisin keskitty\u00e4 erityisesti sukupuolen ja musiikin teemoihin seminaarissa.<\/p>\n

Matkalle osallistui 14 tutkijaa eri taustoista aina uskontotieteen, teologian, taidehistorian sek\u00e4 kulttuurihistorian piirist\u00e4 Norjasta ja Suomesta. Viikon aikana vierailimme useissa eri kohteissa C\u00f3rdobassa, Sevillassa ja Granadassa. Retkelle valmistauduttiin j\u00e4rjest\u00e4jien kokoaman oheislukemiston avulla ja p\u00e4\u00e4l\u00e4hdeteoksena toimi Olivia Remie Constablen toimittama kokoelma Medieval Iberia. Readings from Christian, Muslim, and Jewish sources<\/em>. Myyttinen Andalusia, conviviencia<\/em> ja menneisyyden muistaminen sek\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6 olivat opintomatkan kantavia teemoja. N\u00e4ihin aiheisiin kytkeytyen teimme viikon aikana ryhm\u00e4t\u00f6it\u00e4, jotka huipentuvat kunkin ryhm\u00e4n esityksiin ja yhteisiin keskusteluihin retken viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Tarina al-Andalusiasta<\/strong><\/p>\n

Iberian niemimaan keskiajan tutkimisen ja muistamisen yhteydess\u00e4 ei voi olla t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 conviviencia<\/em>-k\u00e4sitteeseen, joka viittaa muslimien, kristittyjen ja juutalaisten verrattain harmoniseen yhteiseloon al-Andalusiassa. Historioitsija Kenneth Baxter Wolf juontaa k\u00e4sitteen ensiesiintymisen kulttuurihistorioitsija Am\u00e9rico Castron tutkielmaan Espanjan historiallisesta identiteetist\u00e4 vuodelta 1948, mutta toki idea harmonisesta yhteiselosta on t\u00e4t\u00e4 vanhempi. Erityisesti 1800-luvulla romantiikan edustajat \u2013 ehk\u00e4 tunnetuimpana amerikkalainen Washington Irving \u2013 l\u00f6ysiv\u00e4t Alhambran lomassa myyttisen al-Andalusian uudelleen ja piirsiv\u00e4t sen moniin taiteen, musiikin ja kirjallisuuden kuvastoihin.<\/p>\n

\"Puerta\"

Puerta de San Esteban, La Mezquita<\/em>.<\/p><\/div>\n

Andalusian keskiajan historia ja sen k\u00e4ytt\u00f6 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on yh\u00e4 monella tapaa sidoksissa t\u00e4h\u00e4n myyttiseen kuvaan al-Andalusiasta paitsi alueen turismissa, my\u00f6s monien historiallisten paikkojen k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksissa. Andalusian keskiaika on n\u00e4in ollen my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 tutkimuskohde nykyajan globaalissa maailmassa identiteetin ja politiikan kysymyksi\u00e4 pohtiessa. Mink\u00e4laisena t\u00e4m\u00e4 keskiaika siis n\u00e4ytt\u00e4ytyi conviviencia<\/em>-k\u00e4site mieless\u00e4 ja mit\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen eri kohteissa vierailuista, teemojen parissa ty\u00f6skentelyst\u00e4 ja kokonaisuudessaan matkasta omaa tutkimusta tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n historiantutkimusta ajatellen? Tietysti aivan liian paljon t\u00e4h\u00e4n blogitekstiin purettavaksi, joten moniulotteisemmat pohdinnat saavat muotonsa toivottavasti joskus tulevaisuudessa. Nostan t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 esiin muutaman matkan varrella mukaan tarttuneen huomion al-Andalusian menneisyyden tutkimukseen liittyen, jotka kytkeytyv\u00e4t ajallisuuden ja aistien n\u00e4k\u00f6kulmiin historiantutkimuksessa.<\/p>\n

\"Sis\u00e4ll\u00e4\"

Sis\u00e4ll\u00e4 <\/em>moskeija-katedraali La Mezquitassa.<\/em><\/p><\/div>\n

Matkamme kaari C\u00f3rdobasta Sevillan kautta Granadaan oli hyvin osuva kronologisessa mieless\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hdimme liikkeelle kaupungista, jossa maurivalta alkoi ja p\u00e4\u00e4timme sen tuon vallan viimeiseen linnakkeeseen Granadaan. C\u00f3rdoban vierailun kohokohta oli vanhassakaupungissa sijaitseva moskeija-katedraali La Mezquita<\/em>. T\u00e4m\u00e4 monumentaalinen suorakulmainen rakennus k\u00e4tkee sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 monien eri kulttuurien kaikuja, sill\u00e4 ennen maureja alueella sijaitsi roomalainen temppeli ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen l\u00e4nsigootit rakensivat paikalle kristillisen basilikan. Kun C\u00f3rdobasta tuli vuonna 711 arabien p\u00e4\u00e4kaupunki, v\u00e4hitellen uusi moskeija sai muotonsa. Reconquistan<\/em> eli takaisinvaltauksen my\u00f6t\u00e4 moskeija taas muutetiin kristilliseksi kirkoksi ensin pienin muutoksin ja lopulta konkreettisemmin, kun valtava katedraali sijoitettiin keskelle moskeijan rukoussalia.<\/p>\n

\"Sevill\u00e4

Sevillan katedraali sis\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/em><\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Vierailimme my\u00f6s Sevillan katedraalissa, joka on maailman suurin goottilainen kirkko. Sen paikalla sijainnut almohadien rakentama moskeija purettiin l\u00e4hes kokonaan 1400-luvulla, kun katedraalia alettiin rakentaa. Ainoastaan moskeijan minareetti La Giralda s\u00e4\u00e4stettiin, joka tosin toimii nykyisen katedraalin kellotornina. Granadassa vierailimme niin ik\u00e4\u00e4n keskustan katedraalissa, jonka paikalla aikaisemmin sijainneesta moskeijasta ei n\u00e4y en\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n. Katedraalia kuvastaa sen kiinnittyminen vahvaan katoliseen traditioon ja monella tapaa hierarkkiseen ja v\u00e4kivaltaiseen k\u00e4rsimyskuvastoon. T\u00e4m\u00e4 kuvamaailma jatkui my\u00f6s viimeisess\u00e4 kohteessamme katolisten kuninkaiden haudalla Capilla Realin kappelissa, jossa lep\u00e4\u00e4v\u00e4t Ferdinandin ja Isabellan ruumiit.<\/p>\n

\"N\u00e4kym\u00e4\"

N\u00e4kym\u00e4 Sevillan kaupunkiin La Giraldasta.<\/em><\/p><\/div>\n

Silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 olikin, ett\u00e4 C\u00f3rdobassa moskeija oli viel\u00e4 muutoksista huolimatta suurimmalta osin entisell\u00e4\u00e4n, Sevillan katedraalissa maurien ajasta oli j\u00e4tetty j\u00e4ljelle minareetti (tosin kirkonkelloon verhoutuneena), kun taas Granadan katedraalissa kaikki merkit moskeijasta oli h\u00e4vitetty. Ferdinandille ja Isabellalle oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 alleviivata rooliaan reconquistan <\/em>viimeistelij\u00f6in\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy katolilaisuuden ja kuningasvallan korostuksena esimerkiksi katedraalissa ja heid\u00e4n hautapaikassaan Granadassa. T\u00e4t\u00e4 viimeist\u00e4 valloitusta seuranneena aikana niin muslimit kuin juutalaiset ensin pakkok\u00e4\u00e4nnytettiin kristinuskoon ja lopulta karkotettiin pois maasta, mit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 vastakohtana aikaisemmalle al-Andalusialle, jossa p\u00e4\u00e4osin kukin uskontokunta sai yksityisesti harjoittaa omaa uskoaan, kunhan pysyi kuuliaisena hallitsijalle ja maksoi t\u00e4lle my\u00f6s veronsa. Mutta oliko yhteiselo eli conviviencia<\/em> niin rauhanomaista ja sallivaa kuin tarina myyttisest\u00e4 al-Andalusiasta antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4?<\/p>\n

\"Medina\"

Muinaisen mauripalatsin Medina az-Zaharan raunioilla, joista on kaivettu esiin arviolta 10 %.<\/em><\/p><\/div>\n

T\u00e4t\u00e4 tarinaa on mahdollista tutkia tarkemmin esimerkiksi lukemalla Constablen kirjasta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 Umarin sopimusta (eng. ”The Pact of Umar”), eli s\u00e4\u00e4nt\u00f6kokoelmaa, joka m\u00e4\u00e4ritteli toimijuuden muotoja ei-muslimeille keskiaikaisessa islamilaisessa maailmassa. Me luimme matkalla andalusialaisen juristin al-Turt\u016bsh\u012bn (k.1126) laatimaa versiota sopimuksesta. Siin\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n muun muassa tarjoamaan istuinpaikka muslimille t\u00e4m\u00e4n vaatiessa sit\u00e4, kiellet\u00e4\u00e4n muun uskonnon harjoittaminen julkisesti, sek\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n pukeutumaan vy\u00f6h\u00f6n erilaisuuden tunnistamiseksi. Nykylukijan silmiss\u00e4 t\u00e4llaisista s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 saattaa tulla mieleen l\u00e4hinn\u00e4 Rosa Parksin bussitapaus Yhdysvaltain rotuerottelun kehyksiss\u00e4 tai esimerkiksi Etel\u00e4-Afrikan apartheid, eik\u00e4 siis harmoninen paratiisi, jossa kaikki eliv\u00e4t onnellisesti yhdess\u00e4. Niinp\u00e4 pohdimme conviviencian<\/em> tilalle termi\u00e4 tolerance<\/em> kuvaamaan v\u00e4hemm\u00e4n romantisoiden toisten siet\u00e4mist\u00e4, jotta verrattain rauhallinen yhteiselo ihmisten v\u00e4lill\u00e4 oli mahdollista. Toisaalta suhteuttaessa al-Andalusiaa sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n l\u00e4nsigoottien hallinnoimaan aikaan ja varsinkin sen j\u00e4lkeiseen reconquistaan<\/em> ja inkvisitioon, tai viel\u00e4 alueen my\u00f6h\u00e4isempiin v\u00e4kivaltaisuuksiin Espanjan sis\u00e4llissotineen ja Francon aikaan, voi tarina verrattain rauhanomaisesta yhteiselosta keskiajalla resonoida n\u00e4it\u00e4 v\u00e4kivaltaisuuksia vasten ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. My\u00f6s Am\u00e9rico Castron tutkielmassa convivenciasta<\/em> ei voi olla huomioimatta sen kontekstia: h\u00e4n kirjoitti sen ollessaan maanpaossa Francon Espanjasta.<\/p>\n

\"Alhambra<\/p>\n

Matkan lopuksi \u2013 l\u00e4hteiden \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/strong><\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 aluksi ajattelemani tutkimusteemat matkalle sukupuolesta ja musiikista? Kuten tutkimuksen teossa usein k\u00e4y, alkuajatus voikin muotoutua joksikin ihan muuksi, kun l\u00e4hteit\u00e4 alkaa purkaa syvemmin. Vierailumme palatseissa ja kirkoissa j\u00e4tti \u201dtavallisen kansanosan\u201d el\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4misen et\u00e4iseksi ja samalla sukupuolen teemaa oli hankala t\u00e4ysin tavoittaa. Varsinaisen musiikin kohdalla taas huomioni kohdistuikin rakennusten ja tilojen \u00e4\u00e4nimaailmaan.<\/p>\n

\"Alhambra

Leijonakaivo Alhambrassa. Leijonat symboloivat el\u00e4inradan kahtatoista aurinkoa, kahtatoista kuukautta. Vesialtaan reunasta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 runoilija Ibn Zamrakin ylistys\u00e4keit\u00e4 puutarhan kauneudelle.<\/em><\/p><\/div>\n

\u00c4\u00e4nen historian tutkiminen, joka kytkeytyy aistien historiaan, on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s omassa tutkimuksessani. Monet vierailemamme paikat avautuivat meille ensi silm\u00e4yksell\u00e4 visuaalisina tiloina taiteineen, mutta l\u00e4hemmin tarkasteltuna ne kuulostivat hyvin erilaisilta riippuen rakennusten tavasta kutsua ihminen sis\u00e4\u00e4n. Maurilaisten palatsien sokkeloissa hiljaisuutta s\u00e4est\u00e4\u00e4 veden \u00e4\u00e4ni. Erityisen kiehtovia olivat puutarhat ja niiden l\u00e4hteet, joiden \u00e4\u00e4nimaailma merkitsi aikanaan er\u00e4\u00e4nlaista lepo- ja mietiskelypaikkaa palatsien sis\u00e4pihojen uumenissa. Andalusialaisten puutarhojen historia ulottuu maurilaisaikaan, mutta alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossa niit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 harvakseltaan. Sevillan kuninkaallisten palatsirakennuksien Alc\u00e1zares Realesin puutarhoissa saikin ihmetell\u00e4 monia historiallisia kerroksia aina renessanssipuutarhoista goottilaiseen portaaliin. Granadan Alhambrassa sen sijaan maurilaiset puutarhat on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 kutakuinkin alkuper\u00e4isess\u00e4 muodossaan, mik\u00e4 kutsuu vierailijan pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja kuuntelemaan l\u00e4hteiden monia \u00e4\u00e4ni\u00e4. T\u00e4st\u00e4 aiheesta \u2013 veden \u00e4\u00e4nimaailmasta puutarhoissa ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen tavasta kertoa historiallisesta maailmasta \u2013 olisi t\u00e4m\u00e4n(kin) aihealueen ja ajanjakson piiriss\u00e4 mielenkiintoista tehd\u00e4tutkimusta enemm\u00e4n.<\/p>\n

\"Leijonaportti\"

Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti Alc\u00e1zares Realesiin tapahtuu Puerta del L\u00e9onin portista, joka antaa tulijalle jo viitteit\u00e4 palatsista vallan ja ylh\u00e4is\u00f6n paikkana.\u00a0<\/em><\/p><\/div>\n

\n

*********************************<\/p>\n

\"Kuninkaanpalatsi\"

Sis\u00e4ll\u00e4 <\/em>Alc\u00e1zares Realesissa. <\/em><\/p><\/div>\n

Andalusian historia avautui tutkimusmatkalla moniulotteisesti, ja hyvien j\u00e4rjestelyiden sek\u00e4 mukavan porukan ansiosta matka oli kaikin tavoin onnistunut. Kaikkien mielest\u00e4 oli hienoa, ett\u00e4 tutkijoita oli mukana erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, mik\u00e4 teki keskustelusta avartavaa ja kiinnostavaa. N\u00e4in ollen omakin taustani kulttuurihistorian ja l\u00e4hihistorian piirist\u00e4 ei ollut ongelma vaan p\u00e4invastoin; monista oli virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 kuulla esityksess\u00e4ni esimerkiksi Federico Garc\u00eda Lorcasta, t\u00e4st\u00e4 keskiaikaa romantisoineesta granadalaisesta runoilijasta, ja pohtia aistien moninaista historiaa pelk\u00e4n n\u00e4kemisen sijaan al-Andalusian kohdalla. Toisaalta itsest\u00e4ni oli mielenkiintoista kuulla tulkintoja kohteista ja menneisyydest\u00e4 tarkemmin uskontoon ja taiteeseen painottuen. Kannustankin osallistumaan opintomatkoille ja vastaaviin seminaareihin my\u00f6s oman tutkimuskohteen (mukavuusalueen) ulkopuolelle, mik\u00e4li mahdollisuus t\u00e4h\u00e4n ilmaantuu. Itse l\u00e4hdin opintomatkalle tarkoitukseni tavoittaa tiettyj\u00e4 historiatutkimuksen teemoja, mutta l\u00f6ysinkin tieni aistien ja erityisesti \u00e4\u00e4nen historiaan.<\/p>\n

\"suihkul\u00e4hde\"

Suihkul\u00e4hde appelsiinipuiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 Alhambrassa. <\/em><\/p><\/div>\n

Kirjoituksen l\u00e4htein\u00e4 eri tutkijoiden luennot matkalla ja esimerkiksi seuraavat julkaisut:<\/strong><\/p>\n

Acedo, Aurelio Cid (engl. Jon Trout): The Alhambra and Granada in Focus. <\/em>Edilux S.L., Granada 2007.<\/p>\n

Baxter Wolf, K.: \u201cConvivencia in Medieval Spain: A Brief History of an Idea\u201d. Religion Compass<\/em>, Volume 3, Issue 1. (2009). pp. 72-85.<\/p>\n

Johnson, Bruce & Salmi, Hannu: Aistien historia: Kohteet ja menetelm\u00e4t. Tulkinnan polkuja. Kulttuurihistorian tutkimusmenetelmi\u00e4. <\/em>Toim. Asko Nivala & Rami M\u00e4hk\u00e4.\u00a0 k&h kulttuurihistoria, Turku 2013.<\/p>\n

Coleman, David: The Percistence of the Past in the Albaic\u00edn: Granada\u2019s New Mosque and the Question of Historical Relevance. In the light of medieval Spain: Islam, the west, and the relevance of the past<\/em>. eds. Simon Doubleday & David Coleman. Palgrave Macmillan, New York 2008.<\/p>\n

Constable, Olivia Remie (ed.): Medieval Iberia: Readings from Christian, Muslim and Jewish Sources. <\/em>(Second edition, 2012) University of Pennsylvania Press, Philadelphia 2012.<\/p>\n

Doubleday, Simon K.: Introduction: \u2018Criminal Non-Intervention\u2019: Hispanism, Medievalism, and the Pursuit of Neutrality. In the light of medieval Spain: Islam, the west, and the relevance of the past<\/em>, eds. Simon Doubleday & David Coleman. Palgrave Macmillan, New York 2008.<\/p>\n

Gibson, Ian: Federico Garc\u00eda Lorca. A Life.<\/em> Faber and Faber Limited, London 1989.<\/p>\n

Gill, John: Andaluc\u00eda. A Cultural History. <\/em>Signal Books Limited, Oxford 2008.<\/p>\n

Hintzen-Bohlen, Birgittte: Taide & Arkkitehtuuri Andalusia. <\/em>K\u00f6nemann Verlagsgesellschaft mbH, K\u00f6ln 1999.<\/p>\n

Irving, Washington: Alhambra<\/em>. (Tales of the Alhambra<\/em>) (1832). Suom. Annukka Aikio. WSOY, Juva 1990.<\/p>\n

Pallasmaa, Juhani: Ihon silm\u00e4t \u2013 arkkitehtuuri ja aistit<\/em>. ntamo 2016.<\/p>\n

Villa-real Ricardo: Historia de Granada acontamientos y personajes<\/em>. Biblioteca de Escritores y Temas Granadinos, 9. Madrid 2003.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti ja kuvat: Marika Ahonen Kollegan vinkatessa Andalusiaan suuntaavasta opintomatkasta syksyll\u00e4 2017, en olisi heti arvannut, ett\u00e4 marraskuussa 2018 p\u00e4\u00e4sisin todellakin monien vuosien j\u00e4lkeen kuljeksimaan vanhan vaihtokaupunkini Granadan kaduilla, eksym\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen Sevillan labyrintinomaisessa keskustassa ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n C\u00f3rdoban moskeijan uudestaan. Matkan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi NNJCI (Nordic Network for the Study of Judaism, Christianity and Islam in the […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2734","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2734"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2734\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}