{"id":2813,"date":"2019-06-11T12:58:18","date_gmt":"2019-06-11T09:58:18","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2813"},"modified":"2019-06-11T12:58:18","modified_gmt":"2019-06-11T09:58:18","slug":"kulttuurihistorian-tutkijavieraana-keskiajan-tutkija-oleksandr-okhrimenko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/06\/11\/kulttuurihistorian-tutkijavieraana-keskiajan-tutkija-oleksandr-okhrimenko\/","title":{"rendered":"Kulttuurihistorian tutkijavieraana keskiajan tutkija Oleksandr Okhrimenko"},"content":{"rendered":"

Teksti: Juuso Rekola<\/strong><\/p>\n

Kansainv\u00e4lisyys on nykyisin yksi tiedeyhteis\u00f6n kulmakivist\u00e4 l\u00e4hes kaikkialla maailmassa, kun ylirajaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n kannustetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ja siihen l\u00f6ytyy eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin resursseja. Kulttuurihistorian oppiaineeseen saatiin vuonna 2019 kansainv\u00e4linen vierailija It\u00e4-Euroopasta, kun Oleksandr Okhrimenko Kiovan kansallisesta yliopistosta vieraili Suomessa 3.\u20137. kes\u00e4kuuta. Okhrimenko on keskiajan tutkija; h\u00e4n on v\u00e4itellyt ja julkaissut kirjan syd\u00e4nkeskiajan Englannin kaupunkien arjesta, ja nykyisin h\u00e4n tutkii l\u00e4nsieurooppalaisia k\u00e4sikirjoituksia. Toisen vuoden apulaisprofessorina (Assistant Professor) h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s useita kursseja keskiaikaisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja alkuper\u00e4isl\u00e4hteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Okhrimenkon Suomen-matka j\u00e4rjestyi Erasmus+ -ohjelman kautta. Erasmus+ on eurooppalaisille korkeakouluille suunnattu vaihto-ohjelma, joka toteuttaa kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 opiskelija-, opettaja- ja henkil\u00f6kuntavaihtojen sek\u00e4 erilaisten hankkeiden kautta. Ohjelman kautta my\u00f6s moni turkulainen historioitsija on ollut tutkijavaihdossa, viikon mittaisista pikavisiiteist\u00e4 aina pitempiin matkoihin.<\/p>\n

Keskustelu tutkijavieraan kanssa oli hyvin antoisaa, rentoa ja tasapainoista. Vaikka kaikkiin etuk\u00e4teen valmisteltuihin kysymyksiin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tullut suoria vastauksia, sivupoluille l\u00e4htem\u00e4ll\u00e4 ja avointen kysymysten kautta oli mahdollista saada paljon mielenkiintoista tietoa siit\u00e4, millaista historiantutkimus Ukrainassa oikeastaan on.<\/p>\n

Miten ja miksi p\u00e4\u00e4dyit historioitsijaksi ja keskiajan tutkijaksi?
\n<\/strong>Yliopistoon siirtyess\u00e4ni p\u00e4\u00e4tin aluksi ryhty\u00e4 arkeologiksi tai filologiksi, sill\u00e4 koulussa historia tuntui l\u00e4hes liian helpolta aineelta. Kun saavuin yliopistoon 17-vuotiaana, p\u00e4\u00e4tin kuitenkin viime hetkell\u00e4 valita historian, sill\u00e4 se tuntui luontevimmalta. Ukrainassa ensimm\u00e4inen opintovuosi kuluu l\u00e4hinn\u00e4 ymp\u00e4rilleen katsellessa, mink\u00e4 j\u00e4lkeen yleens\u00e4 valitaan, mihin erikoistua. P\u00e4\u00e4tin erikoistua keskiajan tutkimukseen, koska pidin erityisesti latinan opiskelusta ja minua kiehtoi ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isi\u00e4, latinankielisi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia. Kun l\u00f6ysin viel\u00e4 aiheen, joka kiinnosti, suunnitelmilleni n\u00e4ytettiin vihre\u00e4\u00e4 valoa.<\/p>\n

Tutkin arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 syd\u00e4nkeskiajalla aina v\u00e4it\u00f6skirjaani asti. Vaikka luulin t\u00e4m\u00e4n tutkimusalueen olevan helppoa, se ei lopulta ollut niin. Verrattuna esimerkiksi poliittiseen historiaan arkiel\u00e4m\u00e4n tutkimukseen voi ja pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 hyvin laaja-alaisesti aineistoa, sill\u00e4 relevanttia tietoa voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 miltei kaikenlaisista l\u00e4hteist\u00e4. Arkiel\u00e4m\u00e4n tutkimus vaatii my\u00f6s laajojen aikav\u00e4lien ja kokonaisuuksien hahmottamista, joten l\u00e4hteideni m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi ja kasvoi. P\u00e4\u00e4dyin tutkimaan vain noin kahdensadan vuoden mittaista syd\u00e4nkeskiaikaa, mik\u00e4 lopulta osoittautui mielekk\u00e4\u00e4ksi: alueellisesti rajatun aineiston tutkimus paljasti yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin muutoksia tuolla aikav\u00e4lill\u00e4, vaikka n\u00e4k\u00f6kulmaani voisi kuvata mikrohistorialliseksi.<\/p>\n

Miten opintosi sujuivat, ja millaista nykyinen tutkimuksesi on luonteeltaan?<\/strong>
\nHaasteellista on, ett\u00e4 Ukrainassa ei ole saatavilla merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 keskiajan L\u00e4nsi-Euroopasta. Miten voi tehd\u00e4 tieteellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 aiheesta, josta ei voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n? Jossain vaiheessa kuitenkin paljastui, ett\u00e4 Ukrainan kansalliskirjastossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n verrattain pient\u00e4, mutta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kokoelmaa keskiaikaisia k\u00e4sikirjoituksia l\u00e4nnest\u00e4. N\u00e4it\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia ei ollut juuri hy\u00f6dynnetty, joten tutkimukseni osuu hyv\u00e4\u00e4n saumaan. My\u00f6s moderni teknologia on mahdollistanut sen, ett\u00e4 ei ole pakko tutkia vain oman maansa historiaa. Eri alueiden tutkimus onkin avartanut n\u00e4k\u00f6kulmaani merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

\"okhrimenko_kansikuva\"
\nOkhrimenkon uusi, ukrainankielinen teos arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 1000\u20131200-lukujen Englannissa.<\/em><\/p>\n

Mainitsitkin jo l\u00e4hteiden saatavuuden, mutta monia varmasti kiinnostaa tiet\u00e4\u00e4 yleisesti, millaista on olla ukrainalainen historioitsija tai tiedeyhteis\u00f6n j\u00e4sen?<\/strong>
\nUkrainassa rahoitus ei ole kovin pitk\u00e4lle kehittynytt\u00e4. Suurimman osan rahoituksesta saamme yliopistolta, jossa olemme kuitenkin t\u00f6iss\u00e4 ensisijaisesti opettajina. Annamme opiskelijoille valmiudet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4isl\u00e4hteit\u00e4. Aikaa, tilaa ja rahaa oman tutkimuksen tekemiseen ei ole niin paljoa kuin mit\u00e4 haluaisi, joten Erasmuksen kaltaiset avustukset tulevat tarpeeseen. Varsinaisten historiantutkijoiden piiri Ukrainassa on melko pieni; vuosittain yliopistoon otetaan sis\u00e4\u00e4n 50\u201370 opiskelijaa, joista yht\u00e4 tai kahta lukuun ottamatta kaikki p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t my\u00f6hemmin yliopiston ulkopuoliseen ammattiin, erityisesti museoihin tai opetusteht\u00e4viin.<\/p>\n

Historiantutkimukselle on kuitenkin tilaa. Nykyisin Ukrainassa ollaan kiinnostuneita erityisesti sosiaalihistoriasta, niin keskiajan tutkijoiden keskuudessa kuin my\u00f6s monella muulla alalla. Neuvostoaikana keskiajan tutkijoidenkin oli ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4 valtionideologian hyv\u00e4ksi, ja heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 menneisyydest\u00e4 esimerkkej\u00e4, joilla voitiin perustella Neuvostoliton yhten\u00e4isyytt\u00e4. Ukrainan itsen\u00e4istytty\u00e4 poliittiset aiheet ovat antaneet tilaa sosiaalisille kysymyksille, kuten arkiel\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

Mik\u00e4 sai sinut tulemaan Suomeen?<\/strong>
\nNoin kaksi vuotta sitten vierailin ensimm\u00e4isen kerran Turussa, Centre for the Study of Christian Cultures -tutkimuskeskuksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 konferenssissa. Konferenssi k\u00e4sitteli uskonnon historiaa sek\u00e4 kristillist\u00e4 kulttuuria, ja vierailun perusteella Suomessa tehtiin mielenkiintoista ja korkeatasoista tutkimusta. Turun ja Kiovan yliopistojen v\u00e4lill\u00e4 on yhteisty\u00f6t\u00e4, joten kun minulle tarjottiin mahdollisuutta k\u00e4yd\u00e4 uudestaan Suomessa, suostuin.<\/p>\n

Olen kiitollinen Marika R\u00e4s\u00e4selle siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n esitteli minulle ei vain Turkua, vaan my\u00f6s Helsinki\u00e4 ja Tamperetta. Sain tutustua moniin suomalaisiin historioitsijoihin. Huomasin, ett\u00e4 keskiajan tutkijoiden verkosto on samanlainen kuin Ukrainassa; piirit ovat pienet, joten tunnemme yhten\u00e4isyytt\u00e4 enemm\u00e4n kesken\u00e4mme kuin muiden kollegojen kanssa. Yhteisty\u00f6 on tietysti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kaikilla tasoilla, jotta voimme ylitt\u00e4\u00e4 ne jakolinjat, jotka jakavat tutkijoita kahtia, ja jotta voimme tuottaa parempia tutkimustuloksia.<\/p>\n

Millaista suomalainen tutkimus on ukrainalaiseen tutkimukseen verrattuna?
\nHuomattavaa on, ett\u00e4 suomalaisilla keskiajan tutkijoilla on paljon kokemusta ulkomailta, ja tutkimus on usein luonteeltaan hyvin kansainv\u00e4list\u00e4. Ukrainassa n\u00e4in ei viel\u00e4 ole, mihin vaikuttaa tietysti se, ett\u00e4 vanhempi sukupolvi ei esimerkiksi hallitse englannin kielt\u00e4 hyvin. Mahdollisuus viikon tutkijavaihtojen kaltaisiin reissuihin helpottui vasta viitisen vuotta sitten, kun tutkijat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tarvitse lyhyit\u00e4 matkoja varten passin lis\u00e4ksi muita matkustusasiakirjoja. Suomessa tutkijoilla on my\u00f6s enemm\u00e4n aikaa tutkimusty\u00f6h\u00f6n. Ukrainassa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat yleens\u00e4 pitk\u00e4kestoisempia, kun taas t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkijat siirtyv\u00e4t aktiivisesti oppituolista ja tutkimusprojektista toiseen.<\/p>\n

\"marika_ja_ohrimenko\"Oleksandr Okhrimenko ja Marika R\u00e4s\u00e4nen Aikalassa. Okhrimenko esitt\u00e4ytyi perjantaina laitoksen v\u00e4elle ja esitteli oman yliopistonsa tutkimusta.<\/em><\/p>\n

Voitaisiinko Suomesta ottaa Ukrainassa mallia, ja jos, mill\u00e4 tavalla?<\/strong>
\nKyll\u00e4. Erityisesti rahoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tulisi mielest\u00e4ni kehitt\u00e4\u00e4, jotta historioitsijat voisivat tuottaa enemm\u00e4n tutkimusta. Yliopiston ajatellaan kuitenkin olevan ennen kaikkea opiskelijoita varten, mik\u00e4 on toki ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 toki kehitet\u00e4\u00e4n koko ajan, ja n\u00e4kisin, ett\u00e4 muutaman vuoden kuluttua rahoitus ja sen my\u00f6t\u00e4 tutkimuksen tekeminen kasvavat ja helpottuvat. Keskiajan tutkimus on silti hyvin spesifi ala, joten on oltava luova, jos haluaa vakuuttaa potentiaaliset rahoittajat oman tutkimuksensa merkityksest\u00e4.<\/p>\n

Digitaaliset menetelm\u00e4t tulevat vaikuttamaan alan kehitykseen ja k\u00e4sityksiin, mutta ihmisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tutkimusta tullaan yh\u00e4 tarvitsemaan, sill\u00e4 vanhat l\u00e4hteet ovat usein monimutkaisempia kuin milt\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Tietokone ei osaa viel\u00e4 hahmottaa eroavaisuuksia tai lukea rivien v\u00e4list\u00e4. On kriittist\u00e4 osata tavoittaa tekstien syvempi\u00e4 merkityksi\u00e4 \u2013 sanojen perusmerkitykset voivat olla muuttumattomia, mutta niill\u00e4 on eri aikoina ja eri paikoissa hyvin moninaisia merkityksi\u00e4. Koneista on toki hy\u00f6ty\u00e4, mutta my\u00f6s ihmisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tarvitaan. Jo keskustellessa kollegojen kanssa kahvikupin \u00e4\u00e4ress\u00e4 voi usein hahmottaa asioita uudella tavalla.<\/p>\n

Humanistisista tieteist\u00e4 keskustellessa nousee usein esille sen relevanssi ja merkitys nyky-yhteiskunnassa. Keskiajan tutkimus on tietysti suurimmassa osassa maailmaa melko pieni ala, mutta miten humanistiset tieteet voivat ja miten niit\u00e4 arvostetaan Ukrainassa?<\/strong>
\nHyv\u00e4 kysymys. Ukrainassa priorisoidaan ja tuetaan ensisijaisesti niin sanottuja oikeita tieteit\u00e4, eli luonnontieteit\u00e4. Niihin kannustetaan hakemaan, ja niist\u00e4 valmistuu todenn\u00e4k\u00f6isemmin rahakkaaseen ammattiin. Humanististen tieteiden merkityst\u00e4 ei kyseenalaisteta, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 niit\u00e4 ei tueta. Ukrainassa kukin saa tehd\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 haluaa, mutta moni tuntee joskus toisin, jos hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n tutkimus ei saa tukea.<\/p>\n

Olemme laitoksellamme kuitenkin todenneet, ett\u00e4 suremisen sijasta meid\u00e4n on syyt\u00e4 ryhty\u00e4 aktiiviseen toimintaan. Yrit\u00e4mme selitt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti laajoille yleis\u00f6ille, mit\u00e4 teemme ja miksi toimintamme on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dyllist\u00e4. Pari vuotta sitten aloitimme julkisten luentojen pit\u00e4misen, ja nykyisin meille jopa maksetaan siit\u00e4, eli ihmiset ovat selke\u00e4sti kiinnostuneita keskiajasta. Keskiaikahan n\u00e4kyy kaikkialla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, vaikkemme sit\u00e4 itse tajuaisi, niin modernissa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, taikauskoissa kuin vaikkapa Game of Thronesin<\/em> kaltaisissa sarjoissa.<\/p>\n

Ilmi\u00f6 kuulostaa hyvin yleismaailmalliselta: nykyisin humanisteilta edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 he perustelevat oman ty\u00f6ns\u00e4 merkityksellisyytt\u00e4 my\u00f6s muille.<\/strong>
\nN\u00e4in juuri, asia on sama miss\u00e4 tahansa. Ukrainassa on tietysti omat k\u00e4sityksens\u00e4 siit\u00e4, miten tiedett\u00e4 tulisi tehd\u00e4. Usein humanistien odotetaan saavan valmiiksi nelj\u00e4 artikkelia vuodessa, vaikka se on yhteisty\u00f6n\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4 urakka, johon luonnontieteilij\u00f6ill\u00e4 on ehk\u00e4 paremmat valmiudet. Tiedemiesten odotetaan my\u00f6s integroituvan ja tekev\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 l\u00e4nnen suuntaan, mik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ei aina ole paras vaihtoehto. Jos ty\u00f6skentelee ukrainalaisten l\u00e4hteiden kanssa aiheista, jotka selke\u00e4sti kiinnostavat l\u00e4hinn\u00e4 ukrainalaisia, on loogisempaa kirjoittaa artikkeleita ukrainaksi kuin englanniksi.<\/p>\n

Mit\u00e4 kaikkea olet ehtinyt Suomen-vierailusi aikana tehd\u00e4?<\/strong>
\nOlen vieraillut esimerkiksi erilaisissa museoissa ja workshopeissa. Maanantaina esimerkiksi osallistuin Helsingiss\u00e4 pidettyyn Marika R\u00e4s\u00e4sen, Seppo Heikkisen ja Hilkka-Liisa Vuoren kirjoittaman The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas<\/em> -kirjan julkistustilaisuuteen. Tilaisuudessa oli paikalla paljon tutkijoita, joihin p\u00e4\u00e4sin tutustumaan, joten p\u00e4\u00e4sin jo heti matkani aluksi hyvin sis\u00e4\u00e4n suomalaiseen yliopistomaailmaan. Paikalla oli sellaisiakin ihmisi\u00e4, jotka ovat vaikuttaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti keskiajan tutkimukseen ja joiden tekstej\u00e4 olen itse sattunut lukemaan. Samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4vin my\u00f6s Helsingin Kansalliskirjastossa tutustumassa paikalliseen k\u00e4sikirjoitusten ja fragmenttien valikoimaan. Marika R\u00e4s\u00e4sen suunnittelema viikko-ohjelma oli tiivis, mutta mielenkiintoinen.<\/p>\n

\"julkistamistilaisuus_kansi\"Marika R\u00e4s\u00e4sen, Seppo Heikkisen ja Hilkka-Liisa Vuoren uusi teos julkistettiin 3.6.2019.<\/em><\/p>\n

N\u00e4kisitk\u00f6 kokemustesi perusteella, ett\u00e4 suomalaiset ja ukrainalaiset tutkijat voisivat tehd\u00e4 jatkossa yhteisty\u00f6t\u00e4?<\/strong>
\nEhdottomasti. Mahdollisuuksia erilaisiin projekteihin on runsaasti, sill\u00e4 Suomi ja Ukraina ovat kumpikin tavallaan It\u00e4- ja L\u00e4nsi-Euroopan solmukohdissa. Ukrainassa on viel\u00e4 keskiaikaisia alkuper\u00e4isl\u00e4hteit\u00e4, joita ei ole viel\u00e4 juuri tutkittu, sill\u00e4 Ukrainassa tutkijapooli on rajattu.<\/p>\n

Mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan?<\/strong>
\n\u201dLomaviikon\u201d j\u00e4lkeen valmistaudun j\u00e4rjestelem\u00e4\u00e4n yliopistossa pidett\u00e4vi\u00e4 tenttej\u00e4. Hein\u00e4kuun alussa esitelm\u00f6in Leedsiss\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 International Medieval Conferencessa, ja syksyll\u00e4 on tarkoitus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 useampiakin seminaareja.<\/p>\n

Millainen k\u00e4sitys sinulle j\u00e4i Suomesta? Luuletko palaavasi takaisin?<\/strong>
\nSuomi on tehnyt minuun henkil\u00f6kohtaisesti suuren vaikutuksen. Erityisesti ihmisten vieraanvaraisuus ja yst\u00e4v\u00e4llisyys, mutta my\u00f6s ammattimaisuus olivat positiivisia asioita. Olen kiitollinen kaikesta, ja palaan toki, sill\u00e4 suomalainen tutkimus houkuttelee edelleen. Nautin olostani t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvin paljon, ja erityisesti vieh\u00e4tyin siit\u00e4, kuinka pitk\u00e4\u00e4n aurinko on kes\u00e4iltaisin ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u2013 asia, joita Ukrainassa harvoin saa todistaa t\u00e4ysin samalla tavalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Juuso Rekola Kansainv\u00e4lisyys on nykyisin yksi tiedeyhteis\u00f6n kulmakivist\u00e4 l\u00e4hes kaikkialla maailmassa, kun ylirajaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n kannustetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ja siihen l\u00f6ytyy eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin resursseja. Kulttuurihistorian oppiaineeseen saatiin vuonna 2019 kansainv\u00e4linen vierailija It\u00e4-Euroopasta, kun Oleksandr Okhrimenko Kiovan kansallisesta yliopistosta vieraili Suomessa 3.\u20137. kes\u00e4kuuta. Okhrimenko on keskiajan tutkija; h\u00e4n on v\u00e4itellyt ja julkaissut kirjan syd\u00e4nkeskiajan Englannin kaupunkien […]<\/p>\n","protected":false},"author":526,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2813","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/526"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2813"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2813\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}