{"id":2800,"date":"2019-05-18T15:52:29","date_gmt":"2019-05-18T12:52:29","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2800"},"modified":"2019-05-18T15:52:29","modified_gmt":"2019-05-18T12:52:29","slug":"kustoo-kertoo-lonnrotin-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/05\/18\/kustoo-kertoo-lonnrotin-jaljilla\/","title":{"rendered":"Kustoo kertoo \u2013 L\u00f6nnrotin j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"kansi_juhana_saarelainen\"\u201dEl\u00e4v\u00e4 sana on henkinen siemen.\u201d N\u00e4ill\u00e4 sanoilla kiteytti FM Juhana Saarelainen lektiossaan Elias L\u00f6nnrotin (1802\u20131884) ydinajatuksen. El\u00e4v\u00e4 sana oli sit\u00e4, jota L\u00f6nnrot kuunteli ja kokosi ja joka oli Kalevalan<\/em> raaka-aine, l\u00e4ht\u00f6kohta, josta runoteos ja sen eri versiot syntyiv\u00e4t. V\u00e4it\u00f6skirjassaan Runous, tieto ja kansa. Elias L\u00f6nnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa<\/em> <\/a>Saarelainen analysoi ennen kaikkea niit\u00e4 ylirajaisia aatteita ja filosofisia keskusteluja, joista L\u00f6nnrot ammensi ja joita h\u00e4n toiminnassaan tulkitsi ja muokkasi. Erityisen vahvasti nousi esiin F. W. J. Schellingin luonnonfilosofia, jonka j\u00e4lki\u00e4 L\u00f6nnrotin n\u00e4kemyksiss\u00e4 on. L\u00f6nnrot mukaan inhimillinen tieto jakautui kahteen osaan, joita h\u00e4n kutsui tiedon \u201dp\u00e4iv\u00e4puoleksi\u201d ja \u201dy\u00f6puoleksi\u201d. Molemmat olivat t\u00e4rkeit\u00e4. Kun \u201dp\u00e4iv\u00e4puoleen\u201d liittyi aistimusten, ymm\u00e4rryksen ja j\u00e4rjen tuottama tieto, \u201dy\u00f6puolen\u201d maailmaa olivat unet, aavistukset ja mielleyhtym\u00e4t. Saarelaisen v\u00e4it\u00f6skirjan keski\u00f6ss\u00e4 on juuri tietok\u00e4sitys, jonka kautta n\u00e4kemykset runoudesta ja kansasta avautuvat.<\/p>\n

Jos L\u00f6nnrotin mukaan \u201del\u00e4v\u00e4 sana on henkinen siemen\u201d, v\u00e4it\u00f6stilaisuus oli ehdottomasti L\u00f6nnrotin hengen mukainen. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi professori Pertti Anttonen It\u00e4-Suomen yliopistosta. H\u00e4n johdatti keskustelun taitavasti v\u00e4it\u00f6skirjan ydinkysymyksiin ja sen keskeisiin k\u00e4sitteisiin. T\u00e4m\u00e4 oli \u201dhenkinen siemen\u201d syv\u00e4lliselle keskustelulle, joka rakentui vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n ja v\u00e4ittelij\u00e4n v\u00e4lille. Yleis\u00f6lle avautui n\u00e4k\u00f6kulma paitsi L\u00f6nnrotin henkil\u00f6\u00f6n ja h\u00e4nen toimintaansa my\u00f6s 1800-luvun suomalaisen kulttuurin ehtoihin ja mahdollisuuksiin. Samalla avautui n\u00e4kym\u00e4 Kalevalan syntyyn sek\u00e4 siihen, miten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 teoksen kulttuurisen merkityksen pohtiminen on my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stilaisuus alkoi klo 12.15 Turun yliopiston Janus-salissa. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n loppulausunnon j\u00e4lkeen yleis\u00f6kysymyksi\u00e4 ei tullut, joten kustos p\u00e4\u00e4tti tilaisuuden klo 14.20. Yleis\u00f6\u00e4 oli paikalla 65 henke\u00e4.<\/p>\n

\"IMG_5246\"

Juhana Saarelainen on aloittanut lektionsa. Vasemmalla vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 professori Pertti Anttonen. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dEl\u00e4v\u00e4 sana on henkinen siemen.\u201d N\u00e4ill\u00e4 sanoilla kiteytti FM Juhana Saarelainen lektiossaan Elias L\u00f6nnrotin (1802\u20131884) ydinajatuksen. El\u00e4v\u00e4 sana oli sit\u00e4, jota L\u00f6nnrot kuunteli ja kokosi ja joka oli Kalevalan raaka-aine, l\u00e4ht\u00f6kohta, josta runoteos ja sen eri versiot syntyiv\u00e4t. V\u00e4it\u00f6skirjassaan Runous, tieto ja kansa. Elias L\u00f6nnrotin ajattelu ja toiminta aikalaisfilosofian kontekstissa Saarelainen analysoi ennen kaikkea niit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[86,161,162],"class_list":["post-2800","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tutkimus","tag-kustos-kertoo","tag-vaitos","tag-vaitoskirja","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2800","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2800"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2800\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2800"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2800"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2800"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}