{"id":2819,"date":"2019-06-21T14:47:07","date_gmt":"2019-06-21T11:47:07","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2819"},"modified":"2019-06-21T14:47:07","modified_gmt":"2019-06-21T11:47:07","slug":"juhannus-1919","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/06\/21\/juhannus-1919\/","title":{"rendered":"Juhannus 1919"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Vuonna 1919 juhannusaattoa vietettiin maanantaina 23. kes\u00e4kuuta. Turun kadut hiljeniv\u00e4t. Konditoriakahvila Sylvia sulki ovensa aattona klo 15 ja lupasi avautua uudelleen vasta keskiviikkona. Useimmat ravintolat, kuten Pinella ja Palokunnantalon ravintola, olivat keskikes\u00e4n juhlan kunniaksi suljettuja. L\u00e4\u00e4k\u00e4rip\u00e4ivystyst\u00e4 piti tohtori Stjerncreutz Puolalanpuiston Albatrossissa. Aattoa saattoi juhlia vaikkapa Littoisten ty\u00f6v\u00e4entalon iltamissa tai Mietoisten suojeluskunnan kes\u00e4juhlissa. Turusta oli iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kuljetus Mietoisiin, ja h\u00f6yrylaiva Louhen kannella sotilassoittokunta viihdytti juhlav\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>Juhannus sujui Turun Sanomien<\/em> 25. kes\u00e4kuuta julkaiseman raportin mukaan \u201drauhallisesti ja hiljaisesti\u201d. Turun poliisiasemalla \u201dei ollut ainoatakaan humalaista\u201d, mutta Raunistulassa ja Nummenm\u00e4ell\u00e4 muutama p\u00e4ihtynyt otettiin virkavallan huomaan. Aaton pahin kahakka sattui Littoisten ty\u00f6v\u00e4entalolla. Raportin mukaan iltamien aikana ty\u00f6miehet Lehtinen ja Lehtonen olivat jostain syyst\u00e4 ajautuneet sanaharkkaan, jonka p\u00e4\u00e4tteeksi Lehtonen l\u00f6i Lehtist\u00e4 korvalle. Tuossa tuokiossa Lehtinen lainasi toveriltaan puukon, sy\u00f6ksyi Lehtosen kimppuun ja iski t\u00e4t\u00e4 selk\u00e4\u00e4n. Onneksi haava ei ollut hengenvaarallinen, ja lopulta Lehtonen p\u00e4\u00e4si l\u00e4\u00e4ninsairaalasta kotiin jo saman viikon aikana.<\/p>\n

Littoisten k\u00e4rh\u00e4m\u00e4st\u00e4 huolimatta juhannus sujui p\u00e4\u00e4osin rauhallisesti, ja perinteit\u00e4 vaalien kokoonnuttiin aattoiltana kokon \u00e4\u00e4relle. Vuoden 1918 muistot ja edellisen suven ristiriitaiset tunnelmat olivat silti k\u00e4sinkoskeltavat, ja my\u00f6s juhannuksen vietossa n\u00e4kyi kansakunnan kahtiajako. Juhannuksen ristiriitaisuutta kuvasi jo Eino Leino sis\u00e4llissodan j\u00e4ljitunnelmissa kirjoittamassaan runossaan \u201dJuhannus 1918\u201d. Se alkaa kauniina luonnonkuvana, jossa juhannus merkitsee kes\u00e4n paluuta, jatkumoa:<\/p>\n

Kaikki palas: Suomen linnut,<\/p>\n

Suomen kes\u00e4, kukkaset,<\/p>\n

taas kuin ennen kirkkahina<\/p>\n

kisaa j\u00e4rven lainehet.<\/p><\/blockquote>\n

Onnellisen, utuisen kuvan rinnalle asettuvat muistot ankarasta taistelusta:<\/p>\n

Tulee kes\u00e4, tulee talvi,<\/p>\n

eip\u00e4 hetket autuaat<\/p>\n

jolloin k\u00e4si k\u00e4tt\u00e4 vasten<\/p>\n

unhotimme taivaat, maat.<\/p><\/blockquote>\n

Taas on sama tuntu mulla:<\/p>\n

kadotin nyt kallihin<\/p>\n

uskon kansaan, is\u00e4nmaahan,<\/p>\n

jota raukka rakastin.<\/p><\/blockquote>\n

Juhannuksen keskell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut mahdollista heitt\u00e4yty\u00e4 unohdukseen tai liitty\u00e4 juhlaan:<\/p>\n

Siks ei elon juhlat mulla,<\/p>\n

vaikka juhlii juhannus,<\/p>\n

sy\u00e4n ei sytt\u00e4 valkeampi.<\/p>\n

Mist\u00e4 silloin pelastus?<\/p><\/blockquote>\n

Juhannuksena 1919 tunnelmat olivat yh\u00e4 samankaltaiset, vaikka vuosi oli ehtinyt kulua. Suven juhlaan liittyi kuitenkin utooppinen toive paremmasta. Voisivatko yhteiset perinteet auttaa ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kuilun, joka yhteis\u00f6\u00e4 erotti? Voisiko kes\u00e4n runsaus ja anteliaisuus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katseen tulevaan, menneen sijasta?<\/p>\n

\u201dKes\u00e4njuhla nostaa ihmisen kuin maasta\u201d, kirjoitti Riihim\u00e4en Sanomat<\/em> juhannuksen kynnyksell\u00e4 21. kes\u00e4kuuta. \u201dArkitouhujen, huolien, riitaisuuksien ja lukemattomien ihmisheikkouksien taakka musertaisi ihmisen, ellei juhannus saapuisi nostattajana ja rohkaisijana. Viek\u00f6\u00f6n t\u00e4m\u00e4 suven suuri juhla kansamme pirstoutuneet osat l\u00e4hemm\u00e4ksi.\u201d<\/p>\n

Turkulainen Uusi Aura<\/em> julkaisi 22. kes\u00e4kuuta Ester Talvion runon \u201dJuhannus 1919\u201d, joka tuntuu nimens\u00e4 puolesta kuin viittaukselta Leinon edellisen\u00e4 vuonna kuvaamaan tilanteeseen. Viisis\u00e4keist\u00f6isen runon alku tiivist\u00e4\u00e4 toiveen tyyneydest\u00e4: kes\u00e4 voisi huuhtoa pois murheelliset muistot.<\/p>\n

Tyynny kaipaus!<\/p>\n

Katse, k\u00e4\u00e4nny kauneutta<\/p>\n

n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja tuntemaan!<\/p>\n

Onhan onnen runsautta<\/p>\n

synnyinmaamme tulvillaan.<\/p>\n

Tantereemme, verin tahratut<\/p>\n

suvi uus\u2019 on suloin huuhdellut.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4nny, mieli murehista pois<\/p>\n

kuin ei kauhun vuotta ollut ois!<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1919 juhannusaattoa vietettiin maanantaina 23. kes\u00e4kuuta. Turun kadut hiljeniv\u00e4t. Konditoriakahvila Sylvia sulki ovensa aattona klo 15 ja lupasi avautua uudelleen vasta keskiviikkona. Useimmat ravintolat, kuten Pinella ja Palokunnantalon ravintola, olivat keskikes\u00e4n juhlan kunniaksi suljettuja. L\u00e4\u00e4k\u00e4rip\u00e4ivystyst\u00e4 piti tohtori Stjerncreutz Puolalanpuiston Albatrossissa. Aattoa saattoi juhlia vaikkapa Littoisten ty\u00f6v\u00e4entalon iltamissa tai Mietoisten suojeluskunnan kes\u00e4juhlissa. Turusta oli iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2819","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2819","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2819"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2819\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2819"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2819"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2819"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}