{"id":2827,"date":"2019-09-05T10:48:15","date_gmt":"2019-09-05T07:48:15","guid":{"rendered":"https:\/\/kulttuurihistoria.wordpress.com\/?p=2827"},"modified":"2019-09-05T10:48:15","modified_gmt":"2019-09-05T07:48:15","slug":"huomioita-kansainvalisesta-konferenssista-ensikertalaisen-silmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/2019\/09\/05\/huomioita-kansainvalisesta-konferenssista-ensikertalaisen-silmin\/","title":{"rendered":"Huomioita kansainv\u00e4lisest\u00e4 konferenssista ensikertalaisen silmin"},"content":{"rendered":"

Teksti: Miira Vuoksenranta<\/strong><\/p>\n

International Society for Cultural History eli ISCH kutsui j\u00e4lleen kulttuurihistorioitsijoita eri puolilta maailmaa vaihtamaan ajatuksia vuotuiseen konferenssiinsa, joka j\u00e4rjestettiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa 26-29.6.2019. T\u00e4n\u00e4 vuonna konferenssin is\u00e4nn\u00f6innist\u00e4 vastasi Tallinnan yliopisto ja sen teema oli globaali kulttuurihistoria. Suomalaisittain ihanteellinen sijainti sai oppiaineemme mutta my\u00f6s yleisemmin maamme kulttuurihistorioitsijoihin vipin\u00e4\u00e4: paikalle saapui muhkeasti yli 50 suomalaista. T\u00e4m\u00e4 oli varteenotettava prosentti koko k\u00e4vij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, joka oli sekin huomattava: yhteens\u00e4 yli 200 henkil\u00f6\u00e4. Suomalaisten innokas aktiivisuus verrattuna virolaisten tutkijoiden vaatimattomaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n huomioitiin my\u00f6s Tallinnan yliopiston kulttuurihistorian professorin Marek Tammin lausumissa tervetuliaissanoissa yleis\u00f6n huvitukseksi.<\/p>\n

\"konfrenssikirja\"Konferenssin painettu ohjelmakirja oli liki 180-sivuinen j\u00e4rk\u00e4le. <\/em>Kuva: Paavo Oinonen<\/p>\n

My\u00f6s itse p\u00e4\u00e4tin saapua paikalle nuuhkimaan ilmapiiri\u00e4, vaikka en v\u00e4it\u00f6skirjaprojektini v\u00e4h\u00e4isen i\u00e4n ja yleisen h\u00e4mmennyksen vuoksi ollutkaan ehtinyt konferenssiin abstraktia l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Koska konferenssi tosiaan oli Tallinnassa helpon laivamatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4, en tahtonut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin tilaisuutta kokea kansainv\u00e4linen konferenssi, mutta pienemmill\u00e4 paineilla. Kiinnostavaa oli n\u00e4hd\u00e4 omin silmin tutkijoita, jotka olivat olleet siihen menness\u00e4 ainoastaan nimi\u00e4 paperilla.<\/p>\n

Koska sessioita oli samaan aikaan k\u00e4ynniss\u00e4 8 kappaletta ja esitelmien aiheet olivat monenkirjavia, ei ohjelmasta luonnollisesti l\u00f6ytynyt paljoakaan omaan tutkimusaiheeseeni liittyv\u00e4\u00e4 kuunneltavaa. Siksi p\u00e4\u00e4tin osallistua sessioihin oman kiinnostuksen ja fiiliksen johdattamana. Lis\u00e4ksi pyrin v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n sessioita, joissa oli paljon suomalaisten ja varsinkin turkulaisten esitelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli helpompaa kuin olisi voinut kuvitella, koska yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n usein kotimaamme tutkijoiden esitelm\u00e4t tulivat kylki kyljess\u00e4. Se oli kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 suomalaisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n huomioon ottaen. Key note -puhujien lis\u00e4ksi sain kuulla muun muassa noituudesta, urbaanista tilasta, varhaismodernista globaalista historioista, luovasta kirjoittamisesta kulttuurihistoriassa sek\u00e4 kirjallisista k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 1600- ja 1700-lukujen Euroopassa. Mukavaa oli valinnanvapaus: koska kaikkea ei voinut n\u00e4hd\u00e4, kaikkea ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut pakko n\u00e4hd\u00e4.<\/p>\n

Koska viivyin Tallinnassa koko konferenssin ajan, oli tarjolla runsaasti aikaa tutustua Tallinnan n\u00e4ht\u00e4vyyksiin. Muiden jatko-opiskelijoiden kanssa k\u00e4vin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Vabamu-museossa, KGB:n tutkintavankilassa pahamaineisella Pagari-kadulla ja Viru-hotellin salaisen yl\u00e4kerroksen KGB-museossa. Lis\u00e4ksi uskaltauduimme k\u00e4velylle aurinkoiseen Vanhakaupunkiin turistipaljouden joukkoon.<\/p>\n

Miehitysten ja vapauden museo Vabamuun saapuessaan k\u00e4vij\u00e4 saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 kuulokkeet, joiden avulla h\u00e4n voi kuunnella e-opastuksen n\u00e4yttelyiss\u00e4 kiert\u00e4ess\u00e4\u00e4n. Museon teemoja ovat miehitykset, vastarinta, uudelleenitsen\u00e4istyminen ja vapaus. Opastuksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat miehitt\u00e4jien sijasta tavallisten virolaisten tarinat. Opastuksen sis\u00e4lt\u00f6 oli mielest\u00e4ni kiinnostava ja onnistunut, mutta ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 teknologia ei aina toiminut toivotulla tavalla. Opastus vaihtui sit\u00e4 mukaa, kun liikuimme museossa, mutta aina se ei toiminut kunnolla, mik\u00e4li sattui seisahtamaan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan. Vabamu-museon lipuilla sai lis\u00e4maksua vastaan vierailla my\u00f6s Vanhakaupungissa sijaitsevissa KGB:n vankiselleiss\u00e4. Ne rakennettiin Pagari-kadulla sijaitsevan talon kellariin 1940-luvulla Neuvostoliiton todellisia ja kuviteltuja vihollisia varten. N\u00e4iss\u00e4 pid\u00e4tysselleiss\u00e4 syytettyj\u00e4 kuulusteltiin ja kidutettiin ennen, kun heid\u00e4t l\u00e4hetettiin tuomioistuimeen. Vierailu vankiselleiss\u00e4 ei kest\u00e4nyt kauan, mutta ne j\u00e4ttiv\u00e4t konkreettisuudessaan meihin vahvan vaikutuksen. Kes\u00e4isen aurinkoiselle kadulle astuessa ristiriita klaustrofobisen synkk\u00e4\u00e4n kellarivankilaan ei voinut olla korostuneempi.<\/p>\n

Aivan viime tingassa saimme idean k\u00e4yd\u00e4 viel\u00e4 Viru-hotellissa sijaitsevassa KGB-museossa, jonne p\u00e4\u00e4see ainoastaan opastettuna ennakkovarauksella. Vierailimme siell\u00e4 juuri ennen kotimatkalle l\u00e4ht\u00f6\u00e4, mik\u00e4 tarkoitti aikaista her\u00e4tyst\u00e4 juhlimisesta uuvahtaneille. Jatko-opiskelijatoverini sanoin: \u201dOlen hereill\u00e4 ja l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 museoon, mutta miksi?\u201d K\u00e4ynti oli kuitenkin tuskan arvoista. Opas oli selv\u00e4sti vanha konkari, joka johdatti meid\u00e4t kuivaa huumoria viljellen sek\u00e4 Viru-hotellin ett\u00e4 sen ylimm\u00e4ss\u00e4, salaisessa kerroksessa toimineen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun historiaan. Kierrokselta j\u00e4i p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi mieleen tarina mummoista, jotka palkattiin Neuvostoaikaan istumaan joka kerroksessa ja raportoimaan hotellivieraiden liikkeet. Lis\u00e4ksi mieleen j\u00e4i salaisessa kerroksessa sijaitseva radiokeskukseen johtava paksu ovi, jossa luki sek\u00e4 ven\u00e4j\u00e4ksi ett\u00e4 viroksi: \u201dT\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n\u201d. Hotellissa ammoin ty\u00f6skennellyt s\u00e4hk\u00f6asentaja oli saanut h\u00e4lytyksen s\u00e4hk\u00f6viasta ja oli rient\u00e4nyt t\u00e4lle olemattomalle ovelle. Sen takana oli ollut odottamassa agentti pistooli sojossa.<\/p>\n

\"vakoilumuseo\"Viru-hotellin korkeuksissa sijaitsevan KGB-museon tarkkailulaitteistoja, joiden avulla neuvostoviranomaisia kiinnostaneita hotellivieraita kuunneltiin. <\/em>Kuva: Paavo Oinonen
\n<\/em><\/p>\n

Konferenssimatkalta j\u00e4i k\u00e4teen paljon hyvi\u00e4 muistoja. Oleellinen osa sen onnistumisella oli yleinen rento tunnelma sek\u00e4 jatko-opiskelijoiden yhteis\u00f6llisyys. Illallisia ja y\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 oli niin paljon kuin sielu sieti (tai ei siet\u00e4nyt). Lis\u00e4ksi majapaikkamme oli erityisen hieno: sen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t tekiv\u00e4t meille tosiaan suuren palveluksen. K\u00e4mp\u00e4t sijaitsivat aivan Vanhankaupungin kupeessa, kasvisravintoloiden, design-liikkeiden ja hipsteribaarien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 suoran ratikkayhteyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 yliopistolta. Muiden esitelmi\u00e4 katsellessa itselle muodostui suurempi varmuus tulevaisuuden konferensseja varten. Vaikka esitelmien pit\u00e4minen tuskin tulee ikin\u00e4 olemaan helppoa, on niist\u00e4 minunkin mahdollista suoriutua kunnialla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Miira Vuoksenranta International Society for Cultural History eli ISCH kutsui j\u00e4lleen kulttuurihistorioitsijoita eri puolilta maailmaa vaihtamaan ajatuksia vuotuiseen konferenssiinsa, joka j\u00e4rjestettiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa 26-29.6.2019. T\u00e4n\u00e4 vuonna konferenssin is\u00e4nn\u00f6innist\u00e4 vastasi Tallinnan yliopisto ja sen teema oli globaali kulttuurihistoria. Suomalaisittain ihanteellinen sijainti sai oppiaineemme mutta my\u00f6s yleisemmin maamme kulttuurihistorioitsijoihin vipin\u00e4\u00e4: paikalle saapui muhkeasti yli 50 suomalaista. […]<\/p>\n","protected":false},"author":526,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-2827","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleiset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2827","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/526"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2827"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2827\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2827"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2827"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/kulttuurihistoria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2827"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}