{"id":2751,"date":"2018-12-11T22:00:40","date_gmt":"2018-12-11T20:00:40","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2751"},"modified":"2018-12-11T22:00:40","modified_gmt":"2018-12-11T20:00:40","slug":"digihistoriantutkijat-tapasivat-turussa-tiivis-kavalkadi-uusimmista-tuloksista-ja-kaynnistyneista-projekteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2018\/12\/11\/digihistoriantutkijat-tapasivat-turussa-tiivis-kavalkadi-uusimmista-tuloksista-ja-kaynnistyneista-projekteista\/","title":{"rendered":"Digihistoriantutkijat tapasivat Turussa. Tiivis kavalkadi uusimmista tuloksista ja k\u00e4ynnistyneist\u00e4 projekteista"},"content":{"rendered":"

kirjoittanut Heidi Kurvinen<\/strong><\/p>\n

Digihumanismi ja digihistoria sen yhten\u00e4 erityisen\u00e4 alana kasvattaa koko ajan suosiotaan. Suomessakin siihen keskittyvi\u00e4 tutkijoita on jo varsin runsaasti, ja osa heist\u00e4 kokoontui perjantaina 30. marraskuuta 2018 Turun yliopistossa Digital History in Finland: What is happening in the field?<\/em> -seminaarin merkeiss\u00e4. J\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n kolmas digitaalisen historiantutkimuksen kotimainen seminaari koostui 10 minuutin mittaisista esitelmist\u00e4, joissa tutkijat ja tutkijaryhm\u00e4t esitteliv\u00e4t viime aikaisia tutkimustuloksiaan sek\u00e4 alussa olevia projekteja. Seminaarin j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 olivat Suomen Historiallisen Seuran digitaalisen historian ty\u00f6ryhm\u00e4, syksyll\u00e4 perustettu Turku Group for Digital History (https:\/\/digitalhistory.fi\/) sek\u00e4 Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama From Roadmap to Roadshow<\/em> -hanke.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Risto Turunen kertoo k\u00e4sikirjoitettujen sanomalehtien digitaalisesta analyysista.<\/p><\/div>\n

Esitysten aiheet liikkuivat nykyp\u00e4iv\u00e4n verkkokeskusteluissa viljelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 keskiajan pseudohistoriasta Karjalan evakkojen sijoittumiseen ja saamelaisten kulttuuriperinn\u00f6n digitaaliseen saatavuuteen. Kirjakulttuuria selvitettiin muutamassa esityksess\u00e4 kirjastojen metatietokantojen kautta. Useampia esityksi\u00e4 yhdisti my\u00f6s historiallisten sanomalehtiaineistojen k\u00e4ytt\u00f6. N\u00e4k\u00f6kulmina nousivat esiin muun muassa sanomalehtien materiaalinen muutos, sanomalehtitekstien pitk\u00e4n aikav\u00e4lin uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 lehtitekstien ja niiss\u00e4 k\u00e4ytettyjen k\u00e4sitteiden ylirajainen kierto.<\/p>\n

Sanomalehdet ovatkin varmasti yksi k\u00e4ytetyimmist\u00e4 digitaalisen historian aineistokokonaisuuksista. Tekij\u00e4noikeudellisten kysymysten vuoksi sanomalehtiaineistojen saatavuus kuitenkin vaihtelee maakohtaisesti ja my\u00f6s digitoinnin laadussa on eroja. Suomessa Kansalliskirjasto tarjoaa avoimesti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n digitaalisia sanoma- ja aikakauslehti\u00e4 sek\u00e4 pienpainatteita vuoteen 1929 asti. Lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on vuoden 2019 loppuun kest\u00e4v\u00e4 pilottivaihe, jossa kotimaisten yliopistojen tutkijoilla on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s uudempia aineistoja kirjautumalla palveluun haka-tunnuksillaan.<\/p>\n

Varsinaisten tutkimusprojektien lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4 sis\u00e4lsi kahden digitaalisen verkkopalvelun esittelyn. Maria Niku kertoi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran avaamasta Elias L\u00f6nnrotin kirjeenvaihto -kokoelmasta (http:\/\/lonnrot.finlit.fi\/omeka\/<\/a>), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki L\u00f6nnrotin kirjoittamat noin 2500 kirjett\u00e4. Kirjeist\u00e4 on palvelussa julkaistu korkealaatuiset digitaaliset kuvat sek\u00e4 transkriptiot. Lis\u00e4ksi niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, sanoja ja k\u00e4sitteit\u00e4 sek\u00e4 kirjeiden konteksteja selvennet\u00e4\u00e4n kommentaariteksteiss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 avattu Biografiasampo (http:\/\/www.biografiasampo.fi<\/a>) tarjoaa puolestaan mahdollisuuden tehd\u00e4 henkil\u00f6- ja ryhm\u00e4hakuja keskeisist\u00e4 suomalaisista henkil\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 muodostaa n\u00e4iden tulosten pohjalta esimerkiksi verkostokaavioita. Papisto on esimerkki historiallisesta ryhm\u00e4st\u00e4, joka on palvelussa mukana pappismatrikkelien kautta. Muiden henkil\u00f6iden osalta palvelun tarjoamat tulokset kertovat kuitenkin ennen kaikkea siit\u00e4, mit\u00e4 historiantutkijat ovat aineistoon kuuluvista henkil\u00f6ist\u00e4 Kansallisbiografia-teksteiss\u00e4\u00e4n julkaisseet, Kirsi Keravuori Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta muistutti.<\/p>\n

Keravuoren huomio ei koske ainoastaan Biografiasampoa vaan my\u00f6s metatietoaineistojen kohdalla tietojen keruussa teht\u00e4v\u00e4t valinnat vaikuttavat tuloksiin. Seminaarin esityksiss\u00e4 muistutettiin muutenkin siit\u00e4, ett\u00e4 aineiston laatu on tietokoneavusteisen tutkimuksen keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, mist\u00e4 johtuen sen valmistelu tietokoneajoa varten on aikaa viev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Aloittelevalle digihistoriantutkijalle seminaarip\u00e4iv\u00e4 tarjosi hyv\u00e4n kattauksen erilaisia tutkimusmenetelmi\u00e4 ja l\u00e4hestymistapoja. Osa teknisemm\u00e4st\u00e4 puheesta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sellaisenaan auennut vaan vaatii sulattelua, mutta se kertoo my\u00f6s digitaalisiin menetelmiin liittyv\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6n tarpeesta. Humanistin ei tarvitse keksi\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4 uudelleen, jos yhteisty\u00f6kumppaniksi l\u00f6ytyy teknisen puolen osaava henkil\u00f6. Projektiesittelyt my\u00f6s osoittivat, ett\u00e4 kehitettyj\u00e4 menetelmi\u00e4 ja l\u00e4hestymistapoja lainataan projektista toiseen. Ilahduttavasti projekteissa tuotetut tietokannatkin ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti avoimessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4 tarjoaa my\u00f6s muille tutkijoille mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaivalla koottuja aineistoja.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Professori Tim Hitchcock luennoi t\u00e4ydelle Janus-salille.<\/p><\/div>\n

P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi seminaarin osanottajat saattoivat jatkaa digitaalisen humanismin pohdintoja osallistumalla kulttuurihistorian oppiaineen vuotuiselle Litzen-luennolle. T\u00e4n\u00e4 vuonna esitelm\u00f6itsij\u00e4n\u00e4 oli professori Tim Hitchcock Sussexin yliopistosta, joka puhui otsikolla \u201dMicroscopes and Macroscopes: Computer Assisted Close Reading of Historical Texts\u201d. Hitchcockin puhe l\u00e4hti mielenkiintoisella tavalla liikkeelle siit\u00e4, miten kirjasto ja (my\u00f6s arkisto) instituutiona on vaikuttanut tapoihimme tehd\u00e4 tutkimusta. Nykyisell\u00e4\u00e4n puolestaan digitaaliset menetelm\u00e4t ohjaavat osaltaan tutkimusty\u00f6t\u00e4. Hitchcock kuitenkin kannusti tutkijoita pohtimaan, miten saamme tietokoneet vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joista me olemme itse kiinnostuneita. Jokaiseen tutkimukseen on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 digiavusteinen metodi, mutta ensimm\u00e4isen\u00e4 tarvitaan kiinnostava tutkimuskysymys. Hitchcockin esitys palauttikin tietokoneavusteisen tutkimuksen historiantutkijoiden perimm\u00e4isten kysymysten \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n

Symposiumin sivut ja esitelmien abstraktit:\u00a0https:\/\/blogit.utu.fi\/digihistfi\/abstracts\/<\/a><\/p>\n

Tallenne digitaalisen historiantutkimuksen symposiumin ohjelmasta kello 13\u201315:\u00a0https:\/\/echo360.org.uk\/section\/9679de31-70fe-4127-92bb-6eb2cbf524b2\/public<\/a><\/p>\n

Tallenne Tim Hitchcockin Litzen-luennosta:\u00a0https:\/\/echo360.org.uk\/section\/77a3e2cc-c67f-4412-84a1-932803f6e8b1\/public<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

kirjoittanut Heidi Kurvinen Digihumanismi ja digihistoria sen yhten\u00e4 erityisen\u00e4 alana kasvattaa koko ajan suosiotaan. Suomessakin siihen keskittyvi\u00e4 tutkijoita on jo varsin runsaasti, ja osa heist\u00e4 kokoontui perjantaina 30. marraskuuta 2018 Turun yliopistossa Digital History in Finland: What is happening in the field? -seminaarin merkeiss\u00e4. J\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n kolmas digitaalisen historiantutkimuksen kotimainen seminaari koostui 10 minuutin mittaisista esitelmist\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,5],"tags":[],"class_list":["post-2751","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-litzen-luennot","category-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2751","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2751"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2751\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2751"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2751"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2751"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}