{"id":2789,"date":"2019-04-22T13:17:11","date_gmt":"2019-04-22T10:17:11","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2789"},"modified":"2019-04-22T13:17:11","modified_gmt":"2019-04-22T10:17:11","slug":"podcastit-historiantiedon-levittajina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/04\/22\/podcastit-historiantiedon-levittajina\/","title":{"rendered":"Podcastit historiantiedon levitt\u00e4jin\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4n 2019 Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin p\u00e4\u00e4ttyminen n\u00e4kyy ja kuuluu Kulttuurihistoria nyt! -blogissa. Seuraavana teksti, jossa pohditaan podcastia avaruusaiheisen historiatiedon popularisoijana.<\/em><\/p>\n

Teksti: Mari Kuismanen<\/strong><\/p>\n

\n
\n
\n

Tieteen popularisoituminen n\u00e4kyy muun muassa erilaisten radiokuunnelmien ja podcastien lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 internetiss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 mahdollistavat sen, ett\u00e4 tieteellisiin aiheisiin p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi yh\u00e4 useampi. Kuunneltavat podcastit ovat kaikkien ulottuvilla, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t ole aikaan tai paikkaan sidottuja.<\/p>\n

Reetta Isoviita pohti pro gradussaan ”Vain radioleikki\u00e4? Podcastaus suomenkielisen harrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta” (2012) podcastien syntymist\u00e4 ja niiden merkityst\u00e4 nimenomaan harrastuspiireiss\u00e4. Isoviidan mukaan podcast on syntynyt Englannissa 2000-luvun alussa. Se on muotoutunut radio-ohjelmista ja keskittynyt alun perin harrastajapiireihin. Podcast poikkeaakin Isoviidan mukaan radio-ohjelmista yksinkertaisuudellaan. Sit\u00e4 pystyy harrastamaan kuka tahansa. N\u00e4in ollen on hyvinkin loogista, ett\u00e4 harrastuspiirit ovat ensimm\u00e4isen\u00e4 tarttuneet podcastien mahdollisuuksiin.<\/p>\n

Podcastien siirtyminen ammattimaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tapahtui v\u00e4hitellen. Isoviidan mukaan esimerkiksi Yle aloitti ohjelmiensa jakamisen podcasteina 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4. Ylen podcastit poikkeavat kuitenkin harrastajien podcasteista siten, ett\u00e4 ne ovat tehty Ylen ohjelmissa kuulluista ohjelmista. T\u00e4m\u00e4 mahdollisesti tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 Ylen podcastit ovat suunnitellumpia ja kohdistettu tietylle kohderyhm\u00e4lle. Nyky\u00e4\u00e4n on vaikea kuvitella, ettei olisi mahdollisuutta kuunnella vaikkapa juuri Ylen sivuilta ammattimaisesti tehtyj\u00e4 podcasteja.<\/p>\n

Suomen t\u00e4htieteen historia -podcast<\/h3>\n

Kuuntelin podcastin Suomen t\u00e4htitieteen historiasta yle.fi sivulta. Aihe oli jaettu kahteen osaan, kumpikin kesti puoli tuntia. Ensimm\u00e4inen osa keskittyi vuosiin 1500\u20131700 ja j\u00e4lkimm\u00e4inen osa k\u00e4sitteli Suomen t\u00e4htitieteen etenemist\u00e4 Turun palon j\u00e4lkeen. Molemmat osat sis\u00e4ltyiv\u00e4t Sisko Loikkasen toimittamaan t\u00e4htitiedett\u00e4 maailmalla k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kymmenosaiseen sarjaan. Yle Radio1:n Radiaattori tiedesarjassa vuosina 2009\u20132010 alun perin kuullun sarjan aiheet eteniv\u00e4t melko kronologisesti . Haastateltavat vaihtuvat jaksoittain, Suomen t\u00e4htitieteen historiaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 jaksossa haastateltavana oli Helsingin yliopiston professori Tapio Markkanen.<\/p>\n

Podcast-sarja on jaksotettu sopivan mittaisiin p\u00e4tkiin. Kuulija voi halutessaan valita koko sarjasta tietyn jakson. Koska koko sarja on edelleen kuunneltavissa, sen voi kuunnella rauhassa omalla ajallaan. T\u00e4llaiset kuunneltavat alustat ovat loistavia nimenomaan sen\u00a0vuoksi, ett\u00e4 ne mahdollistavat muun tekemisen samanaikaisesti. Podcastin aihe on kerrottu eritt\u00e4in selke\u00e4sti ja informoivasti. Haastattelijan kysymykset tukivat hienosti haastattelun rakennetta. Suomen t\u00e4htitieteen historian jaottelu kahteen osaan on tehty osuvasti k\u00e4ytt\u00e4en Turun paloa podcastin jakajana.<\/span><\/p>\n

\n
\n
\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4nne oli uuden t\u00e4htitornin rakentaminen Helsinkiin. N\u00e4in t\u00e4htitieteen p\u00e4\u00e4kaupunki Suomessa ik\u00e4\u00e4n kuin sinet\u00f6ityi. Alusta alkaen t\u00e4htitieteen opetuksessa uskonnolla oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus. Almanakkaa k\u00e4ytettiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 auringonlaskujen laskemiseen, mutta my\u00f6s niin sanottujen liikkuvien pyhien, kuten p\u00e4\u00e4si\u00e4isen laskemiseen. Taivaan ilmi\u00f6t merkitsiv\u00e4t monia asioita, kuten sotia. Almanakkaan merkittiin my\u00f6s erilaisia arkisia ennustuksia, kuten milloin kannattaa leikata hiukset tai tehd\u00e4 kauppoja. Podcast keskittyy hyvin vahvasti t\u00e4htitieteeseen ammattina, mutta antaa mielenkiintoisen kuvan siit\u00e4, miten yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat t\u00e4htitieteen harjoittamiseen Suomessa. Podcastit ovat muutoinkin oivallisia tapoja tuoda historiatietoa suurelle yleis\u00f6lle. Ne antavat laajoja n\u00e4k\u00f6kulmia historia-aiheisiin ja tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia kertoa historiaa.<\/p>\n

\n
\n
\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Isoviita, Riitta 2012: Vain radioleikki\u00e4? Podcastaus suomenkielisen harrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos.<\/p>\n

T\u00e4htitieteen historiaa, https:\/\/areena.yle.fi\/1-1670342<\/a> [haettu 26.3.2019].<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4n 2019 Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssin p\u00e4\u00e4ttyminen n\u00e4kyy ja kuuluu Kulttuurihistoria nyt! -blogissa. Seuraavana teksti, jossa pohditaan podcastia avaruusaiheisen historiatiedon popularisoijana. Teksti: Mari Kuismanen Tieteen popularisoituminen n\u00e4kyy muun muassa erilaisten radiokuunnelmien ja podcastien lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 internetiss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 mahdollistavat sen, ett\u00e4 tieteellisiin aiheisiin p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi yh\u00e4 useampi. Kuunneltavat podcastit ovat kaikkien ulottuvilla, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t ole aikaan tai […]<\/p>\n","protected":false},"author":39911,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2789","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2789","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39911"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2789"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2789\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2789"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2789"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2789"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}